Kasvatusohjaaja Mari Makkonen on läsnä Varkauden Lehtoniemen koulun arjessa oppilaita, opettajia ja vanhempia varten. Sosionomi (AMK) ‑koulutus on antanut hyvät eväät lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen.

 

Lehto­nie­men kou­lun käy­tä­välle jää suo­jaisa nurk­kaus, johon on nos­tettu pöytä ja pari tuo­lia. Kasvatusohjaaja Mari Makkonen vetää esiin kort­teja, jotka ilmen­tä­vät eri­lai­sia tun­teita. Toisen luo­kan oppi­laat tun­nis­ta­vat yhteen ääneen, mistä tun­teesta on mil­loin­kin kyse.

Kasvatusohjaaja työs­ken­te­lee ala­kou­lun arjessa ja on läsnä mata­lan kyn­nyk­sen peri­aat­teella. Yhteydenottoja tulee oppi­lailta itsel­tään, opet­ta­jilta ja van­hem­milta. Maria voi nykäistä hihasta kou­lun käy­tä­vällä, seu­rata Instagramissa ja Snapchatissa, soit­taa tai lait­taa puhe­li­mella viestin.

Oppilaat tule­vat Marin puheille esi­mer­kiksi mieltä pai­na­vien kave­ri­asioi­den vuoksi. Joku haluaa puhua some-kiusaa­mi­sesta, toi­nen van­hem­piensa erosta ja kol­mas lem­mik­kinsä kuu­lu­mi­sista. Yhteydenoton taus­talla ei tar­vitse olla mitään isom­paa huolta.

‒ Olen kou­lun yli­mää­räi­nen aikui­nen, joka on täällä kaik­kia oppi­laita, opet­ta­jia ja van­hem­pia var­ten, Mari tiivistää.

Jos kave­ri­asioissa tulee enem­män vies­tejä samalta luo­kalta, Mari voi mennä pitä­mään yhtei­sen kave­ri­tai­to­tun­nin. Silloin pysäh­dy­tään poh­ti­maan, mitä hyvään kave­ruu­teen kuu­luu, mil­lai­nen kaveri itse on ja miten voisi kehit­tyä kaveritaidoissa.

Tunnin jäl­keen Mari lait­taa usein las­ten van­hem­mille vies­tin, että kave­ri­asioista on puhuttu kou­lussa yhdessä. Usein vas­tauk­sena tulee kii­tos­viesti ja vah­vis­tus, että asia on herät­tä­nyt kes­kus­te­lua kotonakin.

– Tarkoitus on, että pys­tyn rea­goi­maan asioi­hin nopeasti. Noin puo­let yhtey­de­no­toista hoi­dan heti ja suu­rim­man osan saman päi­vän kuluessa.

Työparina kuraattori ja erityisopettaja

Jos joku lap­sista ei pysty rau­hoit­tu­maan työs­ken­te­lyyn luo­kassa, opet­taja usein lähet­tää vies­tin Marille. Mari voi pyy­tää oppi­laan mukaansa puhu­maan siitä, mikä pai­naa mieltä. Opettajan aika ei mene yhden oppi­laan rau­hoit­te­luun, vaan hän voi kes­kit­tyä koko luo­kan opetukseen.

Usein rie­hu­mi­selle löy­tyy arki­nen syy. Mari poh­tii las­ten kanssa, mistä kou­lu­päi­vän ja oppi­tun­nin sekoit­ta­nut tunne tuli ja mitä ensi ker­ralla voisi tehdä toi­sin. Yleensä asiasta puhu­mi­nen hel­pot­taa, ja lapsi pää­see palaa­maan luok­kaan vielä saman tun­nin aikana.

Ennen kas­va­tusoh­jaa­jan tuloa kou­lulle, luo­kan­opet­ta­jat hälyt­ti­vät apuun eri­tyi­so­pet­taja Marjut Auvisen tai lähet­ti­vät levot­to­man lap­sen pienryhmään.

– Nyt saan kes­kit­tyä peda­go­gi­seen työ­hön ja omien ryh­mien kanssa työs­ken­te­lyyn. Mari hoi­taa ihmis­suh­de­asiat, kiusaa­mi­set ja kave­ri­huo­let, Auvinen kertoo.

Jos lap­sella on sekä oppi­mi­sen pul­mia että sosi­aa­li­siin tilan­tei­siin liit­ty­viä haas­teita, perus­te­taan usein WhatsApp-ryhmä, joissa ovat mukana eri­tyi­so­pet­taja, luo­kan­opet­taja, kas­va­tusoh­jaaja ja van­hem­mat. Näin kaikki tie­tä­vät, missä mennään.

