Uudet vasut ovat nyt voimassa. Miten niitä on toteu­tettu Rovanie­mellä, Päijät-Hämeessä ja Helsin­gissä?

 

Rovanie­me­läisen liikun­ta­pai­not­teisen Touhula Venni­vaara ­päivä­kodin työnte­kijät tarttuivat valta­kun­nal­liseen vasuun viime keväänä.

− Koulu­tusil­lassa pohdimme paljon uuden vasun arvope­rustaa, sen oppimis-­ ja lapsi­kä­si­tystä. Kävimme myös toimin­nal­li­sesti läpi laaja-alaisen osaamisen alueita, Venni­vaaran johtaja Tarja Stankowski kertoo

Koulu­tusillan lisäksi Venni­vaa­rassa pidettiin keväällä vanhempia osallistava vanhem­pai­nilta, jossa heille esiteltiin uuden vasun mukaiset oppimisen alueet kierret­tä­villä teema­pis­teillä.

−  Näihin oppimisen alueisiin vanhemmat saivat kirjoittaa omia ideoitaan siitä, mitä haluavat meidän niissä toteut­tavan. Tästä saimme hyvää pohjaa yksik­kö­koh­taisen toimin­ta­suun­ni­tel­mamme muokkaa­miseen.

Oppimisen alueista – kuten Kielten rikas maailma, Ilmaisun muodot, Kasvan, liikun ja kehityn – Venni­vaa­rassa luotiin taulukot, joihin työnte­kijät kirjaavat, mihin alueeseen heidän toimin­tansa pedago­gi­sesti liittyy.

− Näin joudumme ajatte­lemaan toimintoja ”vasulasien” läpi ja työnte­ki­jöiden pedago­ginen tietoisuus lisääntyy, Stankowski uskoo.

− Jos vaikkapa reippaillaan luonnossa ja kerätään, tutkitaan ja lasketaan materi­aalia kuten käpyjä, saadaan toimin­nasta merkinnät muun muassa Minä ja meidän yhtei­sömme, Tutkin ja toimin ympäris­tössäni sekä Kasvan, liikun ja kehityn ­alueille.

Venni­vaa­rassa pidetään huolta siitä, että kaikkiin pedago­gisiin tavoit­teisiin tulee kuukausittain riittä­västi toimintoja.

Ajattelemme toimintoja ”vasulasien” läpi ja näin pedagoginen tietoisuus lisääntyy.

− Ennen helposti tuli keksittyä kivoja toimintoja, joille huomattiin tavoit­teita. Nyt lähdetään suunnit­te­lemaan toiminto­ ja tavoit­teista, jotka tulevat lapsi­ryhmän havain­noin­nista, lasten ja vanhempien toiveista.

− Taulukon avulla arvioidaan, että toimintoja tulee kaikille oppimisen alueille.

Jos vaikka Minä ja meidän yhtei­sömme ­-alueelle kaivataan lisää toimintaa, tiedämme ryhtyä ideoimaan toimintoja siihen kyseisen kuukauden ja viikon tavoit­teiden pohjalta.

Liikun­ta­pai­not­tei­sessa Venni­vaa­rassa liikku­misen havain­nointiin on oma lomak­keensa, jolla seurataan liikun­nal­lisia taito­tasoja. Liikun­ta­ha­vain­nointia on huomat­ta­vasti helpompaa hallita yhden pienryhmän lomakkeen avulla kuin parin­kym­menen lapsen henki­lö­koh­taisia lomak­keita mukanaan kantaen, Stankowski toteaa.

− Lomak­keesta työntekijä tietää, mitä seurata liikun­ta­tai­dossa, esimer­kiksi hypyn kehit­ty­mi­sessä ja mitä harjoi­tuksia kenel­lekin taito­ta­sonsa mukaan voi antaa.

Päiväkoti pyrkii aktivoimaan perhei­täkin liikku­miseen. Pienten puolella perheet saivat tuoda erivä­risiä tähtiä laatikkoon sen mukaan, mitä liikuntaa, kuten arkilii­kuntaa tai talvi­lajeja, kotona oli tehty. Tämä on osallis­tanut mukavasti vanhem­piakin. Myös päivä­kodin poromas­kotti kävi joulun alla kotivie­rai­luilla ja kertoi, mitä liikun­ta­taitoja sai kenenkin luona tehdä.

Perin­teinen vanhem­pai­nilta on yleensä syksyisin. Sen lisäksi Venni­vaa­rassa vietetään lähes kuukausittain vaihtu­va­tee­maista perhe­ta­pah­tumaa.

