Koulussa oppilaiden tukipalveluista vastaa ensisijaisesti terveydenhoitaja, oppilaanohjaaja ja kuraattori. Entäpä jos he ovat tavattavissa koululla vain kerran viikossa? Kenen puoleen oppilas voi kääntyä ongelmansa kanssa tai tarvitessaan keskustelua aikuisen kanssa? Kouluihin tarvitaan ”matalan kynnyksen” ihminen, joka on helposti tavoitettavissa ja läsnä. Sellainen voi olla koulusosionomi.

 

Oppi­lai­den ja hei­dän per­hei­densä ongel­mat ovat moni­muo­tois­tu­neet, ja van­hem­pien kiire ja elä­män pai­neet hei­jas­tu­vat oppi­lai­siin. Opettajien kas­va­tus­vas­tuu on lisään­ty­nyt ja opet­ta­jasta on tul­lut monen oppi­laan elä­mään kes­kei­nen aikui­nen van­hem­pien lisäksi.

Opettajan työ on perin­tei­sesti ollut luo­kan kanssa toi­mi­mista niin, että pää­paino on ollut opet­ta­mi­sessa. Nykyisin monet opet­ta­jat ovat kui­ten­kin sitä mieltä, että opet­ta­jien työ on vuo­sien saa­tossa muut­tu­nut entistä haas­teel­li­sem­maksi ja oppi­las­huol­lol­li­nen työ on lisään­ty­nyt hei­dän työs­sään. He käyt­tä­vät entistä enem­män aikaa myös van­hem­pien kanssa työskentelyyn.

Opettajien ja kou­lun­käyn­tia­vus­ta­jien ohella oppi­lai­den ja per­hei­den tuke­mi­seen kai­va­taan usein hen­ki­löä, joka voisi ottaa huo­leh­tiak­seen ne oppi­laat, joi­den kanssa tilanne vaa­tii väli­töntä väliin­tu­loa ja pur­ka­mista, kun taas opet­taja voisi rau­hassa jat­kaa ope­tusta. Kaikki se aika, joka opet­ta­jilla menee eri­lais­ten konflik­tien ja tilan­tei­den sel­vit­te­lyyn, on pois ope­tuk­sesta ja muilta oppilailta.

Usein las­ten ja nuor­ten huo­le­nai­hei­den taus­talta löy­tyy huo­len­pi­don ja ohjauk­sen, aikui­suu­den puute. Koulusosionomi voisi osal­taan vas­tata myös tähän haas­tee­seen ole­malla tur­val­li­nen, läsnä oleva ja kuun­te­leva aikui­nen oppi­laan arjessa. Oppilaista huo­leh­ti­mi­nen ja hei­dän oikea-aikai­nen kuu­le­mi­nen voi­vat kat­kaista syrjäytymiskehityksen.

Koulusosionomi toi­mii lähinnä mata­lan kyn­nyk­sen aut­ta­jana. Hän on pai­kalla päi­vit­täin. Nuorten on helppo tulla jut­te­le­maan pie­nis­tä­kin asioista. Usein nuo­ret kai­paa­vat tukea ja aikuista, jolta kysyä neu­voa joko kou­lu­asioissa tai itseä kos­ke­vissa asioissa. Koulusosionomi aut­taa nuorta löy­tä­mään avun ja neu­voo, mistä apua voisi saada nuo­relle itselleen.

On asioita, joista nuori ei vält­tä­mättä uskalla tai halua jutella van­hem­pien tai kave­rei­den kanssa, ja sil­loin kou­luso­sio­nomi voi olla hen­kilö, jonka puo­leen on helppo kään­tyä. Koulusosionomi kes­kus­te­lee, ohjaa ja antaa tukea muun muassa kou­lun­käyn­tiin ja pois­sao­loi­hin liit­ty­vissä asioissa, kaveri- ja ihmis­suh­deon­gel­missa, päih­tei­siin liit­ty­vissä kysy­myk­sissä sekä koti­huo­lissa ja per­hei­den krii­si­ti­lan­teissa. Huolen aiheita voi­vat olla vaik­kapa netin käyttö, vapaa-ajan­vietto, seu­rus­te­lu­asiat, kou­lun­käyn­nin lai­min­lyönti, moti­vaa­tio-ongel­mat ja kiusaamistilanteet.

