Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys tarkasteli lasten tekemiä kanteluita oikeuksien ja valvonnan näkökulmasta.

 

 

 

Selvi­tystä var­ten kerät­tiin las­ten itsensä teke­miin kan­te­lui­hin anne­tut edus­kun­nan oikeus­asia­mie­hen rat­kai­sut vuo­silta 2018–2020.

– Ratkaisujen avulla oli tar­koi­tus muun muassa sel­vit­tää, kuinka lap­set oli­vat ymmär­tä­neet omat oikeu­tensa ja käyt­tä­neet oikeut­taan kan­te­luun, ker­too sel­vi­tyk­sen teh­nyt juristi Kati Saastamoinen.

Saastamoiseen otet­tiin yhteyttä, koska osana kan­sal­li­sen lap­si­stra­te­gian val­mis­te­lua halut­tiin tehdä las­ten sijais­huol­toon liit­ty­vän selvitys.

– Strategian val­mis­te­lua ja toi­meen­pa­noa var­ten tuli sel­vit­tää, kuinka lap­sen oikeu­det tule­vat tur­va­tuiksi, ja kuinka niitä val­vo­taan las­ten­suo­je­lussa, Saastamoinen kertoo.

Hän on toi­mi­nut las­ten­suo­je­lun parissa vuo­desta 2005. Saastamoisen oma yri­tys Lakimiespalvelut Aavalex Oy tar­joaa juri­dista kon­sul­taa­tio­apua ja kou­lu­tuk­sia las­ten­suo­je­lun, per­he­so­si­aa­li­työn ja lap­sen sijais­huol­lon ammat­ti­lai­sille sekä muille las­ten kanssa toimijoille.

Kanteluiden määrä nousi vuosina 2019–2020 huomattavasti aiempaan nähden.

Selvityksessä tar­kas­tel­tuja rat­kai­suja oli yhteensä 45 kap­pa­letta. Vertailukohteeksi voi ottaa THL:n vii­mei­sim­män las­ten­suo­je­lu­ti­las­toin­nin, jonka mukaan vuo­den 2019 aikana kodin ulko­puo­lelle sijoi­tet­tuna oli kaik­ki­aan 18 928 lasta ja nuorta.

Aineistosta nousi esiin mie­len­kiin­toi­nen seikka kan­te­lui­den mää­rää kos­kien. Toimintakertomusten mukaan kan­te­lui­den määrä nousi vuo­sina 2019–2020 huo­mat­ta­vasti aiem­paan näh­den. Saastamoinen arve­lee, että taus­talla vai­kut­taa useam­pi­kin tekijä.

– Vuonna 2017 edus­kun­nan oikeus­asia­mies jul­kaisi lap­sille suun­na­tun tie­to­pa­ke­tin kan­te­lu­mah­dol­li­suu­desta. Myös las­ten sijoi­tus­paik­koi­hin teh­dyt tar­kas­tus­käyn­nit lisään­tyi­vät samoi­hin aikoi­hin, hän kertoo.

Suurin osa kanteluista koski laitoshuoltoa

Kaikki sel­vi­tyk­sen tar­kas­te­lua­jan aikai­set kan­te­lut kos­ki­vat joko osit­tain tai koko­nai­suu­des­saan lap­sen sijais­huol­lon jär­jes­tä­mistä tai sii­hen liit­ty­vää jäl­ki­huol­toa. Mielenkiintoinen huo­mio oli, että suu­rin osa kan­te­luista koski lai­tos­huol­toa. Vain kaksi kap­pa­letta koh­dis­tui perhehoitoon.

– Ovatko lap­set per­he­hoi­dossa tie­tä­mät­tö­mäm­piä kan­te­lu­mah­dol­li­suuk­sista, vai eikö kan­nel­ta­vaa ole? Varmasti monet teki­jät vai­kut­ta­vat täs­sä­kin, Saastamoinen pohtii.

Kanteluja teh­tiin lisäksi sosi­aa­li­työ­hön ja alue­hal­lin­to­vi­ras­ton val­von­taan liit­tyen. Yksittäisessä kan­te­lussa saa­tet­tiin kan­nella useam­masta asiasta.

Lapsen oikeudet eivät toteudu omalla painollaan ja sillä, että ne ovat lainsäädännössä.

Ratkaisujen jou­kosta nousi esiin neljä tois­tu­vaa tee­maa. Yleisimmät kan­te­lun koh­teet oli­vat lap­sen tar­pei­den mukai­sen sijais­huol­lon jär­jes­tä­mi­nen ja sijais­huol­lon laatu, sijais­huol­lossa ole­van lap­sen osal­lis­ta­mi­nen ja tie­dol­lis­ten oikeuk­sien tur­vaa­mi­nen, lap­sen sijais­huol­lon lain­mu­kai­nen val­vonta sekä lap­sen jäl­ki­huol­lon jär­jes­tä­mi­nen ja itse­näis­ty­mis­va­ro­jen kerryttäminen.

