Britannian sosiaalityöntekijät näkevät työssään hallituksen leikkaus­ten seuraukset, jotka ovat vieneet työssäkäyviä ruokapankkeihin suurin odotuksin lanseeratusta yleistuesta huolimatta.

 

 

Guy Shen­nan ei halua mää­rätä val­tio­va­rain­mi­nis­teri Pet­teri Orpoa. Yksi neuvo Bri­tan­nian sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den jär­jes­tön (BASW) hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jalla kui­ten­kin on.

– Meillä olisi pal­jon opit­ta­vaa Suo­melta ja muilta Poh­jois­mailta jul­kis­ten pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­sessä, ei päin­vas­toin. Toi­von, että minis­te­rinne on todella varo­vai­nen ja kuun­te­lee Bri­tan­niassa Uni­ver­sal Cre­di­tistä tul­leita koke­muk­sia, sanoo Guy Shen­nan.

Sekä minis­teri Orpo että Talou­del­li­sen yhteis­työn ja kehi­tyk­sen jär­jestö OECD ovat ehdot­ta­neet Bri­tan­niasta tut­tua yleis­tu­kea vaih­toeh­doksi Suo­men nykyi­selle tuki­jär­jes­tel­mälle. Käy­tän­nössä tuki yhdis­tää useita tuki­muo­toja yhteen paket­tiin.

Universal Credit on lisännyt enemmän kuin vähentänyt köyhyyttä.

Bri­tan­nian vuo­den 2010 par­la­ment­ti­vaa­lien jäl­keen jul­kis­te­tulla uudis­tuk­sella oli alun perin kan­na­tusta yli puo­lue­ra­jo­jen, sillä sen tar­koi­tus oli yksin­ker­tais­taa ja tehos­taa tuki­jär­jes­tel­mää sekä kan­nus­taa ihmi­siä työn­tekoon. Shen­nan muis­tut­taa, että sama hal­li­tus kui­ten­kin leik­kasi mer­kit­tä­västi sekä tukia että sosi­aa­li­pal­ve­luja.

– Tuol­loin nar­ra­tiivi oli se, että leik­kauk­set ja uudis­tuk­set ovat vält­tä­mät­tö­miä, koska rahaa ei yksin­ker­tai­sesti ole. Oikeasti kyse oli poliit­ti­sesta valin­nasta, jolle vuo­den 2008 talous­kriisi oli teko­syy.

Perheillä vaikea paikka

Aluksi Uni­ver­sal Cre­di­tin piti olla tuen saa­jille entistä ante­li­aampi. Uudis­tuk­sen aikana tul­leet leik­kauk­set sosi­aa­li­tur­vaan ovat kui­ten­kin aiheut­ta­neet sen, että useat saa­vat vähem­män tukea kuin van­hassa jär­jes­tel­mässä. Tämän lisäksi suun­nit­te­lussa ja hal­lin­nossa teh­ty­jen vir­hei­den vuoksi köy­him­mät tuen saa­jat ovat jou­tu­neet vai­keuk­siin, kun mak­sut ovat vii­väs­ty­neet.

Ongel­mien takia hal­li­tus on esi­mer­kiksi lyhen­tä­nyt ensim­mäi­sen tuen mak­suai­kaa, hel­pot­ta­nut etu­kä­teis­lai­no­jen saa­ta­vuutta ja muut­ta­nut tuki­pu­he­li­men mak­sut­to­maksi. Shen­nan pitää toi­men­pi­teitä riit­tä­mät­tö­minä. Reso­lu­tion Foun­da­tion ‑sää­tiön sel­vi­tyk­sen mukaan työs­sä­käy­vät per­heet saa­vat vuo­sit­tain 625 pun­taa (noin 710 euroa) aiem­paa vähem­män tukea. Eri­tyi­sen kovilla ovat yksin­huol­ta­jat.

– Näy­töt siitä, että Uni­ver­sal Cre­dit on lisän­nyt enem­män kuin vähen­tä­nyt köy­hyyttä, ovat kiis­tat­to­mia, Shen­nan toteaa.

Lapsia saatetaan ottaa huostaan, vaikka kyse ei ole vanhempien ongelmasta.

Todis­teeksi Shen­nan mai­nit­see Trus­sell Trust ‑hyvän­te­ke­väi­syys­jär­jes­tön havain­non: kun Uni­ver­sal Cre­dit ote­taan käyt­töön tie­tyllä alu­eella, ruo­ka­pank­kien käyttö kas­vaa tupla­vauh­tia kan­sal­li­seen kes­kiar­voon ver­rat­tuna.

Resurssit tiukalla

Guy Shen­na­nin mie­lestä yleis­tuen puo­lus­telu yksin­ker­tai­suu­della ontuu. Hän huo­maut­taa, että ihmis­ten tar­peet ovat joka tapauk­sessa yksi­löl­li­siä. Moni­mut­kai­suutta osoit­taa sekin, että käy­tän­nön leviä­mi­nen koko maa­han on vii­väs­ty­nyt useilla vuo­silla.

