Tässä jutussa on vinkkejä, joilla jokainen työntekijä voi huolehtia oman palkan säilymisestä kilpailukykyisenä.

 

Sopimusten mukainen tapa vaikut­taa tehtäväko­htaisen palkan määrään on tehdä työn vaa­tivu­u­den arvioin­ti (TVA), jos­sa keskeis­inä ovat tehtävänku­vauk­set. Työn­tek­i­jöi­den tehtäväku­vauk­set tulee olla ajan­ta­saisi­na.

Jos tehtävä muut­tuu vähäistä merkit­täväm­min, tulee tehtävänku­vaus tarkas­taa ja työn vaa­tivu­us arvioi­da uudelleen muut­tuneessa tilanteessa. Jos tehtävä on muut­tunut olen­nais­es­ti, tulee myös palk­ka tarkas­taa.

Sosi­aalialal­la tapah­tuu paljon muu­tok­sia, joten viiden vuo­den tarkas­tamisväli lie­nee mak­simi­ai­ka. Työn­tek­i­jän tulee huole­htia siitä, että hänen tehtävänku­vauk­sen­sa on ajan tasal­la ja työn vaa­tivu­u­den arvioin­ti tehdään sään­nöl­lis­es­ti.

Kehityskeskusteluissa voi puhua myös palkasta.

Kehi­tyskeskustelu on paik­ka ottaa esi­in työssä suo­ri­u­tu­mi­nen ja sen perus­teel­la mak­set­ta­va mah­dolli­nen henkilöko­htainen lisä.

Oletko han­kkin­ut uusia taito­ja, koulut­tau­tunut, kehit­tänyt omaa työtäsi tai men­estynyt tai saanut aikaan eri­tyisen hyviä työ­tu­lok­sia? Olisiko omaa työ­tu­losta muutenkin hyvä arvioi­da vuosit­tain?

Työ­nan­ta­jal­la on yhteis­es­ti sovi­tut henkilöko­htaisen lisän mak­su­pe­rus­teet, jot­ka voi pyytää henkilöstö­toimes­ta nähtäväk­sesi. Luot­ta­mus­mies voi selvit­tää sek­tor­e­it­tain tai ammat­tiryh­mit­täin, miten henkilöko­htaiset lisät ovat jakau­tuneet ja paljonko niitä keskimäärin mak­se­taan.

Kun­tatyö­nan­ta­ja on erik­seen sopin­ut, että vähin­tään 1,3 pros­ent­tia kokon­ais­palkka­sum­mas­ta tulee käyt­tää henkilöko­htaisi­in lisi­in. On hyvä tarkas­taa, että tuo 1,3 pros­ent­tia on käytössä. Kun työn­tek­i­jöitä jää eläk­keelle tai läh­tee pois, heille mak­se­tut mah­dol­liset henkilöko­htaiset lisät vapau­tu­vat muille käytet­täväk­si.

Jos kehi­tyskeskustelu­ja ei ole vuosit­tain, pyy­dä erik­seen esimieheltä tapaami­nen työ­suorituk­sen arvioin­tia varten. Henkilöko­htaista lisää voi hakea myös kir­jal­lis­es­ti. Jos et saa lisää, aloi­ta keskustelu siitä, mitä sin­un tulisi tehdä, jot­ta saisit lisän.

Työ­nan­ta­jan on myös mah­dol­lista mak­saa ker­ta­palkkioi­ta hyvin tehdys­tä työstä. Ker­ta­palkkio voi olla muu­takin kuin rahaa.

Uudet tehtävät, lisätyöt ja -vastuut - sovi korvauksista.

Kun työ­nan­ta­ja tar­joaa uut­ta työte­htävää, lisäte­htävää tai lisä­vas­tu­u­ta, sovi ennen uuden tehtävän vas­taan­ot­toa kor­vauk­ses­ta. Vaik­ka tehtävä olisi mieleinen, mik­si lisä­työn tek­isi ilmaisek­si.

Kun sovit kor­vauk­ses­ta, varmista, että toisel­la osa­puolel­la on val­tu­udet sopia kor­vauk­ses­ta. Sel­l­ais­takin on tapah­tunut, että luvat­tu 100 euron kor­vaus putoaakin puoleen.

Työtä ei kan­na­ta aloit­taa ennen kuin kor­vausa­sia on selvä. Jos lisä­työtä tekee muu­ta­man kuukau­den ilmaisek­si, mik­si työ­nan­ta­ja enää mak­saisi siitä?

Lopeta harmaa työ - aina varma tapa.

Jos työtä ei ehdi tekemään sovit­tuna työaikana, ei työtä liioin tehdä tauoil­la, jäädä töi­hin työpäivän pää­tyt­tyä tai viedä töitä koti­in. Nopein keino paran­taa palkkaus­ta on lopet­taa har­maa yli­työ.

Jos työpäivä venyy työstä lähtevästä syys­tä, tulee esimieheltä pyytää yli­työmääräys. Täl­löin työ tulee hoidet­tua heti ja työn­tek­i­jä saa siitä yli­työko­r­vauk­sen. Yli­työ ja työaikaliuku­ma (sal­dot) on hyvä erot­taa toi­sis­taan. Työn­tek­i­jä päät­tää liuku­man käytöstä ja työ­nan­ta­ja yli­työn teet­tämis­es­tä. Kor­vaus liuku­mas­ta on tun­ti tun­nista ja yli­työko­r­vaus 50–100 pros­ent­tia perus­tun­tipalka­s­ta.

