Talentia selvitti sosiaalialan korkeakoulutettujen näkemyksiä koronapandemian vaikutuksia sosiaalipalveluihin. Huhti-toukokuun vaihteessa tehtyyn kyselyyn vastasi 1 500 Talentian jäsentä.

 

 

Asiak­kai­den pär­jää­mi­nen koro­na­pan­de­mian aikana huo­les­tut­taa suu­rinta osaa vas­taa­jista. Pan­de­mia vai­keut­taa asiak­kai­den tar­pei­den selvittämistä.

”En edes tiedä kun­nolla mitä asiak­kail­leni kuu­luu.”

Val­taosa myös arvioi asiak­kai­densa tar­vit­se­van enemmän tukea kuin voi­daan tar­jota. Kaik­ki­aan 75 % näkee pan­de­mian aiheut­ta­mien muu­tos­ten heikentäneen asiak­kai­densa mah­dol­li­suuk­sia saada apua.

”Asioin­ti­ka­na­via ja paik­koja supis­te­taan, ja asiak­kai­den on entistä vai­keam­paa olla yhtey­dessä ja saada asioi­taan hoi­det­tua.”

Hie­man yli puo­let vas­taa­jista toteaa pan­de­mian myös vai­keut­ta­neen työskentelyä ammat­tieet­ti­sesti kestävällä tavalla.

”Monien asia­kas­ryh­mien yksinäisyys sosi­aa­li­sessa eris­tyk­sessä eris­tys­ti­lan­teessa on kas­va­nut. Tuki­pal­ve­luita on sul­jettu, eikä asiak­kaat pääse pal­ve­lui­hin, joita he ovat käyttäneet vii­koit­tain aiem­min.”

Koro­na­pan­de­mia on synnyttänyt suu­ren digi­loi­kan. Monilla työpaikoilla on otettu käyttöön yrityskäyttöön tar­koi­te­tut yhteisöpalvelut, kes­kus­te­lu­poh­jai­set työtilat ja pika­vies­ti­pal­ve­lut. Lisäksi perin­tei­nen puhe­li­mella tehtävä asia­kas­työ on yleis­ty­nyt.

Var­si­naista etätyötä ilmoit­taa tekevänsä osit­tain tai pääasiassa 60 % vas­taa­jista. Neljännes kui­ten­kin kokee, että poik­keus­o­lo­suh­tei­den vaa­ti­mat tar­peel­li­set työvälineet ovat puut­teel­li­set. Monelta työpaikalta puut­tu­vat etätyöhön tar­vit­ta­vat välineet kuten kan­net­ta­vat tie­to­ko­neet.

Osa esi­mie­histä ei tun­nista digi­ta­li­saa­tion tar­joa­mia mah­dol­li­suuk­sia eri työtehtävissä. Vas­taa­jista 10 % ilmoit­taa­kin, etteivät he saa tehdä etätöitä.

Kol­man­nes vas­taa­jista kokee, ettei ole saa­nut riittävästi ohjeis­tusta tie­to­tur­van ja yksi­tyi­syy­den suo­jan kysy­myk­sissä.

”Minkäänlaista tukea sii­hen, että mil­lai­sia sovel­luk­sia yms. voisi hyödyntää asiakastyöhön, ei tul­lut.”

Digi­loikka etäyhteyksineen on annet­tu­jen vas­taus­ten perus­teella sekä tehos­ta­nut että vai­keut­ta­nut oman työn tekoa. Osan työnkuvaan ja asia­kas­kun­nan kanssa tehtävään työhön etäyhteydet ovat tuo­neet hel­po­tusta ja uusia toi­mi­via työmenetelmiä. Osa puo­les­taan ei koe etäyhteyksiä riittäväksi kei­noksi tavoit­taa omat asiak­kaat.

