Tässä jutussa on vinkkejä, joilla jokainen työntekijä voi huolehtia oman palkan säily­mi­sestä kilpai­lu­ky­kyisenä.

 

Sopimusten mukainen tapa vaikuttaa tehtä­vä­koh­taisen palkan määrään on tehdä työn vaati­vuuden arviointi (TVA), jossa keskeisinä ovat tehtä­vän­ku­vaukset. Työnte­ki­jöiden tehtä­vä­ku­vaukset tulee olla ajanta­saisina.

Jos tehtävä muuttuu vähäistä merkit­tä­vämmin, tulee tehtä­vän­kuvaus tarkastaa ja työn vaativuus arvioida uudelleen muuttu­neessa tilan­teessa. Jos tehtävä on muuttunut olennai­sesti, tulee myös palkka tarkastaa.

Sosiaa­lia­lalla tapahtuu paljon muutoksia, joten viiden vuoden tarkas­ta­misväli lienee maksi­miaika. Työnte­kijän tulee huolehtia siitä, että hänen tehtä­vän­ku­vauk­sensa on ajan tasalla ja työn vaati­vuuden arviointi tehdään säännöl­li­sesti.

Kehityskeskusteluissa voi puhua myös palkasta.

Kehitys­kes­kustelu on paikka ottaa esiin työssä suoriu­tu­minen ja sen perus­teella maksettava mahdol­linen henki­lö­koh­tainen lisä.

Oletko hankkinut uusia taitoja, koulut­tau­tunut, kehit­tänyt omaa työtäsi tai menes­tynyt tai saanut aikaan erityisen hyviä työtu­loksia? Olisiko omaa työtu­losta muutenkin hyvä arvioida vuosittain?

Työnan­ta­jalla on yhtei­sesti sovitut henki­lö­koh­taisen lisän maksu­pe­rusteet, jotka voi pyytää henki­lös­tö­toi­mesta nähtä­väksesi. Luotta­musmies voi selvittää sekto­reittain tai ammat­ti­ryh­mittäin, miten henki­lö­koh­taiset lisät ovat jakau­tuneet ja paljonko niitä keski­määrin maksetaan.

Kunta­työ­nantaja on erikseen sopinut, että vähintään 1,3 prosenttia kokonais­palk­ka­sum­masta tulee käyttää henki­lö­koh­taisiin lisiin. On hyvä tarkastaa, että tuo 1,3 prosenttia on käytössä. Kun työnte­ki­jöitä jää eläkkeelle tai lähtee pois, heille maksetut mahdol­liset henki­lö­koh­taiset lisät vapau­tuvat muille käytet­tä­väksi.

Jos kehitys­kes­kus­teluja ei ole vuosittain, pyydä erikseen esimie­heltä tapaa­minen työsuo­ri­tuksen arviointia varten. Henki­lö­koh­taista lisää voi hakea myös kirjal­li­sesti. Jos et saa lisää, aloita keskustelu siitä, mitä sinun tulisi tehdä, jotta saisit lisän.

Työnan­tajan on myös mahdol­lista maksaa kerta­palk­kioita hyvin tehdystä työstä. Kerta­palkkio voi olla muutakin kuin rahaa.

Uudet tehtävät, lisätyöt ja -vastuut - sovi korvauksista.

Kun työnantaja tarjoaa uutta työteh­tävää, lisäteh­tävää tai lisävas­tuuta, sovi ennen uuden tehtävän vastaan­ottoa korvauk­sesta. Vaikka tehtävä olisi mieleinen, miksi lisätyön tekisi ilmai­seksi.

Kun sovit korvauk­sesta, varmista, että toisella osapuo­lella on valtuudet sopia korvauk­sesta. Sellais­takin on tapah­tunut, että luvattu 100 euron korvaus putoaakin puoleen.

Työtä ei kannata aloittaa ennen kuin korvausasia on selvä. Jos lisätyötä tekee muutaman kuukauden ilmai­seksi, miksi työnantaja enää maksaisi siitä?

Lopeta harmaa työ - aina varma tapa.

Jos työtä ei ehdi tekemään sovittuna työaikana, ei työtä liioin tehdä tauoilla, jäädä töihin työpäivän päätyttyä tai viedä töitä kotiin. Nopein keino parantaa palkkausta on lopettaa harmaa ylityö.

Jos työpäivä venyy työstä lähte­västä syystä, tulee esimie­heltä pyytää ylityö­määräys. Tällöin työ tulee hoidettua heti ja työntekijä saa siitä ylityö­kor­vauksen. Ylityö ja työai­ka­liukuma (saldot) on hyvä erottaa toisistaan. Työntekijä päättää liukuman käytöstä ja työnantaja ylityön teettä­mi­sestä. Korvaus liuku­masta on tunti tunnista ja ylityö­korvaus 50 – 100 prosenttia perus­tun­ti­pal­kasta.

