Nuoret aikui­set on huo­mioi­tava koro­na­krii­sin jäl­ki­hoi­dossa. Kaikkein hei­koim­massa ase­massa ole­vat nuo­ret ovat vaa­rassa pudota pal­ve­lu­jär­jes­tel­män ulkopuolelle.

 

 

Tilastokeskuksen toteut­ta­man Kansalaispulssi-kyse­lyn mukaan koro­na­ke­vään 2020 aikana nel­jäs­osa nuo­rista koki stres­siä erit­täin tai melko pal­jon ja yli puo­let vähin­tään jon­kin ver­ran. Selvästi muita enem­män stres­siä koki­vat työt­tö­mät nuoret.

Keväällä 2021 Turussa uuti­soi­tiin kau­pun­gin lähes kata­stro­faa­li­sesta tilan­teesta kos­kien psy­kiat­rista apua tar­vit­se­via nuo­ria. Pahimmillaan itse­tu­hoi­set nuo­ret nuk­kui­vat tilan puut­teen vuoksi nuo­ri­sop­sy­kiat­rian osas­ton lat­tialla. Tilanteella on suora yhteys koro­na­vuo­teen: vuo­den 2020 heinä–joulukuun aikana 13–19-vuotiaisiin liit­ty­vien nuo­ri­sop­sy­kiat­ris­ten lähet­tei­den määrä kas­voi edel­lis­vuo­teen ver­rat­tuna 55 prosenttia.

Samoihin aikoi­hin Sininauhasäätiö ja Diakonissalaitos huo­les­tui­vat asunn­ot­to­mien nuor­ten pahe­ne­vasta tilan­teesta ja ava­si­vat heille tila­päis­ma­joi­tuk­sen. Tilapäismajoitus on avoinna kai­kille kun­ta­ra­joista riippumatta.

Myös las­ten­suo­je­lun asiak­kai­den mie­len­ter­vey­son­gel­mat lisään­tyi­vät. 65 pro­sent­tia THL:n ja Lastensuojelun Keskusliiton kyse­lyyn vas­tan­neista kun­nista ker­toi mie­len­ter­vey­son­gel­mien kas­va­neen. Kyselyn mukaan las­ten­suo­je­lun asiak­kaana ole­vien on ollut vai­keam­paa saada tar­vit­se­mi­aan sosi­aali- ja terveyspalveluja.

Keskustelu korona-ajan vaikutuksista nuoriin aikuisiin on paikoitellen hyvin keskiluokkaista.

Nuorisoalan ammat­ti­lai­set ovat niin ikään huo­lis­saan nuor­ten tilan­teesta. Allianssin ja MTV:n keväällä 2021 teet­tä­mään kyse­lyyn vas­tan­neista nuo­ri­soa­lan ammat­ti­lai­sista lähes 60 % näkee nuor­ten syr­jäy­ty­mis­ris­kin kas­va­neen jon­kin ver­ran ja 28 % erit­täin paljon.

Esimerkit ker­to­vat siitä, että korona-aikaan sisäl­ty­vien rajoit­ta­mis­toi­men­pi­tei­den vai­ku­tuk­sia on syytä tar­kas­tella suku­pol­vi­po­liit­ti­sena kysy­myk­senä. Vaikutukset ovat iske­neet voi­mak­kaasti jo ennes­tään haa­voit­tu­vassa ase­massa ole­viin nuo­riin aikuisiin.

– Tämä ryhmä on vaa­rassa pudota sekä pal­ve­lu­jär­jes­tel­män ulko­puo­lelle että tut­ki­muk­sen tavoit­ta­mat­to­miin. Tiedonkeruuta on vah­vis­tet­tava ja pal­ve­lu­jär­jes­tel­mää kehi­tet­tävä ripeästi, jot­tei kaik­kein hei­koim­massa ase­massa ole­vien nuor­ten tilanne heik­ke­nisi enti­ses­tään, sanoo Nuorisotutkimusverkoston vas­taava tut­kija Tomi Kiilakoski.