Asiak­kai­den yhden­ver­tai­suus huo­les­tut­taa työntekijöitä. Sil­loin kun suu­rin osa pal­ve­luista on digi­taa­li­sia, putoaa osa asiak­kaista täysin nii­den ulko­puo­lelle. Noin 60 % vas­taa­jista arvioi, ettei heidän asiak­kail­laan ole riittäviä välineitä ja val­miuk­sia yhtey­den­pi­toon. Pal­ve­lui­den toteut­ta­mi­nen pelkästään digi­taa­li­sesti ei näin tur­vaa asiak­kai­den oikeuk­sia. Pelkkä puhe­lin­pal­velu ei myöskään ole riittävä asiakastyön muoto.

”Tar­vi­taan yhtä aikaa moni­muo­toi­sesti toteu­tet­tuja sosi­aa­li­pal­ve­luja. Osalle sopi­vat etäyhteydet, ei kai­kille ja kaik­kien osalta elävä yhteys, vuo­ro­vai­ku­tus ja läsnäolo ovat tärkeä lisä asioi­den käsittelyyn.”

Kol­man­nes vas­taa­jista ilmoit­taa jääneensä työhön liit­ty­vien tun­tei­den ja huo­lien kanssa yksin ilman esi­mie­hen riittävää tukea. Samalla Talen­tian jäseninä ole­vat esi­mie­het tuo­vat esiin koh­tuut­to­man suu­ren työmääränsä. Vain kak­si­kol­mas­osaa vas­taa­jista kokee, että työnantaja on huo­leh­ti­nut riittävästi heidän työturvallisuudestaan. Vas­taa­jista kol­man­nes ilmoit­taa, ettei ole saa­nut riittäviä ohjeis­tuk­sia työnantajalta koro­nae­pi­de­miaa vas­taan suo­jau­tu­mi­selta. He viestivät, että esi­mer­kiksi suo­ja­va­rus­teita on puut­teel­li­sesti. Saman­ai­kai­sesti monissa yksiköissä toi­minta on jat­ku­nut nor­maa­listi. Tilanne on aiheut­ta­nut työntekijöissä pel­koa niin omasta kuin läheisten ter­vey­destä.

Vaikka koro­na­pan­de­mia ei ole vai­kut­ta­nut suu­rim­man osan koh­dalla työjärjestelyihin millään tavalla, noin 10 % vas­taa­jista ilmoit­taa jou­tu­neensa jous­ta­maan tule­van vuo­si­lo­man ajan­koh­dasta. Kesälomien osalta on muun muassa pai­koin sovittu, että ne vah­vis­te­taan kaksi viik­koa ennen loman alkua ja kukin työntekijä voi pitää vain kaksi viik­koa ker­ral­laan lomaa.

Kuor­mi­tusta ja huolta asiak­kaista lisäävät myös monissa työpaikoissa suun­ni­tel­lut lomau­tuk­set. Noin kol­man­nes vas­tan­nei­den työnantajista niin jul­ki­sella, yksi­tyi­sellä kuin kol­man­nella sek­to­rilla on aloit­ta­massa tai aloit­ta­nut YT-neu­vot­te­lut lomau­tuk­sista.

Entä koro­nan jäl­keen? Kolme nel­jästä Talen­tian kyse­lyyn vas­tan­neista arvioi asia­kas­mää­rien kas­va­van ja avun­tar­peen lisään­ty­vän. Las­ten­suo­je­lun teh­tä­vissä toi­mi­vista näin ajat­te­lee neljä vii­destä. Työ­pai­koilla ei ole kui­ten­kaan vielä varau­duttu avun­tar­peen kas­vuun, tai varau­tu­mi­nen on vasta suun­nit­te­luas­teella. Huo­lel­li­nen val­mis­tau­tu­mi­nen ja varau­tu­mi­nen tukisi työssä jak­sa­mista ja tuot­taisi kustannussäästöjä. Vas­taa­jat nos­ta­vat esille eri­lais­ten työryhmien perus­ta­mi­sen sekä epi­de­mian aikana kehi­tet­ty­jen uusien käytäntöjen ja yhteistyömuotojen kehittämisen.

Kris­tiina Kos­ki­luoma

Sitaa­tit Talen­tian sel­vi­tyk­sen avo­vas­tauk­sista.