Uudet vasut ovat nyt voimassa. Miten niitä on toteutettu Rovaniemellä, Päijät-Hämeessä ja Helsingissä?

 

Rova­nie­me­läi­sen lii­kun­ta­pai­not­tei­sen Touhula Vennivaara ­päi­vä­ko­din työn­te­ki­jät tart­tui­vat val­ta­kun­nal­li­seen vasuun viime keväänä.

− Koulutusillassa poh­dimme pal­jon uuden vasun arvo­pe­rus­taa, sen oppi­mis-­ ja lap­si­kä­si­tystä. Kävimme myös toi­min­nal­li­sesti läpi laaja-alai­sen osaa­mi­sen alueita, Vennivaaran joh­taja Tarja Stankowski kertoo

Koulutusillan lisäksi Vennivaarassa pidet­tiin keväällä van­hem­pia osal­lis­tava van­hem­pai­nilta, jossa heille esi­tel­tiin uuden vasun mukai­set oppi­mi­sen alu­eet kier­ret­tä­villä teemapisteillä.

−  Näihin oppi­mi­sen aluei­siin van­hem­mat sai­vat kir­joit­taa omia ideoi­taan siitä, mitä halua­vat mei­dän niissä toteut­ta­van. Tästä saimme hyvää poh­jaa yksik­kö­koh­tai­sen toi­min­ta­suun­ni­tel­mamme muokkaamiseen.

Oppimisen alueista – kuten Kielten rikas maa­ilma, Ilmaisun muo­dot, Kasvan, lii­kun ja kehi­tyn – Vennivaarassa luo­tiin tau­lu­kot, joi­hin työn­te­ki­jät kir­jaa­vat, mihin alu­ee­seen hei­dän toi­min­tansa peda­go­gi­sesti liittyy.

− Näin jou­dumme ajat­te­le­maan toi­min­toja ”vasu­la­sien” läpi ja työn­te­ki­jöi­den peda­go­gi­nen tie­toi­suus lisään­tyy, Stankowski uskoo.

− Jos vaik­kapa reip­pail­laan luon­nossa ja kerä­tään, tut­ki­taan ja las­ke­taan mate­ri­aa­lia kuten käpyjä, saa­daan toi­min­nasta mer­kin­nät muun muassa Minä ja mei­dän yhtei­sömme, Tutkin ja toi­min ympä­ris­tös­säni sekä Kasvan, lii­kun ja kehi­tyn alueille.

Vennivaarassa pide­tään huolta siitä, että kaik­kiin peda­go­gi­siin tavoit­tei­siin tulee kuu­kausit­tain riit­tä­västi toimintoja.

Ajattelemme toimintoja ”vasulasien” läpi ja näin pedagoginen tietoisuus lisääntyy.

− Ennen hel­posti tuli kek­sit­tyä kivoja toi­min­toja, joille huo­mat­tiin tavoit­teita. Nyt läh­de­tään suun­nit­te­le­maan toiminto­ ja tavoit­teista, jotka tule­vat lap­si­ryh­män havain­noin­nista, las­ten ja van­hem­pien toiveista.

− Taulukon avulla arvioi­daan, että toi­min­toja tulee kai­kille oppi­mi­sen alueille.

Jos vaikka Minä ja mei­dän yhtei­sömme ­-alu­eelle kai­va­taan lisää toi­min­taa, tie­dämme ryh­tyä ideoi­maan toi­min­toja sii­hen kysei­sen kuu­kau­den ja vii­kon tavoit­tei­den pohjalta.

Liikuntapainotteisessa Vennivaarassa liik­ku­mi­sen havain­noin­tiin on oma lomak­keensa, jolla seu­ra­taan lii­kun­nal­li­sia tai­to­ta­soja. Liikuntahavainnointia on huo­mat­ta­vasti hel­pom­paa hal­lita yhden pien­ryh­män lomak­keen avulla kuin parin­kym­me­nen lap­sen hen­ki­lö­koh­tai­sia lomak­keita muka­naan kan­taen, Stankowski toteaa.

− Lomakkeesta työn­te­kijä tie­tää, mitä seu­rata lii­kun­ta­tai­dossa, esi­mer­kiksi hypyn kehit­ty­mi­sessä ja mitä har­joi­tuk­sia kenel­le­kin tai­to­ta­sonsa mukaan voi antaa.

Päiväkoti pyr­kii akti­voi­maan per­hei­tä­kin liik­ku­mi­seen. Pienten puo­lella per­heet sai­vat tuoda eri­vä­ri­siä täh­tiä laa­tik­koon sen mukaan, mitä lii­kun­taa, kuten arki­lii­kun­taa tai tal­vi­la­jeja, kotona oli tehty. Tämä on osal­lis­ta­nut muka­vasti van­hem­pia­kin. Myös päi­vä­ko­din poro­mas­kotti kävi jou­lun alla koti­vie­rai­luilla ja ker­toi, mitä lii­kun­ta­tai­toja sai kenen­kin luona tehdä.

Perinteinen van­hem­pai­nilta on yleensä syk­syi­sin. Sen lisäksi Vennivaarassa vie­te­tään lähes kuu­kausit­tain vaih­tu­va­tee­maista perhetapahtumaa.

− Perheiden tur­val­li­suus­tee­ma­päi­vänä pihalla oli lii­kun­nal­li­sia ras­teja sekä palo­kun­nan ja polii­sin vie­railu. Isäinpäivää juh­lis­timme laa­vulla Pokémon-­suun­nis­tuk­sen parissa, jou­luna vie­rai­limme poro­ti­lalla ja vap­pu­hu­li­naa vie­timme ROPSin pelaa­jien kanssa, Stankowski listaa.

− Nämä per­he­päi­vät ovat olleet yksi hauska tapa osal­lis­tut­taa van­hem­pia ja tutus­tut­taa meitä kaik­kia toisiimme.

Päijät-Häme aloitti seutuhankkeen

Päijät-­Hämeessä tar­tut­tiin uuteen vasuun laa­jalla otteella. Opetushallituksen val­tio­na­vus­tuk­sella maa­kun­nassa star­tat­tiin vuo­den 2017 kat­tava var­hais­kas­va­tuk­sen Seutuvarke­-kehit­tä­mis­hanke, jossa ovat mukana kaikki Päijät-Hämeen yhdek­sän kun­taa: Lahti, Hollola, Heinola, Orimattila, Asikkala, Kärkölä, Padasjoki, Sysmä ja Hartola.

Hankkeessa toteu­te­taan laaja täy­den­nys­kou­lu­tus­ten koko­nai­suus maa­kun­nan var­hais­kas­va­tuk­sen hen­ki­lös­tölle. Tavoitteena on kehit­tää hen­ki­lös­töstä uuden vasun toi­min­ta­kult­tuu­rin osaajia.

− Esimiehet ovat tär­keässä roo­lissa uuden toi­min­ta­kult­tuu­rin edis­tä­mi­sessä ja vasun omak­su­mi­sessa. Järjestämme peda­go­gi­sen joh­ta­mi­sen kuusi päi­vää kes­tä­viä pro­ses­si­kou­lu­tuk­sia läpi vuo­den, Seutuvarken koor­di­naat­tori Kati Vähäkuopus kertoo.

− Pyrimme hank­keessa myös edis­tä­mään seu­dul­lista ver­kos­toi­tu­mista, jotta hyviä vasu­käy­tän­töjä ja ideoita saa­daan jaet­tua yli kun­ta­ra­jo­jen. Tätä sil­mällä pitäen kat­somme, että kou­lu­tus­temme osa­not­ta­jat koos­tu­vat aina eri kun­tien var­hais­kas­va­tuk­sen henkilöstöstä.

