Opiskeluterveydenhuollon palvelut määritellään laissa ja opiskeluterveydenhuollon oppaassa. Uusi laki korkeakouluopiskelijan terveydenhuollosta tulee voimaan 1.1.2021.

 

 

Yliop­pi­lai­den ter­vey­den­hoi­to­sää­tiön YTHS:n pal­ve­lut laa­je­ne­vat uuden lain mukaan kos­ke­maan myös ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joita. Palveluiden pii­riin tulee 270 000 kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­jaa ja pal­ve­lut ovat yhden­ver­tai­set kaik­kialla Suomessa.

Kela kerää kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den ter­vey­den­hoi­to­mak­sun. Opiskeluterveydenhuollon mak­suksi on vah­vis­tettu 71,60 euroa luku­vuo­dessa. Maksu lan­keaa luku­kausi­koh­tai­sesti ja ker­ralla mak­set­ta­vaa tulee 35,80 euroa. Opiskelijoilta ei peritä muita maksuja.

Opiskelijat tietävät, miten pitää huolta hyvinvoinnista

Korona on arva­ten­kin vai­kut­ta­nut opis­ke­li­joi­den hyvin­voin­tiin. Yksinäisyyden tunne ja huoli opin­to­jen ete­ne­mi­sestä ovat kas­va­neet. Apua kan­nat­taa hakea ajoissa joko ter­veys­pal­ve­luista tai monista jär­jes­tö­jen tuot­ta­mista pal­ve­luista. Nyyti ry tuot­taa mie­len­ter­veys­pal­ve­luita nime­no­maan opiskelijoille.

Valtakunnallinen Korkeakouluopiskelijoiden ter­veys- ja hyvin­voin­ti­tut­ki­mus (KOTT) on tuot­ta­nut vuo­desta 2000 läh­tien tie­toa opis­ke­li­joi­den hyvinvoinnista.

Tutkimuksella sel­vi­te­tään nel­jän vuo­den välein kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den fyy­sistä ja psyyk­kistä ter­veyttä, elin­ta­poja, koet­tua hyvin­voin­tia ja sosi­aa­li­sia suh­teita, näi­hin vai­kut­ta­via teki­jöitä sekä opis­ke­lu­ky­kyä ja sii­hen liit­ty­vää tuen tar­vetta. Tietoja käy­te­tään muun muassa pal­ve­lui­den kehittämiseen.

Viimeisin tut­ki­mus on nel­jän vuo­den takaa vuo­delta 2016 ja kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­jat näyt­tä­vät sen mukaan voi­van hyvin ja pitä­vän hyvin huolta terveydestään.

Kolme nel­jästä kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­jasta koki fyy­si­sen hyvin­voin­tinsa hyväksi tai erit­täin hyväksi. Silti 72 % oli tar­vin­nut edel­li­sen vuo­den aikana hoi­toa johon­kin vikaan, sai­rau­teen tai vam­maan. Yleisimpiä ongel­mia oli­vat väsy­mys, uni­vai­keu­det ja ylä­se­län ongelmat.

Henkisen hyvin­voin­tinsa arvioi hyväksi 66 % vas­tan­neista, mutta kol­man­nes koki stres­siä. Ylirasitus, kes­kit­ty­mis­vai­keu­det ja itsensä koke­mi­nen onnet­to­maksi ja masen­tu­neeksi oli­vat ylei­sim­piä psyyk­kis­ten vai­keuk­sien joukossa.

Opiskelijoiden elintavat olivat tutkimuksen mukaan valtaosin hyviä.

Yliopisto-opis­ke­li­jat käyt­ti­vät pää­asiassa Ylioppilaiden ter­vey­den­hoi­to­sää­tiön YTHS:n pal­ve­luita, ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­jat ter­veys­kes­kus­ten pal­ve­luita. Mobiilipalveluiden käyttö oli tut­tua ja yleistä.

Opiskelijoiden elin­ta­vat oli­vat tut­ki­muk­sen mukaan val­tao­sin hyviä. Täysin rait­tiita oli 9 % opis­ke­li­joista ja rait­tius oli kak­sin­ker­tais­tu­nut yli­opisto-opis­ke­li­joi­den jou­kossa. Yliopistossa opis­ke­le­vista vain 3,5 % tupa­koi, ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joista vielä 11 %.  Ravinnon ter­veel­li­syyttä ajat­teli 70 % opis­ke­li­joista ja var­sin­kin ammat­ti­kor­kea­kou­lussa opis­ke­le­vien mies­ten ravit­se­mus­tie­toi­suus oli lisääntynyt.

Joka nel­jäs har­rasti lii­kun­taa vähin­tään 4 ker­taa vii­kossa. Vain joka kym­me­nes ei har­ras­ta­nut lii­kun­taa. Johtuuko tar­jon­nan mää­rästä, kun eri oppi­lai­tok­sen lii­kun­ta­pal­ve­lui­den käy­tössä on kovin suuri? Yliopistoissa opis­ke­le­vista nai­sista 36 % käytti yli­opis­ton lii­kun­ta­pal­ve­luita, kun ammat­ti­kor­kea­kou­lussa opis­ke­le­vista nai­sista vain 8 %.

Vuoden 2020 ter­veys- ja hyvin­voin­ti­tut­ki­muk­sen aloi­tusa­jan­koh­taa on siir­retty koro­na­vi­ruse­pi­de­mian takia. Seuraava KOTT-tut­ki­mus­kier­ros alkaa hel­mi­kuussa 2021 ja tulok­set saa­daan keväällä 2022.

Kristiina Koskiluoma