Tässä jutussa on vinkkejä, joilla jokainen työntekijä voi huolehtia oman palkan säilymisestä kilpailukykyisenä.

 

Sopi­mus­ten mukai­nen tapa vai­kut­taa teh­tä­vä­koh­tai­sen pal­kan mää­rään on tehdä työn vaa­ti­vuu­den arviointi (TVA), jossa kes­kei­sinä ovat teh­tä­vän­ku­vauk­set. Työn­te­ki­jöi­den teh­tä­vä­ku­vauk­set tulee olla ajantasaisina.

Jos teh­tävä muut­tuu vähäistä mer­kit­tä­väm­min, tulee teh­tä­vän­ku­vaus tar­kas­taa ja työn vaa­ti­vuus arvioida uudel­leen muut­tu­neessa tilan­teessa. Jos teh­tävä on muut­tu­nut olen­nai­sesti, tulee myös palkka tarkastaa.

Sosi­aa­lia­lalla tapah­tuu pal­jon muu­tok­sia, joten vii­den vuo­den tar­kas­ta­mis­väli lie­nee mak­si­miaika. Työn­te­ki­jän tulee huo­leh­tia siitä, että hänen teh­tä­vän­ku­vauk­sensa on ajan tasalla ja työn vaa­ti­vuu­den arviointi teh­dään säännöllisesti.

Kehityskeskusteluissa voi puhua myös palkasta.

Kehi­tys­kes­kus­telu on paikka ottaa esiin työssä suo­riu­tu­mi­nen ja sen perus­teella mak­set­tava mah­dol­li­nen hen­ki­lö­koh­tai­nen lisä.

Oletko hank­ki­nut uusia tai­toja, kou­lut­tau­tu­nut, kehit­tä­nyt omaa työ­täsi tai menes­ty­nyt tai saa­nut aikaan eri­tyi­sen hyviä työ­tu­lok­sia? Oli­siko omaa työ­tu­losta muu­ten­kin hyvä arvioida vuosittain?

Työ­nan­ta­jalla on yhtei­sesti sovi­tut hen­ki­lö­koh­tai­sen lisän mak­su­pe­rus­teet, jotka voi pyy­tää hen­ki­lös­tö­toi­mesta näh­tä­väk­sesi. Luot­ta­mus­mies voi sel­vit­tää sek­to­reit­tain tai ammat­ti­ryh­mit­täin, miten hen­ki­lö­koh­tai­set lisät ovat jakau­tu­neet ja pal­jonko niitä kes­ki­mää­rin maksetaan.

Kun­ta­työ­nan­taja on erik­seen sopi­nut, että vähin­tään 1,3 pro­sent­tia koko­nais­palk­ka­sum­masta tulee käyt­tää hen­ki­lö­koh­tai­siin lisiin. On hyvä tar­kas­taa, että tuo 1,3 pro­sent­tia on käy­tössä. Kun työn­te­ki­jöitä jää eläk­keelle tai läh­tee pois, heille mak­se­tut mah­dol­li­set hen­ki­lö­koh­tai­set lisät vapau­tu­vat muille käytettäväksi.

Jos kehi­tys­kes­kus­te­luja ei ole vuo­sit­tain, pyydä erik­seen esi­mie­heltä tapaa­mi­nen työ­suo­ri­tuk­sen arvioin­tia var­ten. Hen­ki­lö­koh­taista lisää voi hakea myös kir­jal­li­sesti. Jos et saa lisää, aloita kes­kus­telu siitä, mitä sinun tulisi tehdä, jotta sai­sit lisän.

Työ­nan­ta­jan on myös mah­dol­lista mak­saa ker­ta­palk­kioita hyvin teh­dystä työstä. Ker­ta­palk­kio voi olla muu­ta­kin kuin rahaa.

Uudet tehtävät, lisätyöt ja -vastuut - sovi korvauksista.

Kun työ­nan­taja tar­joaa uutta työ­teh­tä­vää, lisä­teh­tä­vää tai lisä­vas­tuuta, sovi ennen uuden teh­tä­vän vas­taan­ot­toa kor­vauk­sesta. Vaikka teh­tävä olisi mie­lei­nen, miksi lisä­työn tekisi ilmaiseksi.

Kun sovit kor­vauk­sesta, var­mista, että toi­sella osa­puo­lella on val­tuu­det sopia kor­vauk­sesta. Sel­lais­ta­kin on tapah­tu­nut, että luvattu 100 euron kor­vaus puto­aa­kin puoleen.

Työtä ei kan­nata aloit­taa ennen kuin kor­vaus­asia on selvä. Jos lisä­työtä tekee muu­ta­man kuu­kau­den ilmai­seksi, miksi työ­nan­taja enää mak­saisi siitä?

Lopeta harmaa työ - aina varma tapa.

Jos työtä ei ehdi teke­mään sovit­tuna työ­ai­kana, ei työtä lii­oin tehdä tauoilla, jäädä töi­hin työ­päi­vän pää­tyt­tyä tai viedä töitä kotiin. Nopein keino paran­taa palk­kausta on lopet­taa har­maa ylityö.

Jos työ­päivä venyy työstä läh­te­västä syystä, tulee esi­mie­heltä pyy­tää yli­työ­mää­räys. Täl­löin työ tulee hoi­det­tua heti ja työn­te­kijä saa siitä yli­työ­kor­vauk­sen. Yli­työ ja työ­ai­ka­liu­kuma (sal­dot) on hyvä erot­taa toi­sis­taan. Työn­te­kijä päät­tää liu­ku­man käy­töstä ja työ­nan­taja yli­työn teet­tä­mi­sestä. Kor­vaus liu­ku­masta on tunti tun­nista ja yli­työ­kor­vaus 50–100 pro­sent­tia perustuntipalkasta.