Keskustelu keskiluokkaista

Palveluiden näkö­kul­masta nuo­ret aikui­set ovat vai­keasti saa­vu­tet­tava ryhmä. Oppilashuoltolaki takaa esi­mer­kiksi kou­lup­sy­ko­lo­gi­pal­ve­lut vain toi­sen asteen opin­toi­hin asti.

Myös kult­tuu­ri­set odo­tuk­set vai­kut­ta­vat sii­hen, että nuo­ret aikui­set koh­taa­vat Suomessa itse­näis­ty­mis­pai­neita euroop­pa­lai­sit­tain hyvin nuorina.

– Ajattelemme hel­posti, että ihmi­nen itse­näis­tyy 18 vuotta täy­tet­ty­ään. Emme voi kui­ten­kaan olet­taa, että kai­killa tämän ikäi­sillä on riit­tä­västi voi­ma­va­roja ja muita resurs­seja huo­leh­tia hen­ki­sestä hyvin­voin­nis­taan, selit­tää Kiilakoski.

Keskustelu korona-ajan vai­ku­tuk­sista nuo­riin aikui­siin on ollut pai­koi­tel­len hyvin kes­ki­luok­kaista, Kiilakoski kertoo.

– Emme voi olla var­moja siitä, tavoit­ta­vatko val­ta­kun­nal­li­sella tasolla teh­dyt sel­vi­tyk­set ja tut­ki­muk­set kaik­kein huo­noim­min voi­via nuo­ria aikui­sia, Kiilakoski sanoo.

Tutkijaa tilanne ei yllätä.

– Sekä nuor­ten aikuis­ten väliin­pu­toaja-asema että vai­keuk­sien kasau­tu­mi­nen kaik­kein hei­koim­massa ase­massa ole­ville olisi voitu enna­koida jo tut­ki­tun tie­don pohjalta.

Nuorten aikuis­ten elämä ja kult­tuuri muut­tu­vat yhä nopeam­min. Ajankohtaisen tie­don saa­mi­nen on myös siksi yhä vai­keam­paa. Koronakriisin myötä ongelma on koros­tu­nut, ja siksi poliit­tis­ten pää­tös­ten kan­nalta rele­van­tin tie­don kerää­mi­sestä on tul­lut entistä tärkeämpää.

– Viranomaistietoa ei ole saatu riit­tä­vän joh­don­mu­kai­sesti eikä riit­tä­vän nopealla aikataululla.

Tiedonkeruu tulisi tuoda lähem­mäksi ihmisiä.

– Valtakunnallisella tasolla teh­dyillä arvioin­neilla ja sel­vi­tyk­sillä on oma mer­ki­tyk­sensä, mutta sitä kautta emme vält­tä­mättä kykene tavoit­ta­maan kaik­kein hei­kom­massa ase­massa ole­via nuo­ria, sanoo Kiilakoski.

On kyet­tävä var­mis­ta­maan pal­ve­lui­den jous­ta­vuus ja pitä­mään huolta siitä, ettei­vät asiat jää lii­kaa yksit­täis­ten kan­sa­lais­ten aktii­vi­suu­den varaan.

– On myös kysyt­tävä, onko eri­tyi­sesti kun­ta­ta­solla yhteistä visiota siitä, miten pal­ve­lut voi­tai­siin orga­ni­soida johdonmukaisemmin?

Yksinäisyys huolettaa

Opintopsykologi on huo­lis­saan opis­ke­li­joi­den yksi­näi­syy­destä. Vaikka osa nuo­rista aikui­sista on koke­nut etä­ope­tuk­seen siir­ty­mi­sen posi­tii­vi­sena asiana, osan vointi on huo­non­tu­nut mer­kit­tä­västi. Tähän vai­kut­ta­vat niin per­soo­nal­li­set tavat opis­kella kuin ihmi­sen sosio­eko­no­mi­nen asema yhteiskunnassa.

Jyväskylän ammat­ti­kor­kea­kou­lun opin­top­sy­ko­logi Heini-Maria Pietilä on näh­nyt työs­sään läheltä koro­na­krii­sin vaikutukset.

– Akuutteja krii­sejä on ollut enem­män ja ne ovat olleet vaka­vam­pia kuin muina vuo­sina, sum­maa 12 vuotta opin­top­sy­ko­lo­gina työs­ken­nel­lyt Pietilä.

