Talentian koulutuspoliittinen ohjelma vaatii tehtävänimikkeistön selkeyttämistä ja satsauksia jatkuvaan oppimiseen.

 

 

Sosi­aa­lia­lan kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen ammat­ti­jär­jestö Talentia on jul­kais­sut his­to­riansa ensim­mäi­sen kou­lu­tus­po­liit­ti­sen ohjel­man. Järjestö vaa­tii ohjel­massa muun muassa sosi­aa­lia­lan teh­tä­vä­ni­mik­keis­tön sel­keyt­tä­mistä ja alan asian­tun­ti­joi­den mah­dol­li­suutta jat­ku­vaan oppimiseen.

– Talentia on toki koko ajan teh­nyt kou­lu­tus­po­liit­tista vai­kut­ta­mista, mutta halusimme tehdä ohjel­man vai­kut­ta­mi­sen työ­vä­li­neeksi ja kou­lu­tus­po­liit­ti­sen vies­tien kir­kas­ta­mi­seksi, sano­vat ohjel­maa työs­tä­neet Talentian eri­tyis­asian­tun­tija Jaana Manssila sekä opis­ke­li­ja­toi­min­nan koor­di­naat­to­rit Aune Vähä-Herttua ja Tiia Pesonen.

Tarvitaan valtakunnallinen tutkimushanke selvittämään tutkintojen tuottama opetus ja osaaminen.

Ohjelma nojaa sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­lö­la­kiin, jonka tar­koi­tuk­sena on edis­tää asiak­kaan oikeutta hyvään sosi­aa­li­huol­toon. Asiakkaan oikeu­den toteu­tu­mi­nen vaa­tii sen, että sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­löillä on tar­vit­tava kou­lu­tus, riit­tävä amma­til­li­nen päte­vyys sekä mah­dol­li­suus jat­ku­vasti kehit­tää ammat­ti­tai­to­aan ja osaamistaan.

– Meidän on huo­leh­dit­tava laa­duk­kaasta tut­kin­to­kou­lu­tuk­sesta ja työn­te­ki­jöi­den mah­dol­li­suu­desta jat­ku­vaan oppi­mi­seen, sillä ne ovat avain sii­hen, että sosi­aa­li­huolto kehit­tyy asia­kas­tur­val­li­sesti ja ammat­tieet­ti­sesti, Manssila sanoo.

Kasvu sosiaalialan asiantuntijaksi lähtee tutkintokoulutuksesta

Kehittyminen sosi­aa­lia­lan asian­tun­ti­jaksi läh­tee tut­kin­to­kou­lu­tuk­sesta. Talentia vaa­tii sille riit­tä­vää perus­ra­hoi­tusta, jotta laa­du­kas tut­kinto-ope­tus voi­daan tur­vata. Opiskelijoiden on saa­tava riit­tä­västi lähio­pe­tusta ja opin­to­jen ohjausta. Digitaaliset oppi­mi­sym­pä­ris­töt ja kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen vaa­ti­vat jat­ku­vaa vah­vis­ta­mista. Korkeakoulujen on lisäksi teh­tävä kiin­teää työelämäyhteistyötä.

– Sosiaalialan kou­lu­tuk­sen kehit­tä­mi­seksi on perus­tet­tava val­ta­kun­nal­li­nen tut­ki­mus­hanke, jossa sel­vi­te­tään tut­kin­to­jen tuot­tama ope­tus ja osaa­mi­nen, Manssila sanoo.

Opintoihin sisäl­ty­vät har­joit­te­lut vah­vis­ta­vat opis­ke­li­joi­den amma­til­lista osaa­mista, joten ne pitää suun­ni­tella huo­lella. Opiskelijan on voi­tava tur­val­li­sesti toi­mia har­joit­te­li­jana, ja hänen pitää saada ohjausta harjoittelupaikassaan.