Lisää moniammatillisuutta 

Koulusosionomi toi­mii yhtenä oppi­las­huol­to­ryh­män jäse­nenä tuo­malla oman näke­myk­sensä oppi­laasta ja mah­dol­li­sesti hänen per­hees­tään. Koulusosionomilla on mah­dol­li­suu­det löy­tää apua tar­vit­se­vat oppi­laat jo hyvissä ajoin, ennen kuin tilanne vaa­tii järeäm­piä toi­men­pi­teitä. Koulusosionomi toisi tar­vi­tun lisän moniam­ma­til­li­seen tii­miin kou­lu­yh­tei­sössä tuo­malla ammat­ti­tai­tonsa myös sosi­aa­li­puo­lelta. Yhteistyötä voisi kehit­tää niin nuo­ri­so­toi­men, seu­ra­kun­nan kuin kou­lu­toi­men­kin kanssa.

Koulusosionomi on tule­vai­suu­den ammatti, jota kou­lu­maa­il­man haas­teet tänä päi­vänä tar­vit­see. Ennaltaehkäisevän työn vai­kut­ta­vuutta on kui­ten­kin vai­kea osoit­taa ja se voi olla osal­taan syynä sii­hen, että kou­luso­sio­no­min roo­lia ei ole viral­li­sesti tun­nis­tettu. Onko kyse rahan puut­teesta vai eikö työn tulok­set ole vielä tavoit­ta­neet päättäjiä?

Nastolan kokemukset 

Joissakin Suomen kun­nissa on tun­nis­tettu kou­luso­sio­no­min työn mer­ki­tys kou­lu­yh­tei­söille ja pal­kattu sosio­no­meja oppi­lai­den arjen tuki­joiksi. Näin on esi­mer­kiksi Nastolassa.

Kokemukset Päijät-Hämeessä Nastolan Kukkasen kou­lussa toi­mi­vasta kou­luso­sio­no­mista ovat olleet myön­tei­siä. Lukuvuoden 2012–2013 aikana joka kol­mas Kukkasen kou­lun oppi­laista hyö­dynsi pal­ve­luja. Kukkasen kou­lulla kou­luso­sio­nomi on pai­kalla päi­vit­täin ja oppi­laat voi­vat kysyä jut­te­lu­ka­ve­ria pie­nis­sä­kin asioissa ja tar­vit­taessa kou­luso­sio­nomi ohjaa oppi­laan oikean pal­ve­lun ja hen­ki­lön pariin. Koulusosionomi myös toi­mii opet­ta­jien ja huol­ta­jien tukena ja apuna.

Kukkasen kou­lun kou­luso­sio­nomi pitää myös ”pysäk­kiä”, jonne oppi­las voi­daan lähet­tää häi­rit­se­vän tun­ti­käyt­täy­ty­mi­sen takia. Pysäkillä kou­luso­sio­no­milla on mah­dol­li­suus kes­kus­tella rau­hassa oppi­laan kanssa hänen miel­tään pai­na­vasta asiasta. Oppitunnilla opet­ta­jalla ei ole tähän mah­dol­li­suutta, koska hänen pitää jat­kaa ope­tusta muulle luokalle.

 

Päivi Vuokkola, Sanna Nevalainen, Heidi Niskanen, Laura Raisio, Susanna Siekkinen

Kirjoittajat ovat  Diakonia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun sosio­nomi (AMK) ‑opis­ke­li­joita.

 

Lähteet

Pesonen, Aino-Elina 2006. Kouluyhteisön hyvin­voin­tiin liit­ty­viä kysy­myk­siä. Yhteistyötä las­ten, nuor­ten ja per­hei­den kanssa. Teoksessa Jari Helminen (toim.) Elämä koet­te­lee, tuki kan­nat­te­lee. Sosiaali- ja ter­vey­sa­lan työ moni­muo­toi­sissa per­he­suh­teissa. Juva: PS-kustannus.

Pesonen, Aino-Elina & Zotow, Marianna 2003. Hyvinvointi kou­lu­yh­tei­sössä –han­keen lop­pu­ra­portti. Stakesin aiheita 25/2003. Osa II. Helsinki: Stakesin monis­tamo. Viitattu 15.3.2015.

Yle Uutiset. Koulusosionomi madal­taa oppi­laan kyn­nystä aikui­suu­teen 9.10.2013.