Kuinka paljon kuntien sosiaalihuollon työtehtävissä on laillistettuja ammattihenkilöitä? Miten paljon tehtäviä hoidetaan opiskelijavoimin? Missä podetaan työntekijäpulaa?

 

 

Näihin kysymyk­si­in on ollut vaikea löytää ajan­ta­saista tietoa, tai tieto on ollut hajanaista. Pohjois-Suomen sosi­aalialan osaamiskeskus POSKE teki suu­ru­rakan ja selvit­ti val­takun­nal­lis­es­ti sosi­aal­i­huol­lon ammat­ti­henkilöstön tilanteen. Tilaa­jana on sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iö.

Selvi­tys antaa hyvän kuvan kun­tasek­torin tilanteesta. Yksi­tyisen ja jär­jestösek­torin sosi­aal­i­huol­lon henkilöstöraken­net­ta selvitet­ti­in myös, mut­ta vas­taus­pros­entin alhaisu­u­den vuok­si johtopäätök­si­in liit­tyy varauk­sia.

– Selvi­tystyö oli vaa­ti­vaa, sil­lä sosi­aal­i­huol­lon ammat­ti­henkilöstön tilas­toin­nis­sa on puut­tei­ta. Eri­tyis­es­ti suurista sosi­aal­i­huol­lon organ­isaa­tioista oli vaikea saa­da kat­tavasti luotet­tavia luku­ja aineis­toomme, ker­too Petri Vuori­järvi, joka on yksi selvi­tyk­sen laati­joista.

Kun­tasek­to­ril­la sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den työte­htävis­sä on 83 pros­en­tis­sa täysin muodol­lis­es­ti pätevä eli lail­lis­tet­tu sosi­aal­i­työn­tek­i­jä. Maakun­nit­tain sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den saatavu­udessa on kuitenkin ero­ja. Kun­nat ja kun­tay­htymät käyvät lail­lis­te­tu­ista sosi­aal­i­työn­tek­i­jöistä kovaa kil­pailua, ja tässä kisas­sa toiset onnis­tu­vat parem­min kuin toiset.

Sosionomin, geronomin tai kuntoutuk­seno­h­jaa­jien työte­htävis­sä on lail­lis­te­tut työn­tek­i­jät ja vain alle 1 pros­ent­tia hoide­taan opiske­li­javoimin. Kaik­ista maakun­nis­sa myös ker­rot­ti­in, ettei heil­lä ole rekry­toin­tion­gelmia. Selvi­tyk­sessä kuitenkin nousi esille, että lail­lis­tet­tu­ja sosionome­ja on paljon määräaikai­sis­sa työ­suhteis­sa, etenkin Kymen­laak­sos­sa ja Kan­ta-Hämeessä.

Las­ten­suo­jelun sosi­aal­i­työssä työsken­telee eniten opiske­li­joi­ta sijaiskelpoisi­na sosi­aal­i­työn­tek­i­jöinä. Esimerkik­si Päi­jät-Hämeessä, Kymen­laak­sos­sa, Kes­ki-Poh­jan­maal­la, Kain­u­us­sa ja Uusi­maal­la osu­us 48–25 pros­ent­tia.

Lapis­sa tilanne on paras ja kaik­ki las­ten­suo­jelun sosi­aal­i­työn­tek­i­jät oli­vat lail­lis­tet­tu­ja. Lapis­sa ei liioin ole täyt­tämät­tömiä tai avoime­na ole­via työte­htäviä. Hyvä tilanne oli myös Pohjois-Poh­jan­maal­la, Satakun­nas­sa, Kes­ki-Suomes­sa sekä Etelä- ja Pohjois-Savos­sa, jois­sa vak­i­nais­ten ja lail­lis­tet­tu­jen las­ten­suo­jelun sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den osu­us oli yli 85 pros­ent­tia.

Alueel­liset tilanteet sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den saatavu­udessa voivat muut­tua nopeasti.

– Etelä-Kar­jala oli vuon­na 2016 sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den saatavu­udessa parhaiden maakun­tien joukos­sa. Vuot­ta myöhem­min tilanne oli päin­vas­tainen. Syynä oli ainakin osit­tain se, että maakun­nan sosi­aal­i­työn­tek­i­jöitä eläköi­tyy suh­teel­lis­es­ti suurin osu­us val­takun­nal­lis­es­ti muu­ta­man vuo­den sisäl­lä ja tarve kas­vaa sik­si, ker­too Petri Vuori­järvi.

– Pirkan­maal­la kokon­aisuute­na ja kaikissa sosi­aal­i­huol­lon palve­lute­htävis­sä on ollut koke­mus, että sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den saatavu­us on help­poa. Koke­mus syn­tyy siitä, että sijaiskelpoisia opiske­li­joi­ta on tar­jol­la.

– Tilanne Pirkan­maal­la on kuitenkin erikoinen sikäli, että las­ten­suo­jelun sosi­aal­i­työn­tek­i­jöistä pois­tui vuo­den 2017 aikana joko pysyvästi tai tilapäises­to 53 pros­ent­tia. Tämä on las­ten­suo­jelus­sa Suomen suurin pois­tu­vu­us sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den osalta.

 

Aikuis­sosi­aal­i­työssä työsken­telee myös sijaiskelpoisu­u­den saanei­ta opiske­li­joi­ta sosi­aal­i­työn­tek­i­jöinä. Vaikeim­mat tilanteet oli­vat Päi­jät- ja Kan­ta-Hämeessä sekä Kes­ki-Poh­jan­maan maakun­nis­sa, jois­sa lail­lis­tet­tu­jen aikuis­sosi­aal­i­työtä teke­vien sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den osu­us oli alle 65 pros­ent­tia.

Ter­vey­den­huol­los­sa työsken­telee tyyp­il­lis­es­ti lail­lis­tet­tu­ja sosi­aal­i­työn­tek­i­jöitä. Poikkeuk­se­na ovat Päi­jät- ja Kan­ta-Häme sekä Kes­ki-Poh­jan­maa, jois­sa työsken­telee huo­mat­ta­va osu­us sosi­aal­i­työn opiske­li­joi­ta sijaiskelpoisu­udel­la.

– On myös huomionar­voista, että ter­vey­den­huol­lon sosi­aal­i­työn­tek­i­jöitä jää vuo­teen 2022 men­nessä 16 pros­ent­tia eläk­keelle. Joukko on suurehko, sil­lä esimerkik­si las­ten­suo­jelus­ta heitä eläköi­tyy vain 9 pros­ent­tia, Vuori­järvi toteaa.

Hele­na Jaakko­la
Veikko Antti­la, info­grafi­ik­ka

Vuori­järvi Petri, Raap­pana Mervi, Kin­nunen Petri, Kosta­mo-Pääkkö Kaisa (2019): Sosi­aal­i­huol­lon ammat­ti­henkilöstö- ja tehtäväraken­ne­selvi­tys 2018 (julkaise­ma­ton).

Päivitet­ty 29.9.2019 Työte­htäviä kun­nis­sa ‑kuva. Määräaikaset, pätevät- luku ja tilapäiset opiske­li­jat ‑luku vai­hdet­tu keskenään oikeille paikoilleen.