– Harjoitteluiden pal­kal­li­suus on tär­keä tavoite. Oleellista on huo­leh­tia siitä, että har­joit­te­lulle ase­te­tut sisäl­löt ja tavoit­teet toteu­tu­vat, Vähä-Herttua ja Pesonen sanovat.

Talentia haluaa var­mis­taa, että sosi­aa­lia­lan kor­kea­kou­lu­tet­tuja ammat­ti­hen­ki­löitä on kat­ta­vasti joka puo­lella Suomea. Alan tut­kin­to­mää­rien pitää vas­tata työ­elä­män tar­pei­siin. Sosiaalialan kor­kea­kou­lu­tet­tuja tar­vi­taan työ­elä­mässä nykyistä enem­män myös muilla sektoreilla.

Tehtävänimikkeistöä selkeytettävä

Talentia ajaa sosi­aa­lia­lan teh­tä­vä­ni­mik­keis­tön sel­keyt­tä­mistä. Nykyisin alalla työs­ken­nel­lään jopa sadoilla eri tehtävänimikkeillä.

– Ammatinharjoittamisoikeutta kuvaa­vat nimik­keet sosio­nomi, gero­nomi ja kun­tou­tuk­sen ohjaaja on otet­tava käyt­töön teh­tä­vä­ni­mik­keinä sosi­aa­li­työn­te­ki­jän tapaan, Manssila sanoo.

Tehtävänimikkeistön sel­keyt­tä­mi­nen vah­vis­taa asia­kas­tur­val­li­suutta, val­von­taa ja sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­löi­den roo­lia laa­duk­kai­den pal­ve­lu­jen tuottajina.

Talentia suo­sit­te­lee lisäksi, että käyt­töön ote­taan nimik­keet sosi­aa­li­työn­te­ki­jä­opis­ke­lija, sosio­no­mio­pis­ke­lija, gero­no­mio­pis­ke­lija ja kun­tou­tuk­sen ohjaaja ‑opis­ke­lija sil­loin, kun opis­ke­li­jat työs­ken­te­le­vät tila­päi­sesti sosi­aa­li­huol­lon lail­lis­te­tun ammat­ti­hen­ki­lön tehtävässä.

Tutkintokoulutuksiin opintoja työhyvinvoinnista ja ‑turvallisuudesta

Alan työn­te­ki­jöi­den työ­hy­vin­voin­nista on huo­leh­dit­tava. Kun työn­te­kijä voi hyvin ja on moti­voi­tu­nut työs­sään, saa­vat hänen asiak­kaansa parasta mah­dol­lista tukea ja apua.

Talentia esit­tää, että jo alan tut­kin­to­kou­lu­tuk­siin sisäl­ly­te­tään riit­tä­västi opin­toja työ­hy­vin­voin­nista ja ‑tur­val­li­suu­desta. Tätä ovat toi­vo­neet eri­tyi­sesti jär­jes­tön opiskelijajäsenet.

Uraohjaus on tarpeen jo opintojen aikana.

– Opiskelijat ovat huo­man­neet alalla töitä teh­des­sään, että opin­noissa ei ole tar­peeksi pereh­dytty työ­hy­vin­voin­tiin ja ‑tur­val­li­suu­teen. Toivottavasti saamme tähän muu­tok­sen. Ei ole kenen­kään etu, että ras­kaalle alalle val­mis­tuu ammat­ti­lai­sia, jotka ovat jo val­miiksi alan kol­hi­mia tai uupu­neita, Pesonen ja Vähä-Herttua painottavat.

Urakysymykset askarruttavat Talentian jäseniä

Koulutuspoliittinen ohjelma nos­taa esiin myös uralla kehit­ty­mi­sen, josta ote­taan nyky­ään yhä useam­min yhteyttä Talentiaan. Jäseniä askar­rut­ta­vat esi­mer­kiksi jat­ko­kou­lu­tuk­siin liit­ty­vät kysy­myk­set ja sosi­aa­li­huol­lon sisällä toi­sen sek­to­rin teh­tä­viin siirtyminen.

