Kuinka paljon kuntien sosiaalihuollon työtehtävissä on laillistettuja ammattihenkilöitä? Miten paljon tehtäviä hoidetaan opiskelijavoimin? Missä podetaan työntekijäpulaa?

 

 

Näihin kysymyksiin on ollut vaikea löytää ajanta­saista tietoa, tai tieto on ollut hajanaista. Pohjois-Suomen sosiaa­lialan osaamis­keskus POSKE teki suuru­rakan ja selvitti valta­kun­nal­li­sesti sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­löstön tilanteen. Tilaajana on sosiaali- ja terveys­mi­nis­teriö.

Selvitys antaa hyvän kuvan kunta­sek­torin tilan­teesta. Yksityisen ja järjes­tö­sek­torin sosiaa­li­huollon henki­lös­tö­ra­ken­netta selvi­tettiin myös, mutta vastaus­pro­sentin alhai­suuden vuoksi johto­pää­töksiin liittyy varauksia.

– Selvi­tystyö oli vaativaa, sillä sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­löstön tilas­toin­nissa on puutteita. Erityi­sesti suurista sosiaa­li­huollon organi­saa­tioista oli vaikea saada katta­vasti luotet­tavia lukuja aineis­toomme, kertoo Petri Vuori­järvi, joka on yksi selvi­tyksen laati­joista.

Kunta­sek­to­rilla sosiaa­li­työn­te­ki­jöiden työteh­tä­vissä on 83 prosen­tissa täysin muodol­li­sesti pätevä eli laillis­tettu sosiaa­li­työn­tekijä. Maakun­nittain sosiaa­li­työn­te­ki­jöiden saata­vuu­dessa on kuitenkin eroja. Kunnat ja kuntayh­tymät käyvät laillis­te­tuista sosiaa­li­työn­te­ki­jöistä kovaa kilpailua, ja tässä kisassa toiset onnis­tuvat paremmin kuin toiset.

Sosio­nomin, geronomin tai kuntou­tuk­se­noh­jaajien työteh­tä­vissä on laillis­tetut työnte­kijät ja vain alle 1 prosenttia hoidetaan opiske­li­ja­voimin. Kaikista maakun­nissa myös kerrottiin, ettei heillä ole rekry­toin­tion­gelmia. Selvi­tyk­sessä kuitenkin nousi esille, että laillis­tettuja sosio­nomeja on paljon määrä­ai­kai­sissa työsuh­teissa, etenkin Kymen­laak­sossa ja Kanta-Hämeessä.

Lasten­suojelun sosiaa­li­työssä työsken­telee eniten opiske­li­joita sijais­kel­poisina sosiaa­li­työn­te­ki­jöinä. Esimer­kiksi Päijät-Hämeessä, Kymen­laak­sossa, Keski-Pohjan­maalla, Kainuussa ja Uusimaalla osuus 48 – 25 prosenttia.

Lapissa tilanne on paras ja kaikki lasten­suojelun sosiaa­li­työn­te­kijät olivat laillis­tettuja. Lapissa ei liioin ole täyttä­mät­tömiä tai avoimena olevia työteh­täviä. Hyvä tilanne oli myös Pohjois-Pohjan­maalla, Satakun­nassa, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa, joissa vakinaisten ja laillis­tet­tujen lasten­suojelun sosiaa­li­työn­te­ki­jöiden osuus oli yli 85 prosenttia.

Alueel­liset tilanteet sosiaa­li­työn­te­ki­jöiden saata­vuu­dessa voivat muuttua nopeasti.

– Etelä-Karjala oli vuonna 2016 sosiaa­li­työn­te­ki­jöiden saata­vuu­dessa parhaiden maakuntien joukossa. Vuotta myöhemmin tilanne oli päinvas­tainen. Syynä oli ainakin osittain se, että maakunnan sosiaa­li­työn­te­ki­jöitä eläköityy suhteel­li­sesti suurin osuus valta­kun­nal­li­sesti muutaman vuoden sisällä ja tarve kasvaa siksi, kertoo Petri Vuori­järvi.

– Pirkan­maalla kokonai­suutena ja kaikissa sosiaa­li­huollon palve­lu­teh­tä­vissä on ollut kokemus, että sosiaa­li­työn­te­ki­jöiden saatavuus on helppoa. Kokemus syntyy siitä, että sijais­kel­poisia opiske­li­joita on tarjolla.

– Tilanne Pirkan­maalla on kuitenkin erikoinen sikäli, että lasten­suojelun sosiaa­li­työn­te­ki­jöistä poistui vuoden 2017 aikana joko pysyvästi tai tilapäi­sesto 53 prosenttia. Tämä on lasten­suo­je­lussa Suomen suurin poistuvuus sosiaa­li­työn­te­ki­jöiden osalta.

 

Aikuis­so­si­aa­li­työssä työsken­telee myös sijais­kel­poi­suuden saaneita opiske­li­joita sosiaa­li­työn­te­ki­jöinä. Vaikeimmat tilanteet olivat Päijät- ja Kanta-Hämeessä sekä Keski-Pohjanmaan maakun­nissa, joissa laillis­tet­tujen aikuis­so­si­aa­li­työtä tekevien sosiaa­li­työn­te­ki­jöiden osuus oli alle 65 prosenttia.

Tervey­den­huol­lossa työsken­telee tyypil­li­sesti laillis­tettuja sosiaa­li­työn­te­ki­jöitä. Poikkeuksena ovat Päijät- ja Kanta-Häme sekä Keski-Pohjanmaa, joissa työsken­telee huomattava osuus sosiaa­lityön opiske­li­joita sijais­kel­poi­suu­della.

– On myös huomio­nar­voista, että tervey­den­huollon sosiaa­li­työn­te­ki­jöitä jää vuoteen 2022 mennessä 16 prosenttia eläkkeelle. Joukko on suurehko, sillä esimer­kiksi lasten­suo­je­lusta heitä eläköityy vain 9 prosenttia, Vuori­järvi toteaa.

Helena Jaakkola
Veikko Anttila, infogra­fiikka

Vuori­järvi Petri, Raappana Mervi, Kinnunen Petri, Kostamo-Pääkkö Kaisa (2019): Sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­löstö- ja tehtä­vä­ra­ken­ne­sel­vitys 2018 (julkai­se­maton).

Päivi­tetty 29.9.2019 Työteh­täviä kunnissa ‑kuva. Määrä­ai­kaset, pätevät- luku ja tilapäiset opiske­lijat ‑luku vaihdettu keskenään oikeille paikoilleen.