Kolmiportaisen tuen malli myös varhaiskasvatukseen?

Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan varhaiskasvatuslakiin muutosta, joka parantaa lapsen oikeutta saada varhaiskasvatuksessa tarvitsemansa tukea.

Hallitusohjelmassa halutaan kaventaa ja ennaltaehkäistä oppimiseroja sekä vahvistaa oppimisen tukea. Perusopetuslaissa säädetään oppilaan oikeudesta pedagogiseen tukeen kolmiportaisen mallin mukaan. Varhaiskasvatuslaissa lapsen tarvitsema tuki on kyllä mainittu useassa kohdin, mutta hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti on tarpeen kehittää tuen järjestelmää. Myös perusopetuksen osalta tuen järjestelmää tarkennetaan, kertoo opetusneuvos Kirsi Alila opetus- ja kulttuuriministeriöstä

Alila korostaa, että varhaiskasvatuksen tuen mallissa on lähdettävä varhaiskasvatuksen omaleimaisuudesta.

– Perusopetuksen kolmiportaisen mallin kopioiminen sellaisenaan ei välttämättä ole ratkaisu, mutta oleellista on, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuen malleilla on yhteys toisiinsa oli käytössä mikä tahansa portaikko.

Oppimisen tuen työryhmä, joka jakautuu esi- ja perusopetuksen jaostoon ja varhaiskasvatusjaostoon, tekee tilannekatsausta oppimisen tuen nykytilanteesta. Työryhmä on myös käsitellyt useissa kuulemisissa, millaista tukea varhaiskasvatuksessa tarvittaisiin. Työryhmän väliraportti valmistuu huhtikuussa. Työskentelyaikaa on elokuun loppuun 2022.

Sosionomi hyvinvointityöstä vastaavaksi

Talentian mielestä varhaiskasvatuslakiin tulee lisätä lapsen oikeus tarvitsemaansa oppimisen ja hyvinvoinnin tukeen.

– Lapsen tuen tarve on otettava huomioon lasten tai henkilöstön lukumäärässä. Lisäksi varhaiskasvatuksen erityisopettajille tulee säätää lapsi- ja toimipaikkakohtainen mitoitus, toteaa Talentian erityisasiantuntija Marjo Katajisto.

Talentiasta korostetaan, että tuen eri asteiden ja niiden sisällön määrittelyssä on huomioitava myös sosiaalinen ja emotionaalinen tuki. Talentia ehdottaa, että varhaiskasvatuslaissa ja varhaiskasvatussuunnitelmassa säädettäisiin nykyistä tarkemmin lapsi- ja perhekohtaisesta hyvinvointityöstä.

– Hyvinvointityöstä vastaavaksi tulisi nimetä varhaiskasvatuksen sosionomi, joka osallistuu yksikön pedagogiseen toimintaan. Näin yhdistetään vahva lasten ja perheiden hyvinvoinnin tuntemus ja varhaiskasvatuksen pedagoginen osaaminen, toteaa Katajisto.

– Myös vammaisen lapsen palvelujärjestelmiä ja tukitoimia suunniteltaessa olisi tarpeen hyödyntää varhaiskasvatuksen sosionomin osaamista, hän lisää.

Talentian opetus- ja kulttuuriministeriölle esittämien kehittämisehdotusten päämääränä on, että lapsi ja perhe saavat tukea ajoissa eivätkä ongelmat kärjisty.

Palveluohjauksesta säädettävä tarkemmin

Talentia painottaa, että varhaiskasvatuksen palveluohjauksesta tulee säätää laissa tarkemmin. Sille on varattava oma ammatillinen henkilöstöresurssi. Neuvontaa varhaiskasvatuksen palvelujen piiriin on tarpeen antaa muun muassa perhekeskuksissa, neuvoloissa ja avoimen varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä.

Palveluohjauksella voidaan parantaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja ohjata lapsia tämän varhaisen tuen piiriin.

Päiväkotiin ja varhaiskasvatuksen hallintoon tarvitaan ryhmässä työskentelevän henkilöstön lisäksi varhaiskasvatuksen perheohjaajia ja kuraattoreita. He tekevät tärkeää ennaltaehkäisevää ja yhteisöllisyyttä tukevaa työtä. Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu kasvattaa kuraattorien tarvetta entisestään tulevaisuudessa.

Kristiina Koskiluoma

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *