Osallisuutta edistävässä hankkeessa syntyi monikäyttöiset VOITTO-kortit.

 

 

Voima­va­roja, toi­min­ta­ky­kyä ja osal­li­suutta Lappiin (VOITTO) ‑hank­keella oli sel­keä tavoite – halut­tiin löy­tää kai­kista vai­keim­massa yhteis­kun­nal­li­sessa ase­massa ole­ville kun­ta­lai­sille mie­lek­käitä osal­lis­tu­mi­sen muo­toja sekä osal­li­suu­den koke­muk­sia. Lopputuloksena syn­tyi eri­lai­sia mene­tel­miä täynnä ole­vat VOITTO-kor­tit, joita voi hyö­dyn­tää moni­puo­li­sesti ohjaus- ja neuvontatyössä.

Hankkeen pro­jek­ti­pääl­likkö Katri Kuuselan mukaan tavoit­teet poh­jau­tui­vat Euroopan Sosiaalirahaston toi­min­ta­linja vii­teen (TL5), jolla edis­te­tään hei­koim­massa ase­massa ole­vien kan­sa­lais­ten osallisuutta.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-kes­kus myönsi hank­keelle rahoituksen.

– Erityisenä koh­de­ryh­mänä hank­kees­samme oli mie­het, Kuusela kertoo.

Nelivuotista han­ketta rahoit­ti­vat myös Ylitornion, Inarin ja Ranuan kun­nat, jotka osal­lis­tui­vat samalla hank­keen toteu­tuk­seen Lapin yli­opis­ton Koulutus- ja kehit­tä­mis­pal­ve­lu­jen johdolla.

Kunta-alan kehit­tä­mi­sen ja pal­ve­lu­muo­toi­lun asian­tun­ti­joita lähti mukaan Lapin yli­opis­tolta. Lisätukea saa­tiin yli­opis­ton sosi­aa­li­työn asiantuntijoilta.

Yhteistyöverkostoon kuu­lui lisäksi kun­tien joh­ta­via viran­hal­ti­joita sekä mui­den TL5- ja SOKRA-hank­kei­den työntekijöitä.

Kunnissa kehit­tä­jinä ja yhteys­hen­ki­löinä toimi työ­pa­jaoh­jaa­jia, sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä sekä mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­den asiantuntijoita.

– Kehittämistyö integroi­tiin kun­tien joka­päi­väi­seen työ­hön työ­pa­jo­jen, kokous­ten ja kou­lu­tus­ten muo­dossa, Kuusela sanoo.

Apua palvelumuotoilusta

Hankkeen alku­vai­heessa asian­tun­ti­jat hah­mot­te­li­vat koh­de­ryh­mää ja laa­ti­vat eri­lai­sia asia­kas­pro­fii­leja sekä pai­kal­li­sia toi­min­nan tarpeita.

– Ylitorniossa ja Inarissa esi­mer­kiksi kai­vat­tiin mata­lan kyn­nyk­sen koh­taa­mis­paik­koja, Kuusela kertoo.

Palvelumuotoilun sisäl­tö­asian­tun­ti­jana hank­keessa toi­mi­nut Netta Riponiemi ker­too, että liik­keelle läh­det­tiin käy­tän­nön­lä­hei­sellä ja kon­kreet­ti­sella tasolla. Asiakkaiden kanssa poh­dit­tiin, mil­lai­sille toi­min­nalle olisi tar­vetta juuri sillä hetkellä.

– Ranualla päih­teet­tö­mässä päi­vä­toi­min­nassa oli suun­nit­teilla juh­lat, jotka vaa­ti­vat kaik­kien osal­lis­tu­mista, Riponiemi kertoo.

– Hahmottelimme kei­noja, joilla kaik­kien työ­pa­nos pää­sisi osaksi lop­pu­tu­losta. Syntyi toi­mi­via mene­tel­miä, jotka otet­tiin mukaan VOITTO-kortteihin.

Toimivia mene­tel­miä kokeil­tiin eri yhteyk­sissä pie­nin muu­tok­sin. Menetelmiä pil­kot­tiin pala­siksi ja niistä luo­tiin koko­nai­suuk­sia, joi­hin kenen tahansa on mah­dol­lista tart­tua vaih­te­le­vissa asiakastilanteissa.

Korttien käyt­töön­ot­toa poh­dit­tiin eri­tyi­sesti sosiaali­alan ammat­ti­lais­ten näkö­kul­masta. Sosiaalityöntekijöiden arkea seu­rat­tiin pal­ve­lu­muo­toi­li­jan lins­sien läpi.