Moni on muuttanut takaisin vanhempien luo.

Yksinäisyys kos­ket­taa eni­ten ensim­mäi­sen vuo­den opis­ke­li­joita, jotka eivät tunne opis­ke­lu­paik­ka­kun­nal­taan vielä ketään.

– Kun opis­ke­li­jae­lämä on tauolla, uusilla opis­ke­li­joilla ei ole mah­dol­li­suuk­sia ver­kos­toi­tua ja omaa paik­kaa voi olla vai­kea löytää.

Se hei­jas­tuu kaik­keen, myös opin­toi­hin sitou­tu­mi­seen. Monelta ne jää­vät nyt kesken.

– Uusilla opis­ke­li­joilla ei ole mah­dol­li­suuk­sia ver­kos­toi­tua ja voi olla vai­keaa löy­tää omaa paik­kaansa ja sitou­tua korkeakouluyhteisöön.

Itseohjautuvuutta tarvitaan

Etäopiskelu kysyy opis­ke­li­jalta pal­jon itseohjautuvuutta.

– Kun ei ole opis­ke­lua tuke­vaa struk­tuu­ria ja ver­tais­ryh­män tukea, niin kaikki jää omalle vas­tuulle. Se tuo arjen raken­ta­mi­sen haas­teet eri tavalla eteen, Pietilä kertoo.

– Monet opis­ke­li­jat eivät keksi syytä pois­tua asunnosta.

Moni on muut­ta­nut takai­sin van­hem­piensa luo.

– Vaikka se ei ole­kaan helppo rat­kaisu, voi se olla jopa suositeltavaa.

Opiskelijayhteisöön kiin­nit­ty­mi­seen ja opis­ke­li­jan koko­nais­val­tai­seen hyvin­voin­tiin tulee Pietilän mukaan kiin­nit­tää huo­miota kor­kea­kou­lu­maa­il­massa ja ylei­sesti peda­go­gi­sessa suun­nit­te­lussa, kun uuden­lai­seen nor­maa­liin paluu on mahdollista.

– Ammattikorkeakouluilla on tär­keä hyvin­voin­ti­teh­tävä, jota ei voi jät­tää vain opis­ke­li­ja­ter­vey­den­huol­lon vas­tuulle. Lisätukea tar­vi­taan opis­ke­li­joille sinne kou­lun puolelle.

Koronakriisin tuoma posi­tii­vi­nen uudis­tus, joka Pietilän mukaan on tul­lut jää­däk­seen, on psy­ko­lo­gin etätapaamismahdollisuus.

– Se on sel­keästi madal­ta­nut kyn­nystä tulla psy­ko­lo­gin vas­taa­no­tolle. Korona-aikaan liit­tyvä suku­pol­vi­po­liit­ti­nen kysy­mys ilme­nee tässä koh­taa toi­seen suun­taan: nuo­ret ovat sopeu­tu­neet ja tot­tu­neet asioi­den hoi­ta­mi­seen tek­no­lo­gia-avus­tei­sesti. Heille se on luontevaa.

Esko Harni ja Petri Kaikosuo

Lähteet:

Koronan vai­ku­tuk­set las­ten­suo­je­luun: osa 2. Pia Eriksson, Siiri Nelimarkka, Annukka Paasivirta, Anna Tiili, Laura Yliruka. THL ja Lastensuojelun Keskusliitto, 2021.

Covid-epi­de­mian vai­ku­tuk­set hyvin­voin­tiin, pal­ve­lu­jär­jes­tel­mään ja kan­san­ta­lou­teen. Asiantuntija-arvio, kevät 2021. Laura Kestila, Merita Jokela, Vuokko Härmä, Pekka Rissanen (toim.) THL.

Koronavirusepidemian vai­ku­tuk­set toi­sen asteen kou­lu­tuk­seen. Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö ja OwalGroup.2021.

Hyvinvoinnin ja ter­vey­den edis­tä­mi­nen lukioissa – TEA 2021. Hyvinvoinnin ja ter­vey­den edis­tä­mi­nen lukioissa – TEA 2020. Tilastoraportti 13/2021, THL.

Kansalaispulssi 2021. Tilastokeskus.