Kompassin lähtö­kohtana on ajatus, että asiakas on oman elämänsä asian­tuntija. On tärkeää, että asiakas saa itse päättää, mitkä palvelut hänelle kulloi­sel­lakin hetkellä ovat sopivimmat ja mielekkäimmät.

 

Meidän tehtä­vämme on esitellä asiak­kaalle erilaisia palvelu- ja toimin­ta­vaih­toehtoja. Jos tarvit­tavaa palvelua ei palve­lu­tar­jot­ti­melta löydy, teemme siitä esityksen eteenpäin, kertoo Mira Sillanpää.

Sillanpää työsken­telee erityis­so­si­aa­lioh­jaajana Hämeen­linnan aikuis­so­si­aa­li­työssä. Hän tekee muun muassa asiakas­oh­jauksia ja alkuar­vioita, joissa hän käyttää apuvä­li­neenä Kompassia.

Kompassi on hämähä­kin­seitin näköinen graafinen esitys, jossa on kuusi eri sektoria: työelämä, terveys, psyyk­kinen hyvin­vointi ja toimin­takyky, arjen hallinta, talous, osallisuus ja sosiaa­linen tilanne.

Kukin osa-alue on pistey­tetty yhdestä viiteen pisteeseen, ja asiakas tekee aluksi tilannekompassiin
yleisarvion omasta elämästään. Kuhunkin sektoriin liittyy syven­täviä kysymyksiä. Jos asiakas esimer­kiksi arvioi, että hänellä on hyvät työelä­män­taidot, voidaan häntä pyytää tarken­tamaan, mitä ne hänen mielestään tarkoittavat.

− Kaikki kysymykset on laadittu siten, että niillä koros­tetaan asiakkaan voima­varoja ja vahvuuksia, Sillanpää tarkentaa.

Kompassi näyttää myös, mikä toimintamuoto tai palvelu on auttanut, mikä ei ja mitä tarvitaan lisää.

Kyselyn perus­teella kompas­sille piirtyy kuva, jonka avulla sekä asiakkaan että työnte­kijän on helpompi hahmottaa tämän­het­kinen elämän­ti­lanne. Kuvan pohjalta asiakas voi alkaa pohtia, mitä hänen pitäisi tehdä ja mitä hän tarvitsee, jotta jokin asia elämässä muuttuisi.

Toimin­ta­kom­passiin on syötetty erilaisia palveluja ja toimintoja, joista asiakas voi valita itselleen sopivat ja jotka hänen mielestään parhaiten tukisivat häntä.
− Jos asiakas kokee yksinäi­syyttä, toimet­to­muutta tai mihinkään kuulu­mat­to­muutta, voimme esitellä hänelle esimer­kiksi OVAT-ryhmämme, joissa riittää monen­laista tekemistä.

Asiakkaan ensim­mäinen kompassi voi olla ”kevyt­versio”, mutta mitä tutum­maksi ihminen tulee, sitä syvem­mälle pystytään hänen elämän­ti­lan­nettaan ja tarpeitaan kartoit­tamaan. Kaikki toiminnat, joihin asiakas osallistuu, piirtyvät samaan tilan­ne­kom­passiin, josta nähdään, mikä asiakkaan elämässä on muuttunut.

Tarvit­taessa asiak­kaalle voidaan laatia uusi palve­lu­tar­jotin. Olennaista on, että palvelua tarjotaan oikeaan aikaan. Jos asiakas hyväksyy palvelun, tarkis­tetaan jonkin ajan kuluttua kompas­sista, onko se muuttanut jotakin.

Työkalu johta­miseen

Työnte­kijän tehtävänä kompas­si­työs­ken­te­lyssä on esittää syven­täviä kysymyksiä ja esitellä palveluja. Asiakkaat sitou­tuvat parhaiten, kun saavat itse valita, mihin osallistuvat.
− Kompas­si­työs­ken­te­lyssä on tärkeää keskustelu. Asiakkaan silmät saattavat avautua näkemään asioita, joita hän ei ole ennen nähnyt elämässään.

Kompassin käyttöön on tarjolla koulutuksia, joita voi tilata sisällön- ja ohjelmiston
kehittäjältä Taru Arnkililta.

Sillanpää kertoo, että kompas­si­työs­kentely on palkit­sevaa silloin, kun asiakas itse haluaisi tehdä uudelleen tilan­ne­kom­pas­sinsa nähdäkseen, missä on menossa.
− Jos jokin juttu ei ole asiakkaan kanssa toiminut, se antaa meille tiedon, että kyseinen palvelu ei ole hänelle juuri sillä hetkellä oikeaa. Tässä lisääntyy myös asiakkaan itsetuntemus.

Jos asiakas ei halua tai pysty valit­semaan mitään hänelle tarjo­tuista palve­luista, hänelle annetaan aikaa miettiä eri vaihtoehtoja. Kokemuksen mukaan asiakas yleensä palaa jonkin ajan kuluttua kompassin äärelle valit­semaan jonkin tarjolla olevista palveluista.

− Meihin on matala kynnys ottaa yhteyttä sitten kun on oikea aika. Joskus mietti­mi­saikaa tarvitaan puolikin vuotta. Tarkoi­tuksena on, että asiak­kaalla pysyisi koko ajan sama työntekijä, mutta jos hän siirtyy toiseen palveluun, kompassi siirtyy hänen mukanaan.

Kompas­silla tehdään näkyväksi toimi­ja­ver­kostoa ja yhteis­työtä, ja se antaa johta­mi­selle työkalun tulos­seu­rantaan ja vaikut­ta­vuuden arviointiin. Pitkällä aikavä­lillä kompassin avulla nähdään, mitkä palvelut ja millainen laatu toimivat, mitä puuttuu ja mitä pitää edelleen kehittää.

Iita Kettunen