Kuinka paljon kuntien sosiaalihuollon työtehtävissä on laillistettuja ammattihenkilöitä? Miten paljon tehtäviä hoidetaan opiskelijavoimin? Missä podetaan työntekijäpulaa?
Näihin kysymyksiin on ollut vaikea löytää ajantasaista tietoa, tai tieto on ollut hajanaista. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus POSKE teki suururakan ja selvitti valtakunnallisesti sosiaalihuollon ammattihenkilöstön tilanteen. Tilaajana on sosiaali- ja terveysministeriö.
Selvitys antaa hyvän kuvan kuntasektorin tilanteesta. Yksityisen ja järjestösektorin sosiaalihuollon henkilöstörakennetta selvitettiin myös, mutta vastausprosentin alhaisuuden vuoksi johtopäätöksiin liittyy varauksia.
– Selvitystyö oli vaativaa, sillä sosiaalihuollon ammattihenkilöstön tilastoinnissa on puutteita. Erityisesti suurista sosiaalihuollon organisaatioista oli vaikea saada kattavasti luotettavia lukuja aineistoomme, kertoo Petri Vuorijärvi, joka on yksi selvityksen laatijoista.
Kuntasektorilla sosiaalityöntekijöiden työtehtävissä on 83 prosentissa täysin muodollisesti pätevä eli laillistettu sosiaalityöntekijä. Maakunnittain sosiaalityöntekijöiden saatavuudessa on kuitenkin eroja. Kunnat ja kuntayhtymät käyvät laillistetuista sosiaalityöntekijöistä kovaa kilpailua, ja tässä kisassa toiset onnistuvat paremmin kuin toiset.
Sosionomin, geronomin tai kuntoutuksenohjaajien työtehtävissä on laillistetut työntekijät ja vain alle 1 prosenttia hoidetaan opiskelijavoimin. Kaikista maakunnissa myös kerrottiin, ettei heillä ole rekrytointiongelmia. Selvityksessä kuitenkin nousi esille, että laillistettuja sosionomeja on paljon määräaikaisissa työsuhteissa, etenkin Kymenlaaksossa ja Kanta-Hämeessä.
Lastensuojelun sosiaalityössä työskentelee eniten opiskelijoita sijaiskelpoisina sosiaalityöntekijöinä. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Uusimaalla osuus 48–25 prosenttia.
Lapissa tilanne on paras ja kaikki lastensuojelun sosiaalityöntekijät olivat laillistettuja. Lapissa ei liioin ole täyttämättömiä tai avoimena olevia työtehtäviä. Hyvä tilanne oli myös Pohjois-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa, joissa vakinaisten ja laillistettujen lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden osuus oli yli 85 prosenttia.
Alueelliset tilanteet sosiaalityöntekijöiden saatavuudessa voivat muuttua nopeasti.
– Etelä-Karjala oli vuonna 2016 sosiaalityöntekijöiden saatavuudessa parhaiden maakuntien joukossa. Vuotta myöhemmin tilanne oli päinvastainen. Syynä oli ainakin osittain se, että maakunnan sosiaalityöntekijöitä eläköityy suhteellisesti suurin osuus valtakunnallisesti muutaman vuoden sisällä ja tarve kasvaa siksi, kertoo Petri Vuorijärvi.
– Pirkanmaalla kokonaisuutena ja kaikissa sosiaalihuollon palvelutehtävissä on ollut kokemus, että sosiaalityöntekijöiden saatavuus on helppoa. Kokemus syntyy siitä, että sijaiskelpoisia opiskelijoita on tarjolla.
– Tilanne Pirkanmaalla on kuitenkin erikoinen sikäli, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä poistui vuoden 2017 aikana joko pysyvästi tai tilapäisesto 53 prosenttia. Tämä on lastensuojelussa Suomen suurin poistuvuus sosiaalityöntekijöiden osalta.
Aikuissosiaalityössä työskentelee myös sijaiskelpoisuuden saaneita opiskelijoita sosiaalityöntekijöinä. Vaikeimmat tilanteet olivat Päijät- ja Kanta-Hämeessä sekä Keski-Pohjanmaan maakunnissa, joissa laillistettujen aikuissosiaalityötä tekevien sosiaalityöntekijöiden osuus oli alle 65 prosenttia.
Terveydenhuollossa työskentelee tyypillisesti laillistettuja sosiaalityöntekijöitä. Poikkeuksena ovat Päijät- ja Kanta-Häme sekä Keski-Pohjanmaa, joissa työskentelee huomattava osuus sosiaalityön opiskelijoita sijaiskelpoisuudella.
– On myös huomionarvoista, että terveydenhuollon sosiaalityöntekijöitä jää vuoteen 2022 mennessä 16 prosenttia eläkkeelle. Joukko on suurehko, sillä esimerkiksi lastensuojelusta heitä eläköityy vain 9 prosenttia, Vuorijärvi toteaa.
Helena Jaakkola
Veikko Anttila, infografiikka
Vuorijärvi Petri, Raappana Mervi, Kinnunen Petri, Kostamo-Pääkkö Kaisa (2019): Sosiaalihuollon ammattihenkilöstö- ja tehtävärakenneselvitys 2018 (julkaisematon).
Päivitetty 29.9.2019 Työtehtäviä kunnissa ‑kuva. Määräaikaset, pätevät- luku ja tilapäiset opiskelijat ‑luku vaihdettu keskenään oikeille paikoilleen.