Uskolliset työntekijät voivat hävitä palkassa, ellei...

Selvi­tys­ten mukaan suh­teessa heikoin palk­ka on niil­lä, jot­ka ovat olleet vuosia saman työ­nan­ta­jan palveluk­ses­sa. Jokaisen tulisi seu­ra­ta oman alan palkkake­hi­tys­tä ja huole­htia siitä, että palk­ka pysyy mukana alan palkkake­hi­tyk­sessä.

Ajan­ta­saisia palkko­ja löy­tyy työ­paikkail­moituk­sista, jois­sa usein on mainit­tu myös palk­ka. Tehtäväko­htaiset palkat eivät ole salaisia, joten niitä voi myös kysyä muil­ta työ­nan­ta­jil­ta. Palkkati­las­tot laa­haa­vat hie­man jäl­jessä. Palkkati­las­to­ja julkai­se­vat muun muas­sa Kun­tatyö­nan­ta­ja ja Elinkei­noelämän keskus­li­it­to. Tilas­tot tehdään lokaku­un palkoista ja tulok­set ovat käytet­tävis­sä seu­raa­vana keväänä.

Työpaikan vaihtajat - tuhannen taalan paikka.

Kun haet uut­ta työ­paikkaa, keskustele avoimesti palka­s­ta ja esitä palkka­toive. Toisi­naan ”sopi­vaa” palkkaa on vaikea haarukoi­da. Työ­nan­ta­jal­ta voi aina kysyä ”mil­laista palkkaa olette ajatelleet”, ”mitä edel­liselle työn­tek­i­jälle mak­set­ti­in” tai ”alka­ako palk­ka nelosel­la”.

Ase­ta palkka­toive sopi­vasti yläkant­ti­in, mut­ta ei niin, että hake­mus ohite­taan heti palkka­toiveen vuok­si. Palkka­toiveeseen on aina hyvä liit­tää neu­vot­telun mah­dol­lisu­us: ”Palkka­toiveeni on 4 000 euroa, mut­ta työte­htävä vaikut­taa niin mie­lenki­itoiselta, että olen valmis neu­vottelemaan siitä tarkem­min haas­tat­telus­sa”.

Eri­tyis­es­ti uusis­sa työte­htävis­sä ja pro­jek­teis­sa palkan aset­ta­mi­nen oikealle tasolle on myös työ­nan­ta­jalle haas­teel­lista. Täl­löin on hyvä sopia palkan tarkas­tamis­es­ta 3–6 kuukaut­ta aloit­tamis­es­ta, esimerkik­si koea­jan jäl­keen. Sil­loin työn sisältö ja vaa­tivu­us ovat jo hah­mot­tuneet, ja työn­tek­i­jäl­lä on näyt­töä työssä suo­ri­u­tu­mis­es­ta.

Työtä aloit­taes­sa kan­nat­taa sopia palkan tarkas­tamis­es­ta sään­nöl­lis­es­ti. Joskus se tapah­tuu vuosit­taisen kehi­tyskeskustelun yhtey­dessä, mut­ta jos ajanko­hdan pääsee itse val­it­se­maan, työ­sopimuk­seen kan­nat­taa kir­joit­taa, että palkkaa tarkaste­taan vuosit­tain helmiku­us­sa. Helmiku­us­sa edel­lisen vuo­den tulos on tiedos­sa ja alku­vuodes­ta vaikut­taa rahaa ole­van aina enem­män kuin lop­pu­vuodes­ta.

Jos palkan määrässä ei pääse tavoit­teeseen, kan­nat­taa neu­votel­la ”rahan arvoi­sista eduista”. Helpoin tapa paran­taa palkkaa on lyhen­tää työaikaa. Voi myös neu­votel­la koulu­tuk­sista, jot­ka työ­nan­ta­ja kus­tan­taa. Mui­ta raha­nar­voisia etu­ja ovat esimerkik­si puhe­lin-tai autoe­dut, lounas-tai virike­setelit.

Pidä yhteyttä luottamusmiehiin.

Huole­h­di, että luot­ta­mus­miehe­si tun­tee työsi päälin­jat. Usein työ­paikan päälu­ot­ta­mus­mies voi omil­ta koulu­tus­taus­toil­taan olla muun alan ihmi­nen kuin sosi­aalialan ammat­ti­lainen eikä hän sik­si tunne sosi­aalialaa. Työn­tek­i­jöi­den tulee ker­toa hänelle toiveen­sa, tavoit­teen­sa sekä mikä on merk­i­tyk­sel­listä sosi­aalialan työn­tek­i­jöi­den kannal­ta.

Luot­ta­mus­miehet (luot­ta­mus­miehet ja päälu­ot­ta­mus­miehet) ovat henkilöstön edus­tajina, kun neu­votel­laan työn vaa­tivu­u­den arvioin­nista, jär­jeste­ly­e­rien jakamis­es­ta, henkilöko­htais­ten lisien mak­su­pe­ri­aat­teista tai sote-valmis­teluista.

Luot­ta­mus­mies on toimi­va kana­va nos­taa esi­in palkkauk­sel­lisia epäko­htia. Luot­ta­mus­miehillä on myös nor­maalia työn­tek­i­jää laa­jem­mat tiedon­saan­tioikeudet muun muas­sa palkoista ja määräaikaisten työ­sopimusten perusteista.

Tiia Oksa­nen

Itä- ja Kes­ki-Suomen alueasi­amies

Tal­en­tia