Uudessa vasussa peda­go­gi­nen ote kai­kessa toi­min­nassa vah­vis­tuu. Pedagoginen doku­men­tointi on kes­kei­nen työ­kalu, jonka avulla toi­min­taa voi­daan suun­ni­tella, arvioida ja kehit­tää. Henkilöstön teke­miä havain­toja sekä toi­min­nan doku­men­toin­tia esi­mer­kiksi valo­ku­vin ja videoi­malla käy­te­tään poh­jana peda­go­gi­sen toi­min­nan suunnittelulle.

− Tämän mate­ri­aa­lin avulla voimme tut­kia vaik­kapa las­ten mie­len­kiin­non koh­teita ja miet­tiä, miten hyö­dyn­tää niitä peda­go­gii­kan suun­nit­te­lussa ja sitä kautta tukea las­ten oppi­mista ja hyvinvointia.

− Jos din­osau­ruk­set kiin­nos­ta­vat lei­kissä, tar­tu­taan las­ten kiin­nos­tuk­seen ja läh­de­tään yhdessä tut­ki­maan din­osau­ruk­sia laa­jem­min­kin. Tai jos met­sä­ret­kellä kat­so­taan luu­pilla kop­pa­kuo­riaista, ja siitä syn­tyy leikki, joka siir­tyy vielä sisä­ti­loi­hin­kin, tämän doku­men­tointi ja esit­tä­mi­nen van­hem­mille aut­taa teke­mään var­hais­kas­va­tusta heille näky­väksi, Vähäkuopus havainnollistaa.

Hankkeen tieto­ ja vies­tin­tä­tek­no­lo­gian kurs­seilla etsi­tään sel­lai­sia digi­taa­lis­ten työ­ka­lu­jen käy­tön tapoja, joi­den avulla lap­set­kin pää­se­vät osal­li­siksi toi­min­tansa dokumentoinnista.

Esimiehet ovat tärkeässä roolissa uuden toimintakulttuurin edistämisessä ja vasun omaksumisessa.

− Muutoinkin las­ten osal­li­suu­den aja­tus on mukana hank­keen kou­lu­tuk­sissa, sillä yhtenä tavoit­tee­namme vasun mukai­sesti on vah­vis­taa las­ten kuu­le­mista ja osal­lis­ta­mista varhaiskasvatuksessa.

Miten uusi vasu sit­ten on otettu vas­taan Päijät-Hämeen ken­tällä? Vähäkuopus ais­tii myön­teistä suh­tau­tu­mista ja innokkuutta.

− Henkilöstöä on ollut kou­lu­tuk­sissa erit­täin hyvin ja he tun­tu­vat koke­van uuden vasun mah­dol­li­suu­tena. Osanottajista pais­taa halu oppia uutta ja kehit­tää toimintaa.

− Tämä on luon­nol­li­sesti pitkä pro­sessi: vaikka vasu­vel­voite astui voi­maan 1.8., ei kaikki muutu yhdessä yössä. Tuntuma silti on, että uuden vasun suun­taan halu­taan kul­kea, ja se on hienoa.

Yhteistä perehtymistä Helsingissä

– Aloitimme vasu­pohjatyöt viime keväänä pitä­mällä läheis­ten Herttua ja Kumpula ­päi­vä­ko­tien kanssa yhtei­sen kehit­tä­mis­päi­vän. Sen aikana tutus­tuimme val­ta­kun­nal­li­sen vasun perus­tei­siin, Alku­ ja Käpylinna ­päi­vä­ko­tien joh­taja Olli Kamunen kertoo.

Tuota kehit­tä­mis­päi­vää ei vedetty läpi johtajavetoisesti.

– Olimme jaka­neet las­ten­tar­han­opet­ta­jat ja las­ten­hoi­ta­jat työ­ryh­miin ja vas­tuut­ta­neet ryh­mät pereh­ty­mään vasun eri osa-aluei­siin. Kehittämispäivänä he sit­ten opet­ti­vat oppi­mansa muille vapaa­muo­toi­silla esi­tyk­sil­lään. Tämä oli hyvä startti.