Uskolliset työntekijät voivat hävitä palkassa, ellei...

Selvi­tysten mukaan suhteessa heikoin palkka on niillä, jotka ovat olleet vuosia saman työnan­tajan palve­luk­sessa. Jokaisen tulisi seurata oman alan palkka­ke­hi­tystä ja huolehtia siitä, että palkka pysyy mukana alan palkka­ke­hi­tyk­sessä.

Ajanta­saisia palkkoja löytyy työpaik­kail­moi­tuk­sista, joissa usein on mainittu myös palkka. Tehtä­vä­koh­taiset palkat eivät ole salaisia, joten niitä voi myös kysyä muilta työnan­ta­jilta. Palkka­ti­lastot laahaavat hieman jäljessä. Palkka­ti­lastoja julkai­sevat muun muassa Kunta­työ­nantaja ja Elinkei­noe­lämän keskus­liitto. Tilastot tehdään lokakuun palkoista ja tulokset ovat käytet­tä­vissä seuraavana keväänä.

Työpaikan vaihtajat - tuhannen taalan paikka.

Kun haet uutta työpaikkaa, keskustele avoimesti palkasta ja esitä palkka­toive. Toisinaan ”sopivaa” palkkaa on vaikea haaru­koida. Työnan­ta­jalta voi aina kysyä ”millaista palkkaa olette ajatelleet”, ”mitä edelli­selle työnte­ki­jälle maksettiin” tai ”alkaako palkka nelosella”.

Aseta palkka­toive sopivasti yläkanttiin, mutta ei niin, että hakemus ohitetaan heti palkka­toiveen vuoksi. Palkka­toi­veeseen on aina hyvä liittää neuvot­telun mahdol­lisuus: ”Palkka­toi­veeni on 4 000 euroa, mutta työtehtävä vaikuttaa niin mielen­kii­toi­selta, että olen valmis neu­vottelemaan siitä tarkemmin haastat­te­lussa”.

Erityi­sesti uusissa työteh­tä­vissä ja projek­teissa palkan asetta­minen oikealle tasolle on myös työnan­ta­jalle haasteel­lista. Tällöin on hyvä sopia palkan tarkas­ta­mi­sesta 3 – 6 kuukautta aloit­ta­mi­sesta, esimer­kiksi koeajan jälkeen. Silloin työn sisältö ja vaativuus ovat jo hahmot­tuneet, ja työnte­ki­jällä on näyttöä työssä suoriu­tu­mi­sesta.

Työtä aloit­taessa kannattaa sopia palkan tarkas­ta­mi­sesta säännöl­li­sesti. Joskus se tapahtuu vuosit­taisen kehitys­kes­kus­telun yhtey­dessä, mutta jos ajankohdan pääsee itse valit­semaan, työso­pi­mukseen kannattaa kirjoittaa, että palkkaa tarkas­tetaan vuosittain helmi­kuussa. Helmi­kuussa edellisen vuoden tulos on tiedossa ja alkuvuo­desta vaikuttaa rahaa olevan aina enemmän kuin loppu­vuo­desta.

Jos palkan määrässä ei pääse tavoit­teeseen, kannattaa neuvo­tella ”rahan arvoi­sista eduista”. Helpoin tapa parantaa palkkaa on lyhentää työaikaa. Voi myös neuvo­tella koulu­tuk­sista, jotka työnantaja kustantaa. Muita rahanar­voisia etuja ovat esimer­kiksi puhelin-tai autoedut, lounas-tai virike­se­telit.

Pidä yhteyttä luottamusmiehiin.

Huolehdi, että luotta­mus­miehesi tuntee työsi päälinjat. Usein työpaikan pääluot­ta­musmies voi omilta koulu­tus­taus­toiltaan olla muun alan ihminen kuin sosiaa­lialan ammat­ti­lainen eikä hän siksi tunne sosiaa­lialaa. Työnte­ki­jöiden tulee kertoa hänelle toiveensa, tavoit­teensa sekä mikä on merki­tyk­sel­listä sosiaa­lialan työnte­ki­jöiden kannalta.

Luotta­mus­miehet (luotta­mus­miehet ja pääluot­ta­mus­miehet) ovat henki­löstön edus­tajina, kun neuvo­tellaan työn vaati­vuuden arvioin­nista, järjes­te­lyerien jakami­sesta, henki­lö­koh­taisten lisien maksu­pe­ri­aat­teista tai sote-valmis­te­luista.

Luotta­musmies on toimiva kanava nostaa esiin palkkauk­sel­lisia epäkohtia. Luotta­mus­mie­hillä on myös normaalia työnte­kijää laajemmat tiedon­saan­tioi­keudet muun muassa palkoista ja määrä­ai­kaisten työso­pi­musten perus­teista.

Tiia Oksanen

Itä- ja Keski-Suomen aluea­siamies

Talentia