Usein riehumiselle löytyy arkinen syy.

Koulun arjessa kas­va­tusoh­jaa­jan työ on otettu hyvin vas­taan. Marille myös anne­taan tilaa tehdä omaa työ­tään. Häntä ei kiin­ni­tetä väli­tun­ti­val­von­taan tai muu­hun­kaan, mikä sitoisi hänen aikansa. Siksi hän pys­tyy rea­goi­maan nopeam­min ja tart­tu­maan jous­ta­vasti tilanteisiin.

Marin tär­keä työ­pari on myös kuraat­tori, joka käy Lehtoniemen kou­lulla 4 tun­tia vii­kossa. Kuraattorille lap­set ohjau­tu­vat yleensä opet­ta­jan suu­rem­man ja pit­kä­kes­toi­sem­man huo­len seurauksena.

Mari on myös pitä­nyt yhdessä kuraat­to­rin kanssa kut­su­ker­hoa pojille, jotka jää­vät hel­posti yksin tai poru­kan laitamille.

– Minun ja kuraat­to­rin työn­kuva eroaa käy­tän­nössä eni­ten siinä, että minä olen jat­ku­vasti las­ten parissa ruo­hon­juu­ri­ta­solla. Vastaanottomaista toi­min­taa har­joi­tan vähem­män. Jos kuraat­tori olisi koko ajan kou­lulla, työn­jako muo­tou­tuisi toden­nä­köi­sesti selkeämmäksi.

Kasvatusohjaajan työpäivä

8.00 Mari Makkosen työ­päivä alkaa. Hän tapaa oppi­laan ja kuu­los­te­lee, miten edel­li­sen päi­vän jän­ni­tystä aiheut­ta­nut esi­tys meni.
8.10 Mari kier­te­lee muu­ta­massa luo­kassa ensim­mäi­sen oppi­tun­nin aikana.
9.15 Oppilas on lait­ta­nut aiem­min vies­tin ja pyy­tä­nyt jut­tu­tuo­kiota. Vanhempien avio­ero pai­naa lap­sen mieltä. Keskustelu kes­tää 45 minuuttia.
10.10 Opettaja lait­taa Marille vies­tin, että oppi­las ei pysty rau­hoit­tu­maan luo­kassa. Mari istuu oppi­laan kanssa käy­tä­vän soh­va­ryh­mään poh­ti­maan, mistä tunne tuli ja miten sen kanssa voi toimia.
10.30 Lounastauko. Mari syö usein eväät omassa työ­huo­nees­saan ja jut­te­lee samalla vie­rei­sessä huo­neessa työs­ken­te­le­vän eri­tyi­so­pet­taja Marjut Auvisen kanssa.
10.45 Oppilaan äiti lait­taa vies­tin ja pyy­tää Maria var­mis­ta­maan, onko lap­sella kaikki hyvin. Mari syö eväänsä lop­puun ja läh­tee etsi­mään kyseistä oppilasta.
11.15 Mari vetää kave­ri­tai­to­tun­nin yhdelle luo­kalle. Tunnin päät­teeksi teh­dään hyvä kaveri ‑sopi­mus, joka kiin­ni­te­tään luo­kan seinälle.
12.00 Tukiparkki alkaa. Parkissa teh­dään kysei­senä päi­vänä saa­tuja läk­syjä. Ideana on ope­tella rutii­nia, jossa läk­sy­jen teko kuu­luu jokai­seen päi­vään myös kotona. Vähitellen tuki­ker­to­jen mää­rää vähennetään.
13.00 Mari vas­taa vies­tei­hin ja säh­kö­pos­tei­hin sekä päi­vit­tää Instagramin ja Snapchatin.
13.45 Mari jut­te­lee luo­kan­opet­ta­jan kanssa ja lupaa tulla lop­pu­vii­kosta tun­nille tuke­maan syr­jään­ve­täy­ty­vää oppi­lasta draamaharjoituksiin.
14.00 Toinen tuki­parkki ryhmä alkaa.
15.00 Työpäivä päättyy.

Toimenkuva perustettiin opiskelijan aloitteesta

Kasvatusohjaajan työn­kuva raken­net­tiin Varkauteen alun perin sosio­nomi (AMK) ‑opis­ke­li­jan aloit­teesta. Nina Järveläinen työs­ken­teli Varkaudessa kou­lun­käyn­ni­noh­jaa­jana syk­syllä 2015 ja vii­meis­teli samalla opinnäytetyötään.

