Kuinka paljon kuntien sosiaalihuollon työtehtävissä on laillistettuja ammattihenkilöitä? Miten paljon tehtäviä hoidetaan opiskelijavoimin? Missä podetaan työntekijäpulaa?

 

 

Näihin kysy­myk­siin on ollut vai­kea löy­tää ajan­ta­saista tie­toa, tai tieto on ollut haja­naista. Pohjois-Suomen sosiaali­alan osaa­mis­kes­kus POSKE teki suu­ru­ra­kan ja sel­vitti val­ta­kun­nal­li­sesti sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­lös­tön tilan­teen. Tilaajana on sosi­aali- ja terveysministeriö.

Selvitys antaa hyvän kuvan kun­ta­sek­to­rin tilan­teesta. Yksityisen ja jär­jes­tö­sek­to­rin sosi­aa­li­huol­lon hen­ki­lös­tö­ra­ken­netta sel­vi­tet­tiin myös, mutta vas­taus­pro­sen­tin alhai­suu­den vuoksi joh­to­pää­tök­siin liit­tyy varauksia.

– Selvitystyö oli vaa­ti­vaa, sillä sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­lös­tön tilas­toin­nissa on puut­teita. Erityisesti suu­rista sosi­aa­li­huol­lon orga­ni­saa­tioista oli vai­kea saada kat­ta­vasti luo­tet­ta­via lukuja aineis­toomme, ker­too Petri Vuorijärvi, joka on yksi sel­vi­tyk­sen laatijoista.

Kuntasektorilla sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den työ­teh­tä­vissä on 83 pro­sen­tissa täy­sin muo­dol­li­sesti pätevä eli lail­lis­tettu sosi­aa­li­työn­te­kijä. Maakunnittain sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den saa­ta­vuu­dessa on kui­ten­kin eroja. Kunnat ja kun­tayh­ty­mät käy­vät lail­lis­te­tuista sosi­aa­li­työn­te­ki­jöistä kovaa kil­pai­lua, ja tässä kisassa toi­set onnis­tu­vat parem­min kuin toiset.

Sosionomin, gero­no­min tai kun­tou­tuk­se­noh­jaa­jien työ­teh­tä­vissä on lail­lis­te­tut työn­te­ki­jät ja vain alle 1 pro­sent­tia hoi­de­taan opis­ke­li­ja­voi­min. Kaikista maa­kun­nissa myös ker­rot­tiin, ettei heillä ole rek­ry­toin­tion­gel­mia. Selvityksessä kui­ten­kin nousi esille, että lail­lis­tet­tuja sosio­no­meja on pal­jon mää­rä­ai­kai­sissa työ­suh­teissa, eten­kin Kymenlaaksossa ja Kanta-Hämeessä.

Lastensuojelun sosi­aa­li­työssä työs­ken­te­lee eni­ten opis­ke­li­joita sijais­kel­poi­sina sosi­aa­li­työn­te­ki­jöinä. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Uusimaalla osuus 48–25 prosenttia.

Lapissa tilanne on paras ja kaikki las­ten­suo­je­lun sosi­aa­li­työn­te­ki­jät oli­vat lail­lis­tet­tuja. Lapissa ei lii­oin ole täyt­tä­mät­tö­miä tai avoi­mena ole­via työ­teh­tä­viä. Hyvä tilanne oli myös Pohjois-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa, joissa vaki­nais­ten ja lail­lis­tet­tu­jen las­ten­suo­je­lun sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den osuus oli yli 85 prosenttia.

Alueelliset tilan­teet sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den saa­ta­vuu­dessa voi­vat muut­tua nopeasti.

– Etelä-Karjala oli vuonna 2016 sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den saa­ta­vuu­dessa par­hai­den maa­kun­tien jou­kossa. Vuotta myö­hem­min tilanne oli päin­vas­tai­nen. Syynä oli aina­kin osit­tain se, että maa­kun­nan sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä elä­köi­tyy suh­teel­li­sesti suu­rin osuus val­ta­kun­nal­li­sesti muu­ta­man vuo­den sisällä ja tarve kas­vaa siksi, ker­too Petri Vuorijärvi.

– Pirkanmaalla koko­nai­suu­tena ja kai­kissa sosi­aa­li­huol­lon pal­ve­lu­teh­tä­vissä on ollut koke­mus, että sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den saa­ta­vuus on help­poa. Kokemus syn­tyy siitä, että sijais­kel­poi­sia opis­ke­li­joita on tarjolla.

– Tilanne Pirkanmaalla on kui­ten­kin eri­koi­nen sikäli, että las­ten­suo­je­lun sosi­aa­li­työn­te­ki­jöistä pois­tui vuo­den 2017 aikana joko pysy­västi tai tila­päi­sesto 53 pro­sent­tia. Tämä on las­ten­suo­je­lussa Suomen suu­rin pois­tu­vuus sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den osalta.

 

Aikuissosiaalityössä työs­ken­te­lee myös sijais­kel­poi­suu­den saa­neita opis­ke­li­joita sosi­aa­li­työn­te­ki­jöinä. Vaikeimmat tilan­teet oli­vat Päijät- ja Kanta-Hämeessä sekä Keski-Pohjanmaan maa­kun­nissa, joissa lail­lis­tet­tu­jen aikuis­so­si­aa­li­työtä teke­vien sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den osuus oli alle 65 prosenttia.

Terveydenhuollossa työs­ken­te­lee tyy­pil­li­sesti lail­lis­tet­tuja sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä. Poikkeuksena ovat Päijät- ja Kanta-Häme sekä Keski-Pohjanmaa, joissa työs­ken­te­lee huo­mat­tava osuus sosi­aa­li­työn opis­ke­li­joita sijaiskelpoisuudella.

– On myös huo­mio­nar­voista, että ter­vey­den­huol­lon sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä jää vuo­teen 2022 men­nessä 16 pro­sent­tia eläk­keelle. Joukko on suu­rehko, sillä esi­mer­kiksi las­ten­suo­je­lusta heitä elä­köi­tyy vain 9 pro­sent­tia, Vuorijärvi toteaa.

Helena Jaakkola
Veikko Anttila, infografiikka

Vuorijärvi Petri, Raappana Mervi, Kinnunen Petri, Kostamo-Pääkkö Kaisa (2019): Sosiaalihuollon ammat­ti­hen­ki­löstö- ja teh­tä­vä­ra­ken­ne­sel­vi­tys 2018 (jul­kai­se­ma­ton).

Päivitetty 29.9.2019 Työtehtäviä kun­nissa ‑kuva. Määräaikaset, päte­vät- luku ja tila­päi­set opis­ke­li­jat ‑luku vaih­dettu kes­ke­nään oikeille paikoilleen.