Britannian sosiaalityöntekijät näkevät työssään hallituksen leikkaus­ten seuraukset, jotka ovat vieneet työssäkäyviä ruokapankkeihin suurin odotuksin lanseeratusta yleistuesta huolimatta.

 

 

Guy Shennan ei halua mää­rätä val­tio­va­rain­mi­nis­teri Petteri Orpoa. Yksi neuvo Britannian sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den jär­jes­tön (BASW) hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jalla kui­ten­kin on.

– Meillä olisi pal­jon opit­ta­vaa Suomelta ja muilta Pohjoismailta jul­kis­ten pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­sessä, ei päin­vas­toin. Toivon, että minis­te­rinne on todella varo­vai­nen ja kuun­te­lee Britanniassa Universal Creditistä tul­leita koke­muk­sia, sanoo Guy Shennan.

Sekä minis­teri Orpo että Taloudellisen yhteis­työn ja kehi­tyk­sen jär­jestö OECD ovat ehdot­ta­neet Britanniasta tut­tua yleis­tu­kea vaih­toeh­doksi Suomen nykyi­selle tuki­jär­jes­tel­mälle. Käytännössä tuki yhdis­tää useita tuki­muo­toja yhteen pakettiin.

Universal Credit on lisännyt enemmän kuin vähentänyt köyhyyttä.

Britannian vuo­den 2010 par­la­ment­ti­vaa­lien jäl­keen jul­kis­te­tulla uudis­tuk­sella oli alun perin kan­na­tusta yli puo­lue­ra­jo­jen, sillä sen tar­koi­tus oli yksin­ker­tais­taa ja tehos­taa tuki­jär­jes­tel­mää sekä kan­nus­taa ihmi­siä työn­tekoon. Shennan muis­tut­taa, että sama hal­li­tus kui­ten­kin leik­kasi mer­kit­tä­västi sekä tukia että sosiaalipalveluja.

– Tuolloin nar­ra­tiivi oli se, että leik­kauk­set ja uudis­tuk­set ovat vält­tä­mät­tö­miä, koska rahaa ei yksin­ker­tai­sesti ole. Oikeasti kyse oli poliit­ti­sesta valin­nasta, jolle vuo­den 2008 talous­kriisi oli tekosyy.

Perheillä vaikea paikka

Aluksi Universal Creditin piti olla tuen saa­jille entistä ante­li­aampi. Uudistuksen aikana tul­leet leik­kauk­set sosi­aa­li­tur­vaan ovat kui­ten­kin aiheut­ta­neet sen, että useat saa­vat vähem­män tukea kuin van­hassa jär­jes­tel­mässä. Tämän lisäksi suun­nit­te­lussa ja hal­lin­nossa teh­ty­jen vir­hei­den vuoksi köy­him­mät tuen saa­jat ovat jou­tu­neet vai­keuk­siin, kun mak­sut ovat viivästyneet.

Ongelmien takia hal­li­tus on esi­mer­kiksi lyhen­tä­nyt ensim­mäi­sen tuen mak­suai­kaa, hel­pot­ta­nut etu­kä­teis­lai­no­jen saa­ta­vuutta ja muut­ta­nut tuki­pu­he­li­men mak­sut­to­maksi. Shennan pitää toi­men­pi­teitä riit­tä­mät­tö­minä. Resolution Foundation ‑sää­tiön sel­vi­tyk­sen mukaan työs­sä­käy­vät per­heet saa­vat vuo­sit­tain 625 pun­taa (noin 710 euroa) aiem­paa vähem­män tukea. Erityisen kovilla ovat yksinhuoltajat.

– Näytöt siitä, että Universal Credit on lisän­nyt enem­män kuin vähen­tä­nyt köy­hyyttä, ovat kiis­tat­to­mia, Shennan toteaa.

Lapsia saatetaan ottaa huostaan, vaikka kyse ei ole vanhempien ongelmasta.

Todisteeksi Shennan mai­nit­see Trussell Trust ‑hyvän­te­ke­väi­syys­jär­jes­tön havain­non: kun Universal Credit ote­taan käyt­töön tie­tyllä alu­eella, ruo­ka­pank­kien käyttö kas­vaa tupla­vauh­tia kan­sal­li­seen kes­kiar­voon verrattuna.

Resurssit tiukalla

Guy Shennanin mie­lestä yleis­tuen puo­lus­telu yksin­ker­tai­suu­della ontuu. Hän huo­maut­taa, että ihmis­ten tar­peet ovat joka tapauk­sessa yksi­löl­li­siä. Monimutkaisuutta osoit­taa sekin, että käy­tän­nön leviä­mi­nen koko maa­han on vii­väs­ty­nyt useilla vuosilla.

