Kompassi-menetelmä aikuissosiaalityöhön ja asiakkaan avuksi

Kompassin lähtökohtana on ajatus, että asiakas on oman elämänsä asiantuntija. On tärkeää, että asiakas saa itse päättää, mitkä palvelut hänelle kulloisellakin hetkellä ovat sopivimmat ja mielekkäimmät.

Meidän tehtävämme on esitellä asiakkaalle erilaisia palvelu- ja toimintavaihtoehtoja. Jos tarvittavaa palvelua ei palvelutarjottimelta löydy, teemme siitä esityksen eteenpäin, kertoo Mira Sillanpää.

Sillanpää työskentelee erityissosiaaliohjaajana Hämeenlinnan aikuissosiaalityössä. Hän tekee muun muassa asiakasohjauksia ja alkuarvioita, joissa hän käyttää apuvälineenä Kompassia.

Kompassi on hämähäkinseitin näköinen graafinen esitys, jossa on kuusi eri sektoria: työelämä, terveys, psyykkinen hyvinvointi ja toimintakyky, arjen hallinta, talous, osallisuus ja sosiaalinen tilanne.

Kukin osa-alue on pisteytetty yhdestä viiteen pisteeseen, ja asiakas tekee aluksi tilannekompassiin
yleisarvion omasta elämästään. Kuhunkin sektoriin liittyy syventäviä kysymyksiä. Jos asiakas esimerkiksi arvioi, että hänellä on hyvät työelämäntaidot, voidaan häntä pyytää tarkentamaan, mitä ne hänen mielestään tarkoittavat.

− Kaikki kysymykset on laadittu siten, että niillä korostetaan asiakkaan voimavaroja ja vahvuuksia, Sillanpää tarkentaa.

Kompassi näyttää myös, mikä toimintamuoto tai palvelu on auttanut, mikä ei ja mitä tarvitaan lisää.

Kyselyn perusteella kompassille piirtyy kuva, jonka avulla sekä asiakkaan että työntekijän on helpompi hahmottaa tämänhetkinen elämäntilanne. Kuvan pohjalta asiakas voi alkaa pohtia, mitä hänen pitäisi tehdä ja mitä hän tarvitsee, jotta jokin asia elämässä muuttuisi.

Toimintakompassiin on syötetty erilaisia palveluja ja toimintoja, joista asiakas voi valita itselleen sopivat ja jotka hänen mielestään parhaiten tukisivat häntä.
− Jos asiakas kokee yksinäisyyttä, toimettomuutta tai mihinkään kuulumattomuutta, voimme esitellä hänelle esimerkiksi OVAT-ryhmämme, joissa riittää monenlaista tekemistä.

Asiakkaan ensimmäinen kompassi voi olla ”kevytversio”, mutta mitä tutummaksi ihminen tulee, sitä syvemmälle pystytään hänen elämäntilannettaan ja tarpeitaan kartoittamaan. Kaikki toiminnat, joihin asiakas osallistuu, piirtyvät samaan tilannekompassiin, josta nähdään, mikä asiakkaan elämässä on muuttunut.

Tarvittaessa asiakkaalle voidaan laatia uusi palvelutarjotin. Olennaista on, että palvelua tarjotaan oikeaan aikaan. Jos asiakas hyväksyy palvelun, tarkistetaan jonkin ajan kuluttua kompassista, onko se muuttanut jotakin.

Työkalu johtamiseen

Työntekijän tehtävänä kompassityöskentelyssä on esittää syventäviä kysymyksiä ja esitellä palveluja. Asiakkaat sitoutuvat parhaiten, kun saavat itse valita, mihin osallistuvat.
− Kompassityöskentelyssä on tärkeää keskustelu. Asiakkaan silmät saattavat avautua näkemään asioita, joita hän ei ole ennen nähnyt elämässään.

Kompassin käyttöön on tarjolla koulutuksia, joita voi tilata sisällön- ja ohjelmiston
kehittäjältä Taru Arnkililta.

Sillanpää kertoo, että kompassityöskentely on palkitsevaa silloin, kun asiakas itse haluaisi tehdä uudelleen tilannekompassinsa nähdäkseen, missä on menossa.
− Jos jokin juttu ei ole asiakkaan kanssa toiminut, se antaa meille tiedon, että kyseinen palvelu ei ole hänelle juuri sillä hetkellä oikeaa. Tässä lisääntyy myös asiakkaan itsetuntemus.

Jos asiakas ei halua tai pysty valitsemaan mitään hänelle tarjotuista palveluista, hänelle annetaan aikaa miettiä eri vaihtoehtoja. Kokemuksen mukaan asiakas yleensä palaa jonkin ajan kuluttua kompassin äärelle valitsemaan jonkin tarjolla olevista palveluista.

− Meihin on matala kynnys ottaa yhteyttä sitten kun on oikea aika. Joskus miettimisaikaa tarvitaan puolikin vuotta. Tarkoituksena on, että asiakkaalla pysyisi koko ajan sama työntekijä, mutta jos hän siirtyy toiseen palveluun, kompassi siirtyy hänen mukanaan.

Kompassilla tehdään näkyväksi toimijaverkostoa ja yhteistyötä, ja se antaa johtamiselle työkalun tulosseurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin. Pitkällä aikavälillä kompassin avulla nähdään, mitkä palvelut ja millainen laatu toimivat, mitä puuttuu ja mitä pitää edelleen kehittää.

Iita Kettunen