Uskolliset työntekijät voivat hävitä palkassa, ellei...

Sel­vi­tys­ten mukaan suh­teessa hei­koin palkka on niillä, jotka ovat olleet vuo­sia saman työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­sessa. Jokai­sen tulisi seu­rata oman alan palk­ka­ke­hi­tystä ja huo­leh­tia siitä, että palkka pysyy mukana alan palkkakehityksessä.

Ajan­ta­sai­sia palk­koja löy­tyy työ­paik­kail­moi­tuk­sista, joissa usein on mai­nittu myös palkka. Teh­tä­vä­koh­tai­set pal­kat eivät ole salai­sia, joten niitä voi myös kysyä muilta työ­nan­ta­jilta. Palk­ka­ti­las­tot laa­haa­vat hie­man jäl­jessä. Palk­ka­ti­las­toja jul­kai­se­vat muun muassa Kun­ta­työ­nan­taja ja Elin­kei­noe­lä­män kes­kus­liitto. Tilas­tot teh­dään loka­kuun pal­koista ja tulok­set ovat käy­tet­tä­vissä seu­raa­vana keväänä.

Työpaikan vaihtajat - tuhannen taalan paikka.

Kun haet uutta työ­paik­kaa, kes­kus­tele avoi­mesti pal­kasta ja esitä palk­ka­toive. Toi­si­naan ”sopi­vaa” palk­kaa on vai­kea haa­ru­koida. Työ­nan­ta­jalta voi aina kysyä ”mil­laista palk­kaa olette aja­tel­leet”, ”mitä edel­li­selle työn­te­ki­jälle mak­set­tiin” tai ”alkaako palkka nelosella”.

Aseta palk­ka­toive sopi­vasti ylä­kant­tiin, mutta ei niin, että hake­mus ohi­te­taan heti palk­ka­toi­veen vuoksi. Palk­ka­toi­vee­seen on aina hyvä liit­tää neu­vot­te­lun mah­dol­li­suus: ”Palk­ka­toi­veeni on 4 000 euroa, mutta työ­teh­tävä vai­kut­taa niin mie­len­kii­toi­selta, että olen val­mis neu­vottelemaan siitä tar­kem­min haastattelussa”.

Eri­tyi­sesti uusissa työ­teh­tä­vissä ja pro­jek­teissa pal­kan aset­ta­mi­nen oikealle tasolle on myös työ­nan­ta­jalle haas­teel­lista. Täl­löin on hyvä sopia pal­kan tar­kas­ta­mi­sesta 3–6 kuu­kautta aloit­ta­mi­sesta, esi­mer­kiksi koea­jan jäl­keen. Sil­loin työn sisältö ja vaa­ti­vuus ovat jo hah­mot­tu­neet, ja työn­te­ki­jällä on näyt­töä työssä suoriutumisesta.

Työtä aloit­taessa kan­nat­taa sopia pal­kan tar­kas­ta­mi­sesta sään­nöl­li­sesti. Jos­kus se tapah­tuu vuo­sit­tai­sen kehi­tys­kes­kus­te­lun yhtey­dessä, mutta jos ajan­koh­dan pää­see itse valit­se­maan, työ­so­pi­muk­seen kan­nat­taa kir­joit­taa, että palk­kaa tar­kas­te­taan vuo­sit­tain hel­mi­kuussa. Hel­mi­kuussa edel­li­sen vuo­den tulos on tie­dossa ja alku­vuo­desta vai­kut­taa rahaa ole­van aina enem­män kuin loppuvuodesta.

Jos pal­kan mää­rässä ei pääse tavoit­tee­seen, kan­nat­taa neu­vo­tella ”rahan arvoi­sista eduista”. Hel­poin tapa paran­taa palk­kaa on lyhen­tää työ­ai­kaa. Voi myös neu­vo­tella kou­lu­tuk­sista, jotka työ­nan­taja kus­tan­taa. Muita raha­nar­voi­sia etuja ovat esi­mer­kiksi puhe­lin-tai autoe­dut, lou­nas-tai virikesetelit.

Pidä yhteyttä luottamusmiehiin.

Huo­lehdi, että luot­ta­mus­mie­hesi tun­tee työsi pää­lin­jat. Usein työ­pai­kan pää­luot­ta­mus­mies voi omilta kou­lu­tus­taus­toil­taan olla muun alan ihmi­nen kuin sosi­aa­lia­lan ammat­ti­lai­nen eikä hän siksi tunne sosi­aa­lia­laa. Työn­te­ki­jöi­den tulee ker­toa hänelle toi­veensa, tavoit­teensa sekä mikä on mer­ki­tyk­sel­listä sosi­aa­lia­lan työn­te­ki­jöi­den kannalta.

Luot­ta­mus­mie­het (luot­ta­mus­mie­het ja pää­luot­ta­mus­mie­het) ovat hen­ki­lös­tön edus­tajina, kun neu­vo­tel­laan työn vaa­ti­vuu­den arvioin­nista, jär­jes­te­lye­rien jaka­mi­sesta, hen­ki­lö­koh­tais­ten lisien mak­su­pe­ri­aat­teista tai sote-valmisteluista.

Luot­ta­mus­mies on toi­miva kanava nos­taa esiin palk­kauk­sel­li­sia epä­koh­tia. Luot­ta­mus­mie­hillä on myös nor­maa­lia työn­te­ki­jää laa­jem­mat tie­don­saan­tioi­keu­det muun muassa pal­koista ja mää­rä­ai­kais­ten työ­so­pi­mus­ten perusteista.

Tiia Oksa­nen

Itä- ja Keski-Suo­men alueasiamies

Talen­tia