Tilanne ei ole vai­kea ainoas­taan tuen saa­jille, vaan Shennanin mukaan kuor­mit­taa myös sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä. Tukien pie­ne­ne­mi­sen ja mak­su­jen tak­kui­lun ohella pal­ve­luita on kar­sittu: esi­mer­kiksi yli 500 lap­si­per­hei­den pal­ve­lu­kes­kusta on sul­jettu vuo­den 2010 jäl­keen. Tukiverkoston väl­je­ne­mi­nen vai­keut­taa arkea.

– Lapsia saa­te­taan esi­mer­kiksi ottaa huos­taan, vaikka kyse ei ole van­hem­pien ongel­masta vaan raken­teel­li­sesta heitteillejätöstä.

BASW on anta­nut viran­omai­sille palau­tetta leik­kauk­sia vas­taan muun muassa parla­mentaarisessa komi­teassa ja kam­pan­joi­nut muu­tos­ten puo­lesta. Shennan esi­mer­kiksi ehdot­to­masti pois­taisi Universal Creditistä sään­nön, jonka mukaan useam­masta kuin kah­desta lap­sesta saa lisä­tu­kea vain, jos lapsi on saa­nut alkunsa raiskauksesta.

– Ei kenen­kään nai­sen pitäisi jou­tua ker­to­maan sel­laista lap­ses­taan ollak­seen oikeu­tettu tukeen.

Mitään val­mista vaih­toeh­toa Shennanilla ei ole esit­tää. Hänestä tär­keintä on nyt kes­keyt­tää uudis­tuk­sen toi­meen­pano ja arvioida tilanne uudelleen.

– Yleinen mie­li­pide sekä sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den että kan­san kes­kuu­dessa on kään­ty­nyt leik­kauk­sia vas­taan, sillä nyt ihmi­set ymmär­tä­vät, ettei­vät ne olleet pakollisia.

Tuen taso on tärkein

Suomessa yleis­tu­ki­malli on nähty yhtenä vaih­toeh­tona perus­tu­lolle. Kansantaloustieteen pro­fes­sori Jukka Pirttilä Tampereen yli­opis­tosta sanoo, että jako­linja kul­kee vas­tik­keet­to­muutta ja vas­tik­keel­li­suutta puol­ta­vien välillä.

– Perustulo on vas­tik­kee­ton, ja yleis­tuessa on mukana vas­tik­keel­li­suutta, hän selittää.

Suomessa on tasoitettu tuloeloja enemmän kuin Britanniassa, myös yleistuen seuraukset voisivat olla erilaiset.

Pirttilä huo­maut­taa, että Universal Credit on vain yksi tapa jär­jes­tää sosi­aa­li­turva. Turvan taso riip­puu siitä, mille se poliit­ti­silla pää­tök­sillä ase­te­taan. Koska Suomessa val­tio­valta tasoit­taa tuloe­loja enem­män kuin Britanniassa, myös yleis­tuen seu­rauk­set voi­si­vat olla erilaiset.

Nykyjärjestelmää pide­tään Pirttilän mukaan syys­tä­kin monimutkaisena.

– Nyt eri tukien yhdis­tel­mästä syn­tyy tilk­ku­täkki, ja saa­jan voi olla vai­kea enna­koida, miten tukien koko­nais­taso vaih­te­lee. Järkiperäistäminen olisi yhteis­kun­nal­le­kin hyvä muutos.

Pirttilä uskoo ensi vuonna käyt­töön otet­ta­van tulo­re­kis­te­rin aut­ta­van tuki­vii­da­kossa, kun tulo­jen seu­raa­mi­nen onnis­tuu reaa­lia­jassa. Näin sosi­aa­li­tur­vaa saa­van ei tar­vitse pelätä takaisinperintää.

Järjestelmän jon­kin­laista uudis­tu­mista Pirttilä pitää väis­tä­mät­tö­mänä. Hän muis­tut­taa, että kor­keaa tasoa ei saa hal­valla, vaikka se polii­ti­koi­den juh­la­pu­heissa jos­kus unohtuukin.

– On mah­do­tonta luoda sosi­aa­li­turva, joka on samaan aikaan edul­li­nen sekä pur­kaa kan­nus­tin­louk­kuja ja nos­taa perusturvaa.

Anne Salomäki