– Käytännössä lap­set kan­te­li­vat esi­mer­kiksi perus­teet­to­maksi ja suh­teet­to­maksi koke­mas­taan rajoi­tus­ten käy­töstä sekä las­ten­suo­je­lu­lai­tok­sen hoito- ja kas­va­tus­hen­ki­lö­kun­nan käy­tök­sestä. Lisäksi sijoi­tus­pai­kan sään­nöistä ja käy­tän­nöistä kanneltiin.

Suuri osa kan­te­luista johti toi­men­pi­tei­siin. Eduskunnan oikeus­asia­mies voi saat­taa sijais­huol­to­pai­kan tai sijais­huol­losta vas­taa­van kun­nan tie­toon ilmen­neet epä­koh­dat. Toisaalta sijais­huol­lon jär­jes­tä­jää voi­daan pyy­tää kiin­nit­tä­mään huo­miota johon­kin epä­koh­taan. Kolmas toi­men­pide on huo­mau­tus, joita annet­tiin yhteensä 11 tapauksessa.

– Kaikki huo­mau­tuk­set kos­ki­vat koko­nai­suu­des­saan tai osit­tain lap­sen sijais­huol­losta vas­tuussa ole­van kun­nan lap­sen sijais­huol­lon val­von­nan lai­min­lyön­tiä. Kyseessä on todella huo­les­tut­tava havainto, Saastamoinen pohtii.

Tarvitaan riittävästi resursseja ja aikaa

Läpi käy­ty­jen rat­kai­su­jen perus­teella vai­kutti siltä, että edus­kun­nan oikeus­asia­mies oli kan­te­luja tut­kies­saan kiin­nit­tä­nyt huo­miota myös seik­koi­hin, joita lapsi ei ollut itse osan­nut nos­taa kan­te­lus­saan esiin. Tällaisia epä­koh­tia oli­vat pää­tök­sen­teossa ole­vat muo­to­vir­heet sekä sijais­huol­losta vas­tuussa ole­van kun­nan val­von­ta­vel­vol­li­suu­den laiminlyönti.

– Nämä ovat vai­keita koko­nai­suuk­sia aikui­sil­le­kin. Tulisi miet­tiä tapoja saat­taa tie­toa lap­selle hel­pom­min ymmär­ret­tä­vään muo­toon, Saastamoinen sanoo.

Lapsen tie­dol­lis­ten oikeuk­sien tur­vaa­mi­nen ja lap­sen osal­lis­ta­mi­nen ovat lap­sen asioista vas­taa­van sosi­aa­li­työn­te­ki­jän ja sijais­huol­to­pai­kan vel­vol­li­suus. Saastamoisen sel­vi­tyk­sessä ilmeni, että osal­li­suus ei ollut aina asial­li­sesti tur­vattu, ja tie­dol­li­set oikeu­det eivät täyttyneet.

– Lapsen oikeu­det eivät toteudu omalla pai­noar­vol­laan ja sillä, että ne ovat lain­sää­dän­nössä. Lasten oikeuk­sien toteu­tu­mi­nen on aikuis­ten vastuulla.

Sijaishuollon val­von­nassa kes­kei­senä toi­mi­jana on lap­sen asioista vas­taava sosi­aa­li­työn­te­kijä. Asianmukainen val­vonta edel­lyt­tää sään­nöl­li­siä val­von­ta­käyn­tejä, joissa lasta kuul­laan henkilökohtaisesti.

– On tär­keää, että ammat­ti­lai­nen luo lap­seen hen­ki­lö­koh­tai­sen ja luot­ta­muk­sel­li­sen suhteen.

Tämä edel­lyt­tää, että sosi­aa­li­työssä on riit­tä­västi resurs­seja ja sosi­aa­li­työn­te­ki­jöillä riit­tä­västi aikaa. Lisäksi ammat­ti­lais­ten osaa­mi­nen pitää turvata.

Lapsen oikeus­tur­vaa tulee sijais­huol­lon aikana kui­ten­kin var­mis­taa muu­ten­kin kuin valvonnalla.

Sijaishuoltopaikan pitää har­joit­taa teho­kasta oma­val­von­taa, ja lain­vas­tais­ten menet­te­ly­ta­po­jen syn­ty­mistä tulee ennaltaehkäistä.

– Jotta epä­koh­dat eivät tulisi vasta val­von­nan kautta esiin, nii­den ehkäi­se­mi­nen ennalta on ensiar­voi­sen tär­keää, Saastamoinen toteaa.

– Hyvien toi­min­ta­ta­po­jen vakiin­nut­ta­mi­nen aut­taa tur­vaa­maan lap­sen oikeuk­sia myös sijais­huol­lossa. Tähän kan­sal­li­nen lap­si­stra­te­gia­kin pyrkii.

Lasten oikeuk­sien toteu­tu­mi­nen sijais­huol­lossa vuo­sina 2018–2020. Lasten edus­kun­nan oikeus­asia­mie­helle teke­mien kan­te­lu­jen näkö­kul­masta. Sosiaali- ja ter­veys­mi­nis­te­riön raport­teja ja muis­tioita 2021:6.

Ella Rantanen