– Työpaikoilla on yhdessä joh­det­tava ja arvioi­tava työn­te­ki­jöi­den eri­laista osaa­mista ja sen kehit­tä­mis­tar­peita. On tär­keää, että työ­nan­taja varaa nykyistä suu­rem­mat mää­rä­ra­hat työn­te­ki­jöi­densä osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen ja ohjaa työn­te­ki­jöitä kou­lu­tuk­siin, Manssila sanoo.

Pesonen ja Vähä-Herttua toi­vo­vat myös, että opis­ke­li­jat sai­si­vat jo tut­kinto-ope­tuk­sesta val­miuk­sia oman osaa­mi­sen tun­nis­ta­mi­seen ja ammatti-iden­ti­tee­tin raken­ta­mi­seen. Uraohjaus on tar­peen jo opin­to­jen aikana.

Talentia ajaa eri­kois­tu­mis­kou­lu­tuk­sen suo­rit­ta­nei­den ase­man vah­vis­ta­mista työ­mark­ki­noilla. Heidän on saa­tava käyt­tää esi­mer­kiksi nimik­keitä eri­kois­so­si­aa­li­työn­te­kijä ja erikoissosionomi.

– Sosiaalialan asian­tun­ti­jat ovat kou­lu­tuso­rien­toi­tu­neita, mitä ala itses­sään vaa­tii­kin. Asiantuntija on jat­kuva oppija. Peräänkuulutamme sitä, että työn­antajat otta­vat suu­rem­man roo­lin jat­ku­van oppi­mi­sen rahoit­ta­jina ja var­mis­ta­jina, Manssila sanoo.

Työnantajien toi­vo­taan myös tuke­van työn­te­ki­jöi­densä tut­ki­mus­työtä ja anta­van työn­te­ki­jälle mah­dol­li­suu­den tehdä tut­ki­musta osan työ­ajas­taan tai pää­se­mään tar­vit­taessa pal­kal­li­selle tut­ki­mus­va­paalle. Tutkimuksesta hyö­ty­vät niin työyh­teisö kuin asiakkaat.

Koulutuspoliittista ohjelmaa päivitetään tarvittaessa

Talentian kou­lu­tus­po­li­tii­kan tavoit­teet kos­ke­vat kat­ta­vasti Talentia jäseniä.

– Jäsenemme ovat val­mis­tu­neet ja val­mis­tu­vat ammat­ti­kor­kea­kou­luista ja yli­opis­toista. Sosiaaliala yhdis­tää molem­pia kou­lu­tuk­sia, vaikka ne eroa­vat­kin toi­sis­taan. Sama ala yhdis­tää jäse­net ja Talentian, Pesonen sanoo.

Työnantajien otettava suurempi rooli jatkuvan oppimisen rahoittajina ja varmistajina.

Koulutuspoliittisen ohjel­man val­mis­teli jär­jes­tön työ­elä­mä­toi­mi­kunta, johon kuu­luu sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­löitä ja opis­ke­li­joita. Myös kes­kus­te­lut kor­kea­kou­lu­ken­tän ja työ­nan­ta­jien edus­ta­jien kanssa aut­toi­vat ohjel­man työstämisessä.

– Päivitämme kou­lu­tus­po­liit­tista ohjel­maa sään­nöl­li­sin välia­join. Kun aja­miamme asioita menee läpi tai uusia tar­peita nousee esille, kat­somme tilan­netta uudes­taan. Toivomme, että ohjelma tulee tutuksi kai­kille talen­tia­lai­sille ja myös päät­tä­jille ja vai­kut­ta­jille, ja pää­semme käy­mään yhteistä kes­kus­te­lua kou­lu­tus­po­li­tii­kasta, Manssila sanoo.

Johanna Merilä