– Halusimme panos­taa sii­hen, että kor­tit pal­ve­le­vat oikeaa työtä ja ken­tän tar­peita, Katri Kuusela sanoo.

Lopulta kort­tei­hin vali­koi­tui viisi ohjaus­työlle kes­keistä tee­maa: ryh­mään kuu­lu­mi­nen, kuul­luksi tule­mi­nen, iden­ti­tee­tin vah­vis­ta­mi­nen, mer­ki­tyk­sel­li­syy­den koke­mus ja osal­lis­tu­ja­läh­töi­syy­den lisää­mi­nen. Näistä neljä ensim­mäistä sopii eri­tyi­sesti asia­kas­työ­hön, ja vii­meistä kan­nat­taa käyt­tää työn­te­ki­jöi­den kesken.

Sopivia tilan­teita kort­tien käyt­töön ovat muu­tok­set yhtei­sössä, sen jäse­nissä ja toi­mi­ti­loissa, tai kun halu­taan tar­jota ryh­mälle uutta toimintaa.

– Korttien mene­tel­mät perus­tu­vat dia­lo­giin ja yhtei­seen teke­mi­seen. Ohjaajan teh­tä­vänä on luoda puit­teet osal­lis­tu­mi­selle ja aut­taa osal­lis­tu­jia tuo­maan aja­tuk­si­aan esiin, Riponiemi sanoo.

Asiakkaat osa yhteisöä

Osallisuuden edis­tä­mi­nen on var­sin haas­teel­li­nen tavoite. Katri Kuusela kui­ten­kin kokee, että muu­alla jo käy­tössä ole­vat ja hyväksi havai­tut mene­tel­mät ovat oiva apu­vä­line haas­ta­van ja abstrak­tin asian käsittelyyn.

VOITTO-kort­tien mene­tel­mät aut­ta­vat hah­mot­ta­maan, kuinka pie­nistä ja arki­sista asioista osal­li­suu­dessa on kyse.

– Asiakkaamme ovat koke­neet tul­leensa kuul­luiksi ja näh­dyiksi. He koke­vat ole­vansa tär­keä osa yhtei­söä, Kuusela sanoo.

Vaikka hank­keen eri­tyi­senä koh­de­ryh­mänä oli­vat mie­het, voi kort­tien mene­tel­miä hyö­dyn­tää eri­lais­ten asia­kas­ryh­mien, myös las­ten, kanssa.

– Kortit luo­tiin sovel­let­ta­viksi. Kaikkea ei tar­vitse tehdä sanasta sanaan kort­tien mukaan, vaan roh­kai­semme kokei­le­maan eri­lai­sia ase­tel­mia, Netta Riponiemi sanoo.

Saavutettavat VOITTO-kor­tit voi ladata ilmai­seksi osoit­teesta: www.voittokortit.fi.

17 eri­laista mene­tel­mää sisäl­tävä kort­ti­pakka on tulos­tet­ta­vissa A4-kokoi­sille paperiarkeille.

Osallisuuden tekoja

VOITTO-HANKKEEN tavoit­teena oli edis­tää kun­ta­lais­ten osal­li­suutta. Pyrkimys tois­tuu sosiaali­alan hank­keissa, eikä ihme – tut­ki­mus­ten mukaan osal­li­suus on vah­vasti yhtey­dessä hyvin­voin­tiin, tur­val­li­suu­den tun­tee­seen sekä tulevaisuudenuskoon.

Osallisuus tar­koit­taa kuu­lu­mista johon­kin ja kuul­luksi tule­mista. Heikoimmassa ase­massa ole­vien ja syr­jit­ty­jen ihmis­ten osal­li­suu­teen tulee­kin kiin­nit­tää eni­ten huomiota.
THL jaot­te­lee osal­li­suutta lisää­vät toi­met kol­meen osa-alu­ee­seen: osal­li­suus omassa elä­mässä, osal­li­suus yhtei­söissä ja osal­li­suus yhtei­sestä hyvästä. Lisäksi nel­jän­neksi osa-alu­eeksi voi­daan nos­taa osal­li­suutta edis­tä­vien raken­tei­den luominen.

Yksi kon­kreet­ti­nen keino arvioida yksi­lön osal­li­suutta sen eri osa-alueilla on ottaa toi­min­nassa käyt­töön THL:n osal­li­suusin­di­kaat­tori, jota käy­tet­tiin työ­vä­li­neenä myös VOITTO-hankkeessa.
Lisäksi THL:n sivuilta löy­tyy 24 apu­ky­sy­mystä, jotka aut­ta­vat hah­mot­ta­maan, miten toi­minta tukee osal­lis­tu­jien osallisuutta.

Lähteet: THL

Ella Rantanen