Aikuisilta tarvitaan aktiivisuutta, jotta lapset voivat käsitellä koronapandemiasta johtuvia tunteita. Suomalaiset ja ruotsalaiset varhaiskasvatuksen tutkijat selvittivät lasten kykyä ja tarvetta puhua koronaviruspandemiasta.

 

 

Korona herät­tää tun­teita ja muut­taa monin tavoin las­ten arkea. Päiväkoti- ja esi­kou­lui­käis­ten las­ten äänen kuu­le­mi­nen ja tarve käsi­tellä koro­na­pan­de­mian kal­tai­sia akuut­teja krii­sejä vaa­tii aktii­vista huo­miota aikui­silta. On tär­keää vah­vis­taa las­ten resi­liens­siä eli kykyä käsi­tellä vas­toin­käy­mi­siä. Tilannetta on tut­kittu suo­ma­lais-ruot­sa­lais­ten var­hais­kas­va­tuk­sen tut­ki­joi­den voimin.

– Tutkimusten mukaan pan­de­mian kal­tai­set kiel­tei­set elä­män­ko­ke­muk­set vai­kut­ta­vat las­ten hyvin­voin­tiin lyhyellä ja pit­källä aika­vä­lillä ja lap­set ovat eri­tyi­sen haa­voit­tu­vai­sia krii­sien kes­kellä. Tämän vuoksi on tär­keää ottaa huo­mioon, miten lap­set ymmär­tä­vät ja ilmen­tä­vät koro­na­pan­de­miaa omassa arkiym­pä­ris­tös­sään, sanoo tut­ki­mus­ryh­män joh­taja, Åbo Akademin var­hais­kas­va­tuk­sen apu­lais­pro­fes­sori Mia Heikkilä.

Lapset haluavat tietoa, ovat huolissaan ja leikkivät koronaa

Lapset ovat aktii­vi­sia, osal­lis­tu­via toi­mi­joita, jotka voi­vat poh­din­noil­laan ja teke­mi­sil­lään osal­taan vai­kut­taa krii­sien käsit­te­lyyn, kun­han heille anne­taan sii­hen tilai­suus. Kyse on myös lap­sen osal­lis­tu­mi­sesta ja kas­va­mi­sesta kansalaisuuteen.

Lasten eri­lais­ten ilmai­su­ta­po­jen tun­nis­ta­mi­nen aut­taa kas­vat­ta­jia näke­mään mikä on lap­selle mer­ki­tyk­sel­listä. Tämän poh­jalta voi­daan luoda tilan­teita, joissa lap­set voi­vat tuoda esiin koro­na­tun­te­muk­si­aan, saada tukea ja vas­tauk­sia mieltä pai­na­viin asioihin.

Tutkijaryhmä havaitsi lap­silla neljä tapaa ilmaista itse­ään koro­nasta, joka muutti hei­dän, las­ten van­hem­pien, suku­lais­ten, ystä­vien ja hen­ki­lö­kun­nan arkipäivää.

Terveys: Lapset puhu­vat pal­jon koro­nasta ja ovat kiin­nos­tu­neita siitä, miten se vai­kut­taa hei­dän ter­vey­teensä. Käsien pesun ja oikean yski­mis­tek­nii­kan mer­ki­tys kon­kre­ti­soi asiaa. Joku luuli, että koro­nan voi saada liasta ja ros­kista tai pelaa­malla Corona-peliä. Lapset halua­vat tie­toa ja puhu­vat vaa­ral­li­sesta viruk­sesta myös keskenään.

Pelot: Huoli läheis­ten ter­vey­destä ja mah­dol­li­sesta kuo­le­masta huo­les­tutti lap­sia. Lapsi saat­toi esi­mer­kiksi pelätä kotona ole­van vau­van kuo­le­van. ”Mummini sanoi, että on kii­na­lais­ten vika, että on koro­naa, joten minä vihaan kaik­kia kii­na­lai­sia”, ker­too lap­sen tavasta tul­kita kuu­le­mi­aan asioita.

Muuttuneet rutii­nit: Koronan tuo­mat rajoi­tuk­set ja esi­mer­kiksi leik­ki­ka­ve­rei­den jää­mi­nen kotiin huo­les­tut­ti­vat ja lap­set saat­toi­vat aja­tella, että kave­rit oli­vat poissa sai­ras­tut­tu­aan. Koskettamisen, halaa­mi­sen ja har­ras­tus­ten puute rajoitti elämää.

Leikki, luo­vuus ja huu­mori: Lapset leik­ki­vät koro­naa, esi­mer­kiksi koro­na­hip­paa. Legoleikeissä kaikki hah­mot maka­si­vat jonossa lat­tialla, koska he oli­vat kaikki kuol­leet. Bakteereista oli luettu ja lap­set oli­vat piir­tä­neet ”koro­na­ba­si­lis­koja”.

Tutkimusaineisto koot­tiin kyse­lyllä, jossa päi­vä­ko­tien var­hais­kas­vat­ta­jat havain­noi­vat päi­vä­koti- ja esi­kou­lui­käis­ten las­ten osal­lis­tu­mista korona-arkeen maa­lis­kuussa Suomessa ja Ruotsissa.

Tuula Vainikainen

Julkaisu: Mia Heikkilä, Ann-Christin Furu, Anette Hellman, Anne Lillvist & Anna Rantala: Barns del­ta­gande i förs­kole- och dag­hems­kon­text under inled­nin­gen av coro­na­vi­rusets utbrott i Finland och Sverige. Barn: Forskning om barn og barn­dom i Norden (2020).