– Koulun arjessa minulle tuli näky­väksi, miten pal­jon lap­silla on aikui­sen näl­kää ja tar­vetta puhua omista asiois­taan, Nina kertoo.

Nina muisti luke­neensa opin­to­jensa aikana kou­luso­sio­no­meista, jotka työs­ken­te­le­vät kou­lu­ym­pä­ris­tössä. Hän lähti vie­mään asiaa roh­keasti eteenpäin.

– Ehdotin uuden teh­tä­vän perus­ta­mista Varkauden eri­tyis­kas­va­tus­työ­ryh­män puheen­joh­ta­jalle. Hän innos­tui aja­tuk­sesta, ja pää­sin esit­te­le­mään ideaa sivis­tys­joh­ta­jalle, Nina muistelee.

Kasvatusohjaajan teh­tä­vää pää­tet­tiin kokeilla ensin yhdessä kou­lussa kevät­lu­ku­kau­den ajan. Tulokset oli­vat roh­kai­se­via. Niin oppi­laat, van­hem­mat kuin opet­ta­jat­kin antoi­vat tukensa uudelle työlle.

Kiinnostavan työn varjopuoli on palkkaus.

Syyslukukauden 2016 alusta kau­punki palk­kasi toi­sen kas­va­tusoh­jaa­jan. Nyt heitä on yhteensä neljä. Kaikilla Varkauden seit­se­mästä ala­kou­lusta ei vielä ole kasvatusohjaajaa.

– Olisin itse toi­vo­nut nimik­keeksi kou­luso­sio­no­mia, joka olisi tuo­nut parem­min esiin sosi­aa­lia­lan osaa­mi­sen. Kasvatusohjaaja koet­tiin kui­ten­kin neut­raa­lim­maksi nimik­keeksi, Nina pohtii.

Palkkaus askarruttaa

Kasvatusohjaajat on sijoi­tettu Varkaudessa sivis­tys­toi­men alai­suu­teen. Käytännössä esi­mie­henä toi­mii kun­kin kou­lun reh­tori. Ratkaisu on tun­tu­nut Mari Makkosesta toi­mi­valta. Esimiehen tuki omalle työlle kon­kre­ti­soi­tuu, kun toi­mi­taan samassa työyh­tei­sössä ja tilassa.

– Lehtoniemen kou­lulle oli hyvä tulla. Tunsin, että minua odo­tet­tiin ja työyh­teisö oli val­mis­tau­tu­nut tulooni, Mari kertoo.

Kiinnostavan työn var­jo­puo­lena on palk­kaus, joka jää huo­mat­ta­vasti kuraat­to­rin palk­kaa pie­nem­mäksi. Kasvatusohjaajan läh­tö­palkka Varkaudessa on kor­keampi kuin kou­lun­käyn­ni­noh­jaa­jilla. Toisaalta kas­va­tusoh­jaa­jat teke­vät täyttä viik­ko­tun­ti­mää­rää eli heille ker­tyy enem­män tun­teja kou­lun­käyn­ni­noh­jaa­jiin verrattuna.

– Kasvatusohjaajan palkka on arvioitu ala­kant­tiin suh­teu­tet­tuna työn itse­näi­syy­teen, vaa­ti­vuu­teen ja moni­muo­toi­suu­teen. Kohtuullinen ja oikeu­den­mu­kai­nen palkka olisi esi­mer­kiksi sosi­aa­lioh­jaa­jan palkka, Mari arvioi.

Toisena epä­koh­tana on ollut kas­va­tusoh­jaa­jien työ­suh­teen kat­kai­se­mi­nen kesällä kou­lun loma-ajaksi. Vaikka työ­suh­teita vaki­nais­te­taan, vielä on auki, missä kas­va­tusoh­jaa­jat työs­ken­te­le­vät kesällä ja muina kou­lu­jen loma-aikoina.

– Ammattitaidollemme olisi var­masti käyt­töä esi­mer­kiksi las­ten­suo­je­lussa tai amma­til­li­sena tuki­hen­ki­lönä. Toivon, ettei meitä vain sysätä esi­mer­kiksi johon­kin päi­vä­ko­tiin, vaan työ­nan­taja ottaisi osaa­mi­ses­tamme kai­ken hyö­dyn irti myös kesällä.

Hanna Moilanen