Kuinka paljon kuntien sosiaalihuollon työtehtävissä on laillistettuja ammattihenkilöitä? Miten paljon tehtäviä hoidetaan opiskelijavoimin? Missä podetaan työntekijäpulaa?

 

 

Näihin kysy­myk­siin on ollut vai­kea löy­tää ajan­ta­saista tie­toa, tai tieto on ollut haja­naista. Poh­jois-Suo­men sosi­aa­lia­lan osaa­mis­kes­kus POSKE teki suu­ru­ra­kan ja sel­vitti val­ta­kun­nal­li­sesti sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­lös­tön tilan­teen. Tilaa­jana on sosi­aali- ja terveysministeriö.

Sel­vi­tys antaa hyvän kuvan kun­ta­sek­to­rin tilan­teesta. Yksi­tyi­sen ja jär­jes­tö­sek­to­rin sosi­aa­li­huol­lon hen­ki­lös­tö­ra­ken­netta sel­vi­tet­tiin myös, mutta vas­taus­pro­sen­tin alhai­suu­den vuoksi joh­to­pää­tök­siin liit­tyy varauksia.

– Sel­vi­tys­työ oli vaa­ti­vaa, sillä sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­lös­tön tilas­toin­nissa on puut­teita. Eri­tyi­sesti suu­rista sosi­aa­li­huol­lon orga­ni­saa­tioista oli vai­kea saada kat­ta­vasti luo­tet­ta­via lukuja aineis­toomme, ker­too Petri Vuo­ri­järvi, joka on yksi sel­vi­tyk­sen laatijoista.

Kun­ta­sek­to­rilla sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den työ­teh­tä­vissä on 83 pro­sen­tissa täy­sin muo­dol­li­sesti pätevä eli lail­lis­tettu sosi­aa­li­työn­te­kijä. Maa­kun­nit­tain sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den saa­ta­vuu­dessa on kui­ten­kin eroja. Kun­nat ja kun­tayh­ty­mät käy­vät lail­lis­te­tuista sosi­aa­li­työn­te­ki­jöistä kovaa kil­pai­lua, ja tässä kisassa toi­set onnis­tu­vat parem­min kuin toiset.

Sosio­no­min, gero­no­min tai kun­tou­tuk­se­noh­jaa­jien työ­teh­tä­vissä on lail­lis­te­tut työn­te­ki­jät ja vain alle 1 pro­sent­tia hoi­de­taan opis­ke­li­ja­voi­min. Kai­kista maa­kun­nissa myös ker­rot­tiin, ettei heillä ole rek­ry­toin­tion­gel­mia. Sel­vi­tyk­sessä kui­ten­kin nousi esille, että lail­lis­tet­tuja sosio­no­meja on pal­jon mää­rä­ai­kai­sissa työ­suh­teissa, eten­kin Kymen­laak­sossa ja Kanta-Hämeessä.

Las­ten­suo­je­lun sosi­aa­li­työssä työs­ken­te­lee eni­ten opis­ke­li­joita sijais­kel­poi­sina sosi­aa­li­työn­te­ki­jöinä. Esi­mer­kiksi Päi­jät-Hämeessä, Kymen­laak­sossa, Keski-Poh­jan­maalla, Kai­nuussa ja Uusi­maalla osuus 48–25 prosenttia.

Lapissa tilanne on paras ja kaikki las­ten­suo­je­lun sosi­aa­li­työn­te­ki­jät oli­vat lail­lis­tet­tuja. Lapissa ei lii­oin ole täyt­tä­mät­tö­miä tai avoi­mena ole­via työ­teh­tä­viä. Hyvä tilanne oli myös Poh­jois-Poh­jan­maalla, Sata­kun­nassa, Keski-Suo­messa sekä Etelä- ja Poh­jois-Savossa, joissa vaki­nais­ten ja lail­lis­tet­tu­jen las­ten­suo­je­lun sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den osuus oli yli 85 prosenttia.

Alu­eel­li­set tilan­teet sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den saa­ta­vuu­dessa voi­vat muut­tua nopeasti.

– Etelä-Kar­jala oli vuonna 2016 sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den saa­ta­vuu­dessa par­hai­den maa­kun­tien jou­kossa. Vuotta myö­hem­min tilanne oli päin­vas­tai­nen. Syynä oli aina­kin osit­tain se, että maa­kun­nan sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä elä­köi­tyy suh­teel­li­sesti suu­rin osuus val­ta­kun­nal­li­sesti muu­ta­man vuo­den sisällä ja tarve kas­vaa siksi, ker­too Petri Vuorijärvi.

– Pir­kan­maalla koko­nai­suu­tena ja kai­kissa sosi­aa­li­huol­lon pal­ve­lu­teh­tä­vissä on ollut koke­mus, että sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den saa­ta­vuus on help­poa. Koke­mus syn­tyy siitä, että sijais­kel­poi­sia opis­ke­li­joita on tarjolla.

– Tilanne Pir­kan­maalla on kui­ten­kin eri­koi­nen sikäli, että las­ten­suo­je­lun sosi­aa­li­työn­te­ki­jöistä pois­tui vuo­den 2017 aikana joko pysy­västi tai tila­päi­sesto 53 pro­sent­tia. Tämä on las­ten­suo­je­lussa Suo­men suu­rin pois­tu­vuus sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den osalta.

 

Aikuis­so­si­aa­li­työssä työs­ken­te­lee myös sijais­kel­poi­suu­den saa­neita opis­ke­li­joita sosi­aa­li­työn­te­ki­jöinä. Vai­keim­mat tilan­teet oli­vat Päi­jät- ja Kanta-Hämeessä sekä Keski-Poh­jan­maan maa­kun­nissa, joissa lail­lis­tet­tu­jen aikuis­so­si­aa­li­työtä teke­vien sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den osuus oli alle 65 prosenttia.

Ter­vey­den­huol­lossa työs­ken­te­lee tyy­pil­li­sesti lail­lis­tet­tuja sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä. Poik­keuk­sena ovat Päi­jät- ja Kanta-Häme sekä Keski-Poh­jan­maa, joissa työs­ken­te­lee huo­mat­tava osuus sosi­aa­li­työn opis­ke­li­joita sijaiskelpoisuudella.

– On myös huo­mio­nar­voista, että ter­vey­den­huol­lon sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä jää vuo­teen 2022 men­nessä 16 pro­sent­tia eläk­keelle. Joukko on suu­rehko, sillä esi­mer­kiksi las­ten­suo­je­lusta heitä elä­köi­tyy vain 9 pro­sent­tia, Vuo­ri­järvi toteaa.

Helena Jaak­kola
Veikko Ant­tila, infografiikka

Vuo­ri­järvi Petri, Raap­pana Mervi, Kin­nu­nen Petri, Kos­tamo-Pääkkö Kaisa (2019): Sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­löstö- ja teh­tä­vä­ra­ken­ne­sel­vi­tys 2018 (jul­kai­se­ma­ton).

Päi­vi­tetty 29.9.2019 Työ­teh­tä­viä kun­nissa ‑kuva. Mää­rä­ai­ka­set, päte­vät- luku ja tila­päi­set opis­ke­li­jat ‑luku vaih­dettu kes­ke­nään oikeille paikoilleen.