Koulussa oppilaiden tukipalveluista vastaa ensisijaisesti terveydenhoitaja, oppilaanohjaaja ja kuraattori. Entäpä jos he ovat tavattavissa koululla vain kerran viikossa? Kenen puoleen oppilas voi kääntyä ongelmansa kanssa tai tarvitessaan keskustelua aikuisen kanssa? Kouluihin tarvitaan ”matalan kynnyksen” ihminen, joka on helposti tavoitettavissa ja läsnä. Sellainen voi olla koulusosionomi.

 

Oppi­lai­den ja hei­dän per­hei­densä ongel­mat ovat moni­muo­tois­tu­neet, ja van­hem­pien kiire ja elä­män pai­neet hei­jas­tu­vat oppi­lai­siin. Opet­ta­jien kas­va­tus­vas­tuu on lisään­ty­nyt ja opet­ta­jasta on tul­lut monen oppi­laan elä­mään kes­kei­nen aikui­nen van­hem­pien lisäksi.

Opet­ta­jan työ on perin­tei­sesti ollut luo­kan kanssa toi­mi­mista niin, että pää­paino on ollut opet­ta­mi­sessa. Nykyi­sin monet opet­ta­jat ovat kui­ten­kin sitä mieltä, että opet­ta­jien työ on vuo­sien saa­tossa muut­tu­nut entistä haas­teel­li­sem­maksi ja oppi­las­huol­lol­li­nen työ on lisään­ty­nyt hei­dän työs­sään. He käyt­tä­vät entistä enem­män aikaa myös van­hem­pien kanssa työs­ken­te­lyyn.

Opet­ta­jien ja kou­lun­käyn­tia­vus­ta­jien ohella oppi­lai­den ja per­hei­den tuke­mi­seen kai­va­taan usein hen­ki­löä, joka voisi ottaa huo­leh­tiak­seen ne oppi­laat, joi­den kanssa tilanne vaa­tii väli­töntä väliin­tu­loa ja pur­ka­mista, kun taas opet­taja voisi rau­hassa jat­kaa ope­tusta. Kaikki se aika, joka opet­ta­jilla menee eri­lais­ten konflik­tien ja tilan­tei­den sel­vit­te­lyyn, on pois ope­tuk­sesta ja muilta oppi­lailta.

Usein las­ten ja nuor­ten huo­le­nai­hei­den taus­talta löy­tyy huo­len­pi­don ja ohjauk­sen, aikui­suu­den puute. Kou­luso­sio­nomi voisi osal­taan vas­tata myös tähän haas­tee­seen ole­malla tur­val­li­nen, läsnä oleva ja kuun­te­leva aikui­nen oppi­laan arjessa. Oppi­laista huo­leh­ti­mi­nen ja hei­dän oikea-aikai­nen kuu­le­mi­nen voi­vat kat­kaista syr­jäy­ty­mis­ke­hi­tyk­sen.

Kou­luso­sio­nomi toi­mii lähinnä mata­lan kyn­nyk­sen aut­ta­jana. Hän on pai­kalla päi­vit­täin. Nuor­ten on helppo tulla jut­te­le­maan pie­nis­tä­kin asioista. Usein nuo­ret kai­paa­vat tukea ja aikuista, jolta kysyä neu­voa joko kou­lu­asioissa tai itseä kos­ke­vissa asioissa. Kou­luso­sio­nomi aut­taa nuorta löy­tä­mään avun ja neu­voo, mistä apua voisi saada nuo­relle itsel­leen.

On asioita, joista nuori ei vält­tä­mättä uskalla tai halua jutella van­hem­pien tai kave­rei­den kanssa, ja sil­loin kou­luso­sio­nomi voi olla hen­kilö, jonka puo­leen on helppo kään­tyä. Kou­luso­sio­nomi kes­kus­te­lee, ohjaa ja antaa tukea muun muassa kou­lun­käyn­tiin ja pois­sao­loi­hin liit­ty­vissä asioissa, kaveri- ja ihmis­suh­deon­gel­missa, päih­tei­siin liit­ty­vissä kysy­myk­sissä sekä koti­huo­lissa ja per­hei­den krii­si­ti­lan­teissa. Huo­len aiheita voi­vat olla vaik­kapa netin käyttö, vapaa-ajan­vietto, seu­rus­te­lu­asiat, kou­lun­käyn­nin lai­min­lyönti, moti­vaa­tio-ongel­mat ja kiusaa­mis­ti­lan­teet.