Yksikkökohtaisten toi­min­ta­suun­ni­tel­mien on val­mis­tut­tava syk­syn aikana. Näiden kehit­tä­mi­sen Kamunen aloitti kir­jaa­malla pape­reille val­ta­kun­nal­li­sen vasun viisi toi­min­ta­kult­tuu­ria ohjaa­vaa periaatetta.

Esimerkiksi Leikkiin ja vuo­ro­vai­ku­tuk­seen kan­nus­tava yhteisö -­kal­tais­ten ylä­ta­son käsit­tei­den alle työn­te­ki­jämme ovat alka­neet kir­joit­taa rans­ka­lai­sin vii­voin aja­tuk­si­aan siitä, mitä käsit­teet juuri mei­dän yksi­köis­sämme voi­si­vat kon­kreet­ti­sesti tarkoittaa.

Syyskuun kehit­tä­mis­päi­vänä käsit­te­lemme näitä aja­tuk­sia yhdessä. Tavoitteena on samalla saada yksik­kö­koh­tai­set toi­min­ta­suun­ni­tel­mamme kirjoitetuksi.

Näen voimavarana sen, että saamme vanhemmilta tukea ja palautetta siitä, missä olemme onnistuneet ja missä emme.

Entä miten vasu alkaa näkyä arjessa? Marssijärjestys asioi­den käsit­te­lyssä aina­kin muut­tuu, Kamunen miettii.

− Enää ei voi kesä­lo­man lopulla kir­joit­taa kai­kille yhteistä vuo­si­suun­ni­tel­maa valmiiksi.

Nyt tutus­tu­taan ensin lap­siin ja van­hem­piin ja ote­taan hei­dän toi­veensa entistä enem­män huo­mioon. Vasta aloi­tus­kes­kus­te­lu­jen ja van­hem­pai­nil­lan jäl­keen kat­so­taan, mitä uuden vasun vel­voi­tus­ten mukaista tämän ryh­män kanssa ale­taan tehdä.

− Jos vaik­kapa ryh­mään tulee lapsi jos­tain vie­raam­masta kult­tuu­rista, uuden vasun kult­tuu­ri­sen moni­nai­suu­den voi­ma­va­rana näke­mistä hyö­dyn­täen ryhmä voi tutus­tua tähän maa­han ja kult­tuu­riin syvemmin.

Moni vel­voite on jo kon­kre­ti­soi­tu­nut. Vasun mukai­sesti Leikkiin ja vuo­ro­vai­ku­tuk­seen kan­nus­te­taan Käpylässä muun muassa Pikkukaupunki-­lei­killä. Pitkäkestoista leik­kiä taas tue­taan jat­ku­van lei­kin huo­neella, jossa leik­kejä ei tar­vitse sii­vota pois. Sama leikki voi jat­kua viikkojakin.

− Lapsia osal­lis­ta­via äänes­tyk­siä olemme teh­neet jo pit­kään, mutta vasun lasta osal­lis­ta­van vel­voit­teen myötä jokai­nen ryh­mämme on nyt sitou­tu­nut pitä­mään las­ten kokouk­sia ja demo­kraat­ti­sia äänes­tyk­siä säännöllisesti.

Helsingin Käpylässä van­hem­pien osal­lis­ta­mi­nen ei ole ongelma. Toiminta-alu­een van­hem­mat ovat hyvin aktii­vi­sia, Kamunen kiittää.

− Näen voi­ma­va­rana sen, että saamme van­hem­milta apua, tukea ja palau­tetta siitä, missä olemme onnis­tu­neet ja missä emme ehkä niin hyvin. Vanhempien pitää vaa­tia parem­paa var­hais­kas­va­tusta ja mei­dän tulee osata vas­tata siihen.

Tapio Ollikainen