− Perheiden turval­li­suus­tee­ma­päivänä pihalla oli liikun­nal­lisia rasteja sekä palokunnan ja poliisin vierailu. Isäin­päivää juhlis­timme laavulla Pokémon-­suun­nis­tuksen parissa, jouluna vierai­limme poroti­lalla ja vappu­hu­linaa vietimme ROPSin pelaajien kanssa, Stankowski listaa.

− Nämä perhe­päivät ovat olleet yksi hauska tapa osallis­tuttaa vanhempia ja tutus­tuttaa meitä kaikkia toisiimme.

Päijät-Häme aloitti seutu­hankkeen

Päijät-­Hämeessä tartuttiin uuteen vasuun laajalla otteella. Opetus­hal­li­tuksen valtio­na­vus­tuk­sella maakun­nassa startattiin vuoden 2017 kattava varhais­kas­va­tuksen Seutu­varke­-kehit­tä­mis­hanke, jossa ovat mukana kaikki Päijät-Hämeen yhdeksän kuntaa: Lahti, Hollola, Heinola, Orimattila, Asikkala, Kärkölä, Padasjoki, Sysmä ja Hartola.

Hankkeessa toteu­tetaan laaja täyden­nys­kou­lu­tusten kokonaisuus maakunnan varhais­kas­va­tuksen henki­lös­tölle. Tavoit­teena on kehittää henki­lös­töstä uuden vasun toimin­ta­kult­tuurin osaajia.

− Esimiehet ovat tärkeässä roolissa uuden toimin­ta­kult­tuurin edistä­mi­sessä ja vasun omaksu­mi­sessa. Järjes­tämme pedago­gisen johta­misen kuusi päivää kestäviä proses­si­kou­lu­tuksia läpi vuoden, Seutu­varken koordi­naattori Kati Vähäkuopus kertoo.

− Pyrimme hankkeessa myös edistämään seudul­lista verkos­toi­tu­mista, jotta hyviä vasukäy­täntöjä ja ideoita saadaan jaettua yli kunta­ra­jojen. Tätä silmällä pitäen katsomme, että koulu­tus­temme osanot­tajat koostuvat aina eri kuntien varhais­kas­va­tuksen henki­lös­töstä.

Uudessa vasussa pedago­ginen ote kaikessa toimin­nassa vahvistuu. Pedago­ginen dokumen­tointi on keskeinen työkalu, jonka avulla toimintaa voidaan suunni­tella, arvioida ja kehittää. Henki­löstön tekemiä havaintoja sekä toiminnan dokumen­tointia esimer­kiksi valokuvin ja videoi­malla käytetään pohjana pedago­gisen toiminnan suunnit­te­lulle.

− Tämän materi­aalin avulla voimme tutkia vaikkapa lasten mielen­kiinnon kohteita ja miettiä, miten hyödyntää niitä pedago­giikan suunnit­te­lussa ja sitä kautta tukea lasten oppimista ja hyvin­vointia.

− Jos dinosau­rukset kiinnos­tavat leikissä, tartutaan lasten kiinnos­tukseen ja lähdetään yhdessä tutkimaan dinosau­ruksia laajem­minkin. Tai jos metsä­ret­kellä katsotaan luupilla koppa­kuo­riaista, ja siitä syntyy leikki, joka siirtyy vielä sisäti­loi­hinkin, tämän dokumen­tointi ja esittä­minen vanhem­mille auttaa tekemään varhais­kas­va­tusta heille näkyväksi, Vähäkuopus havain­nol­listaa.

Hankkeen tieto­ ja viestin­tä­tek­no­logian kursseilla etsitään sellaisia digitaa­listen työka­lujen käytön tapoja, joiden avulla lapsetkin pääsevät osalli­siksi toimin­tansa dokumen­toin­nista.

Esimiehet ovat tärkeässä roolissa uuden toimintakulttuurin edistämisessä ja vasun omaksumisessa.

− Muutoinkin lasten osalli­suuden ajatus on mukana hankkeen koulu­tuk­sissa, sillä yhtenä tavoit­tee­namme vasun mukai­sesti on vahvistaa lasten kuule­mista ja osallis­ta­mista varhais­kas­va­tuk­sessa.

Miten uusi vasu sitten on otettu vastaan Päijät-Hämeen kentällä? Vähäkuopus aistii myönteistä suhtau­tu­mista ja innok­kuutta.

− Henki­löstöä on ollut koulu­tuk­sissa erittäin hyvin ja he tuntuvat kokevan uuden vasun mahdol­li­suutena. Osanot­ta­jista paistaa halu oppia uutta ja kehittää toimintaa.