Tilanne ei ole vai­kea ainoas­taan tuen saa­jille, vaan Shen­na­nin mukaan kuor­mit­taa myös sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä. Tukien pie­ne­ne­mi­sen ja mak­su­jen tak­kui­lun ohella pal­ve­luita on kar­sittu: esi­mer­kiksi yli 500 lap­si­per­hei­den pal­ve­lu­kes­kusta on sul­jettu vuo­den 2010 jäl­keen. Tuki­ver­kos­ton väl­je­ne­mi­nen vai­keut­taa arkea.

– Lap­sia saa­te­taan esi­mer­kiksi ottaa huos­taan, vaikka kyse ei ole van­hem­pien ongel­masta vaan raken­teel­li­sesta heit­teil­le­jä­töstä.

BASW on anta­nut viran­omai­sille palau­tetta leik­kauk­sia vas­taan muun muassa parla­mentaarisessa komi­teassa ja kam­pan­joi­nut muu­tos­ten puo­lesta. Shen­nan esi­mer­kiksi ehdot­to­masti pois­taisi Uni­ver­sal Cre­di­tistä sään­nön, jonka mukaan useam­masta kuin kah­desta lap­sesta saa lisä­tu­kea vain, jos lapsi on saa­nut alkunsa rais­kauk­sesta.

– Ei kenen­kään nai­sen pitäisi jou­tua ker­to­maan sel­laista lap­ses­taan ollak­seen oikeu­tettu tukeen.

Mitään val­mista vaih­toeh­toa Shen­na­nilla ei ole esit­tää. Hänestä tär­keintä on nyt kes­keyt­tää uudis­tuk­sen toi­meen­pano ja arvioida tilanne uudel­leen.

– Ylei­nen mie­li­pide sekä sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den että kan­san kes­kuu­dessa on kään­ty­nyt leik­kauk­sia vas­taan, sillä nyt ihmi­set ymmär­tä­vät, ettei­vät ne olleet pakol­li­sia.

Tuen taso on tärkein

Suo­messa yleis­tu­ki­malli on nähty yhtenä vaih­toeh­tona perus­tu­lolle. Kan­san­ta­lous­tie­teen pro­fes­sori Jukka Pirt­tilä Tam­pe­reen yli­opis­tosta sanoo, että jako­linja kul­kee vas­tik­keet­to­muutta ja vas­tik­keel­li­suutta puol­ta­vien välillä.

– Perus­tulo on vas­tik­kee­ton, ja yleis­tuessa on mukana vas­tik­keel­li­suutta, hän selit­tää.

Suomessa on tasoitettu tuloeloja enemmän kuin Britanniassa, myös yleistuen seuraukset voisivat olla erilaiset.

Pirt­tilä huo­maut­taa, että Uni­ver­sal Cre­dit on vain yksi tapa jär­jes­tää sosi­aa­li­turva. Tur­van taso riip­puu siitä, mille se poliit­ti­silla pää­tök­sillä ase­te­taan. Koska Suo­messa val­tio­valta tasoit­taa tuloe­loja enem­män kuin Bri­tan­niassa, myös yleis­tuen seu­rauk­set voi­si­vat olla eri­lai­set.

Nyky­jär­jes­tel­mää pide­tään Pirt­ti­län mukaan syys­tä­kin moni­mut­kai­sena.

– Nyt eri tukien yhdis­tel­mästä syn­tyy tilk­ku­täkki, ja saa­jan voi olla vai­kea enna­koida, miten tukien koko­nais­taso vaih­te­lee. Jär­ki­pe­räis­tä­mi­nen olisi yhteis­kun­nal­le­kin hyvä muu­tos.

Pirt­tilä uskoo ensi vuonna käyt­töön otet­ta­van tulo­re­kis­te­rin aut­ta­van tuki­vii­da­kossa, kun tulo­jen seu­raa­mi­nen onnis­tuu reaa­lia­jassa. Näin sosi­aa­li­tur­vaa saa­van ei tar­vitse pelätä takai­sin­pe­rin­tää.

Jär­jes­tel­män jon­kin­laista uudis­tu­mista Pirt­tilä pitää väis­tä­mät­tö­mänä. Hän muis­tut­taa, että kor­keaa tasoa ei saa hal­valla, vaikka se polii­ti­koi­den juh­la­pu­heissa jos­kus unoh­tuu­kin.

– On mah­do­tonta luoda sosi­aa­li­turva, joka on samaan aikaan edul­li­nen sekä pur­kaa kan­nus­tin­louk­kuja ja nos­taa perus­tur­vaa.

Anne Salo­mäki