Sosiaalialan koulutus antaa ohuet eväät käsitellä rasismia, siirtolaisuutta ja yhteiskunnan moninaisuutta arjen työssä.

 

 

Koulu­tuk­sesta voi päästä läpi ilman että on pereh­ty­nyt aihee­seen juuri lain­kaan, sanoo tut­kija, sosi­aa­li­työn opet­taja Maija Jäppinen Helsingin yliopistosta.

Hän kuu­lui tut­ki­ja­ryh­mään, joka per­kasi kaik­kien yli­opis­to­jen sosi­aa­li­työn ja vii­den ammat­ti­kor­kea­kou­lun sosiaali­alan kou­lu­tus­ten ope­tus­suun­ni­tel­mat ja kurs­si­ku­vauk­set. Kohteena oli 12 ope­tus­suun­ni­tel­maa ja kurs­si­ku­vausta luku­vuo­delta 2017–2018.

Niissä tuli esiin rasis­min vas­tai­nen näkö­kulma siir­to­lai­suu­teen ja moni­nai­suu­teen. Ne näkyi­vät kui­ten­kin yksit­täi­sinä mai­nin­toina kurs­si­ku­vauk­sissa. Oli ope­tus­suun­ni­tel­mia, joissa rasis­mia tai anti­ra­sis­mia ei mai­nittu lainkaan.

Aihe tuli esiin opin­noissa usein eril­lis­ky­sy­myk­sinä tai valin­nai­sina kurs­seina, sanoo tulos­ten ana­lyy­sista vas­tan­nut yli­opis­ton­tut­kija Anna-Leena Riitaoja Helsingin yliopistosta.

– Valinnaisille kurs­seille hakeu­tu­vat opis­ke­li­jat, jotka ovat muu­ten­kin kiin­nos­tu­neita aiheesta. Muille jää vajaa kuva asiasta.

Koulutus tuo käsitteellisiä välineitä rasismin kohtaamiseen.

Maija Jäppisen mukaan siir­to­lai­suutta, moni­nai­suutta ja rasis­mia ei saa pitää 2020-luvulla eril­lis­ky­sy­myk­sinä, joi­hin pereh­ty­vät vain ne, jotka halua­vat pro­fi­loi­tua aihee­seen. Se kuu­luu ammat­ti­lai­seen perus­osaa­mi­seen, joka kai­killa pitää olla hal­lussa, hän sanoo. Sosiaalialalla kaikki tör­mää­vät rasis­miin työssä, mutta kou­lu­tus ei anna nyt sii­hen valmiuksia.

– Ei pitäisi olla mah­dol­lista val­mis­tua sosi­aa­li­työn­te­ki­jäksi tai sosio­no­miksi ilman että on poh­ti­nut näitä kysy­myk­siä opin­to­jen aikana ja saa­nut käsit­teel­li­siä väli­neitä nii­den käsit­te­lyyn työssä.

Tutkituista ope­tus­suun­ni­tel­mista poik­keus oli yksi ammat­ti­kor­kea­koulu. Sen ope­tuk­sessa syr­jin­nän vas­tai­nen näkö­kulma kulki koko ope­tus­suun­ni­tel­man läpi. Ylipäänsä ammat­ti­kor­kea­kou­luissa aihe oli parem­min esillä kuin yliopistoissa.

Riitaoja pitää­kin tär­keänä, että rasis­min ja siir­to­lai­suu­den ope­tusta lisä­tään eten­kin sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den opinnoissa.

Koulutus uudistuu hitaasti

Moninaisuuteen liit­ty­vien tee­mo­jen vähyys kou­lu­tuk­sessa voi joh­tua siitä, että niitä käsi­tel­lään vähän myös oppi­kir­joissa. Uusien oppi­kir­jo­jen teke­mi­nen ja valinta oppi­ma­te­ri­aa­liksi vie­vät aikaa. Kurssikirjoiksi ei aina valita uusim­piin tut­ki­muk­siin perus­tu­via teok­sia tai niitä ei ole tar­jolla, Jäppinen sanoo. Valinta koh­dis­tuu usein aiem­min käy­tet­tyi­hin, hel­posti saa­ta­villa ole­viin kirjoihin.

Myös kou­lu­tus uudis­tuu hitaasti. Esimerkiksi yli­opis­tossa ope­tus­suun­ni­tel­mia uudis­te­taan kol­men vuo­den välein. Muutokset ovat sil­loin­kin usein pieniä.

– Tutkintojen laa­juus on rajattu. On pai­neita mah­dut­taa opin­toi­hin monia tee­moja. Käydään kamp­pai­lua siitä, mitä asiat saa­vat opin­to­suun­ni­tel­missa tilaa. Jostakin syystä siir­to­lai­suus ja sii­hen liit­ty­vät kysy­myk­set eivät ole pääs­seet valtavirtaan.

– On tyy­dytty sii­hen, että meillä on tar­jolla täl­lai­nen valin­nai­nen moni­kult­tuu­ris­ten opin­to­jen opintokokonaisuus.

Suomi on osa maa­il­man­laa­juista maa­han­muut­to­lii­kettä, ja maa­han­muu­tolla on pitkä perin­teet. Rasismi näh­dään silti yhä usein yksi­lön kautta.

– Suomessa aja­tel­laan, että rasismi liit­tyy maa­han­muut­ta­jiin. Silloin ei huo­mata, että rasismi on vuo­si­sa­toja vanha raken­teel­li­nen kysy­mys yhteis­kun­nassa. Siitä pitäisi syn­tyä käsi­tys opin­to­jen aikana, Riitaoja sanoo.

Sosiaalialalla tun­nis­te­taan ver­rat­tain hyvin esi­mer­kiksi sosi­aa­li­luo­kan tai suku­puo­len kautta ilmen­tyvä eriar­voi­suus. Sen sijaan rodun tai kie­len aiheut­tama syr­jintä jää usein näkemättä.

– Nuoret tie­tä­vät, mil­lai­sia asioita yhteis­kun­nassa on meneil­lään. On esi­mer­kiksi Black Lives Matter ja Mee too ‑liike. Sosiaalialan kou­lu­tuk­sella olisi nyt hyvä tilai­suus tart­tua nii­hin tee­moi­hin, Riitaoja sanoo.

Jaana Laitinen