Lisää moniammatillisuutta 

Kou­luso­sio­nomi toi­mii yhtenä oppi­las­huol­to­ryh­män jäse­nenä tuo­malla oman näke­myk­sensä oppi­laasta ja mah­dol­li­sesti hänen per­hees­tään. Kou­luso­sio­no­milla on mah­dol­li­suu­det löy­tää apua tar­vit­se­vat oppi­laat jo hyvissä ajoin, ennen kuin tilanne vaa­tii järeäm­piä toi­men­pi­teitä. Kou­luso­sio­nomi toisi tar­vi­tun lisän moniam­ma­til­li­seen tii­miin kou­lu­yh­tei­sössä tuo­malla ammat­ti­tai­tonsa myös sosi­aa­li­puo­lelta. Yhteis­työtä voisi kehit­tää niin nuo­ri­so­toi­men, seu­ra­kun­nan kuin kou­lu­toi­men­kin kanssa.

Kou­luso­sio­nomi on tule­vai­suu­den ammatti, jota kou­lu­maa­il­man haas­teet tänä päi­vänä tar­vit­see. Ennal­taeh­käi­se­vän työn vai­kut­ta­vuutta on kui­ten­kin vai­kea osoit­taa ja se voi olla osal­taan syynä sii­hen, että kou­luso­sio­no­min roo­lia ei ole viral­li­sesti tun­nis­tettu. Onko kyse rahan puut­teesta vai eikö työn tulok­set ole vielä tavoit­ta­neet päät­tä­jiä?

Nastolan kokemukset 

Jois­sa­kin Suo­men kun­nissa on tun­nis­tettu kou­luso­sio­no­min työn mer­ki­tys kou­lu­yh­tei­söille ja pal­kattu sosio­no­meja oppi­lai­den arjen tuki­joiksi. Näin on esi­mer­kiksi Nas­to­lassa.

Koke­muk­set Päi­jät-Hämeessä Nas­to­lan Kuk­ka­sen kou­lussa toi­mi­vasta kou­luso­sio­no­mista ovat olleet myön­tei­siä. Luku­vuo­den 2012–2013 aikana joka kol­mas Kuk­ka­sen kou­lun oppi­laista hyö­dynsi pal­ve­luja. Kuk­ka­sen kou­lulla kou­luso­sio­nomi on pai­kalla päi­vit­täin ja oppi­laat voi­vat kysyä jut­te­lu­ka­ve­ria pie­nis­sä­kin asioissa ja tar­vit­taessa kou­luso­sio­nomi ohjaa oppi­laan oikean pal­ve­lun ja hen­ki­lön pariin. Kou­luso­sio­nomi myös toi­mii opet­ta­jien ja huol­ta­jien tukena ja apuna.

Kuk­ka­sen kou­lun kou­luso­sio­nomi pitää myös ”pysäk­kiä”, jonne oppi­las voi­daan lähet­tää häi­rit­se­vän tun­ti­käyt­täy­ty­mi­sen takia. Pysä­killä kou­luso­sio­no­milla on mah­dol­li­suus kes­kus­tella rau­hassa oppi­laan kanssa hänen miel­tään pai­na­vasta asiasta. Oppi­tun­nilla opet­ta­jalla ei ole tähän mah­dol­li­suutta, koska hänen pitää jat­kaa ope­tusta muulle luo­kalle.

 

Päivi Vuok­kola, Sanna Neva­lai­nen, Heidi Nis­ka­nen, Laura Rai­sio, Susanna Siek­ki­nen

Kir­joit­ta­jat ovat  Dia­ko­nia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun sosio­nomi (AMK) ‑opis­ke­li­joita.

 

Läh­teet

Peso­nen, Aino-Elina 2006. Kou­lu­yh­tei­sön hyvin­voin­tiin liit­ty­viä kysy­myk­siä. Yhteis­työtä las­ten, nuor­ten ja per­hei­den kanssa. Teok­sessa Jari Hel­mi­nen (toim.) Elämä koet­te­lee, tuki kan­nat­te­lee. Sosi­aali- ja ter­vey­sa­lan työ moni­muo­toi­sissa per­he­suh­teissa. Juva: PS-kus­tan­nus.

Peso­nen, Aino-Elina & Zotow, Marianna 2003. Hyvin­vointi kou­lu­yh­tei­sössä –han­keen lop­pu­ra­portti. Sta­ke­sin aiheita 25/2003. Osa II. Hel­sinki: Sta­ke­sin monis­tamo. Vii­tattu 15.3.2015.

Yle Uuti­set. Kou­luso­sio­nomi madal­taa oppi­laan kyn­nystä aikui­suu­teen 9.10.2013.