− Tämä on luonnol­li­sesti pitkä prosessi: vaikka vasuvel­voite astui voimaan 1.8., ei kaikki muutu yhdessä yössä. Tuntuma silti on, että uuden vasun suuntaan halutaan kulkea, ja se on hienoa.

Yhteistä pereh­ty­mistä Helsin­gissä

– Aloitimme vasu­pohjatyöt viime keväänä pitämällä läheisten Herttua ja Kumpula ­päivä­kotien kanssa yhteisen kehit­tä­mis­päivän. Sen aikana tutus­tuimme valta­kun­nal­lisen vasun perus­teisiin, Alku­ ja Käpylinna ­päivä­kotien johtaja Olli Kamunen kertoo.

Tuota kehit­tä­mis­päivää ei vedetty läpi johta­ja­ve­toi­sesti.

– Olimme jakaneet lasten­tar­han­opet­tajat ja lasten­hoi­tajat työryhmiin ja vastuut­taneet ryhmät pereh­tymään vasun eri osa-alueisiin. Kehit­tä­mis­päivänä he sitten opettivat oppimansa muille vapaa­muo­toi­silla esityk­sillään. Tämä oli hyvä startti.

Yksik­kö­koh­taisten toimin­ta­suun­ni­telmien on valmis­tuttava syksyn aikana. Näiden kehit­tä­misen Kamunen aloitti kirjaa­malla papereille valta­kun­nal­lisen vasun viisi toimin­ta­kult­tuuria ohjaavaa periaa­tetta.

Esimer­kiksi Leikkiin ja vuoro­vai­ku­tukseen kannustava yhteisö -­kaltaisten ylätason käsit­teiden alle työnte­ki­jämme ovat alkaneet kirjoittaa ranska­laisin viivoin ajatuk­siaan siitä, mitä käsitteet juuri meidän yksiköis­sämme voisivat konkreet­ti­sesti tarkoittaa.

Syyskuun kehit­tä­mis­päivänä käsit­te­lemme näitä ajatuksia yhdessä. Tavoit­teena on samalla saada yksik­kö­koh­taiset toimin­ta­suun­ni­tel­mamme kirjoi­te­tuksi.

Näen voimavarana sen, että saamme vanhemmilta tukea ja palautetta siitä, missä olemme onnistuneet ja missä emme.

Entä miten vasu alkaa näkyä arjessa? Marssi­jär­jestys asioiden käsit­te­lyssä ainakin muuttuu, Kamunen miettii.

− Enää ei voi kesäloman lopulla kirjoittaa kaikille yhteistä vuosi­suun­ni­telmaa valmiiksi.

Nyt tutus­tutaan ensin lapsiin ja vanhempiin ja otetaan heidän toiveensa entistä enemmän huomioon. Vasta aloitus­kes­kus­te­lujen ja vanhem­pai­nillan jälkeen katsotaan, mitä uuden vasun velvoi­tusten mukaista tämän ryhmän kanssa aletaan tehdä.

− Jos vaikkapa ryhmään tulee lapsi jostain vieraam­masta kulttuu­rista, uuden vasun kulttuu­risen moninai­suuden voima­varana näkemistä hyödyntäen ryhmä voi tutustua tähän maahan ja kulttuuriin syvemmin.

Moni velvoite on jo konkre­ti­soi­tunut. Vasun mukai­sesti Leikkiin ja vuoro­vai­ku­tukseen kannus­tetaan Käpylässä muun muassa Pikku­kau­punki-­leikillä. Pitkä­kes­toista leikkiä taas tuetaan jatkuvan leikin huoneella, jossa leikkejä ei tarvitse siivota pois. Sama leikki voi jatkua viikko­jakin.

− Lapsia osallis­tavia äänes­tyksiä olemme tehneet jo pitkään, mutta vasun lasta osallis­tavan velvoitteen myötä jokainen ryhmämme on nyt sitou­tunut pitämään lasten kokouksia ja demokraat­tisia äänes­tyksiä säännöl­li­sesti.

Helsingin Käpylässä vanhempien osallis­ta­minen ei ole ongelma. Toiminta-alueen vanhemmat ovat hyvin aktii­visia, Kamunen kiittää.

− Näen voima­varana sen, että saamme vanhem­milta apua, tukea ja palau­tetta siitä, missä olemme onnis­tuneet ja missä emme ehkä niin hyvin. Vanhempien pitää vaatia parempaa varhais­kas­va­tusta ja meidän tulee osata vastata siihen.

Tapio Ollikainen