Sosiaalialan korkeakoulutettujen työ tulee ymmärtää oleellisena yhteiskunnan turvallisuuden ja puolustuksen rakenteena.

 

 

Talentian puheen­joh­taja Jenni Karsio kom­men­toi yhteis­kun­taa sosi­aa­li­sesta näkö­kul­masta. Seuraa tai pyydä kave­riksi, niin tie­dät enem­män!
Facebook
Twitter

Kirjoit­taes­sani tätä leh­den pals­taa, on Minna Canthin ja tasa-arvon päivä kään­ty­nyt iltaan. Canthin kuu­luisa lausah­dus ”vapaus, tasa-arvo, rak­kaus – toteu­tu­vatko ne kos­kaan tässä matoi­sessa maa­il­massa” kai­kuu mielessäni.

Viimeisiä viik­koja on var­jos­ta­nut Venäjän Ukrainassa aloit­tama koh­tuu­ton ja epäin­hi­mil­li­nen sota. Samaan aikaan on käyty kunta-alan neuvotteluita.

Olemme julis­ta­neet yli­työ- ja vuo­ron­vaih­to­kiel­toja ja ensim­mäi­set lakot ovat toteu­tu­neet kuu­della paik­ka­kun­nalla neu­vot­te­lui­den ollessa äärim­mäi­sen jumissa. Edellisiä laa­jem­mat lakot alka­vat 3.5 mikäli sopi­muk­seen ei päästä tätä ennen.

Ukrainan sota on meitä jokaista lähellä ja sillä on kau­as­kan­toi­set vai­ku­tuk­set arkeemme. Valtiovarainministeri Saarikko on jät­tä­nyt suo­ma­lai­sille vaka­van vies­tin siitä, että jokai­sen on varau­dut­tava tin­ki­mään elintasostaan.

Saarikko on toden­nut, että val­tion ydin­teh­tävä on viime kädessä taata kan­sa­lais­ten tur­val­li­suus. Suomi on varau­tu­nut perus­ta­maan uusia pako­lais­kes­kuk­sia vas­taa­not­ta­maan ukrai­na­lai­sia. Poliitikot siu­naa­vat nyt yksi­mie­li­sesti puo­lus­tus­me­no­jen nostamista.

Palkkaohjelmatavoitteiden suh­teen tilanne ei näytä helpolta.

Edellisellä neu­vot­te­lu­kier­rok­sella oli pan­de­mia­kriisi ja nyt sota. Kriisien kes­kellä teitä jäse­niämme tar­vi­taan enem­män kuin ikinä. Te olette olleet koko ajan etu­jou­koissa kan­ta­massa yhteis­kun­taamme eteen­päin ja teette tätä työtä pitkään.

Sosiaalialan kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen työ tulee ymmär­tää oleel­li­sena yhteis­kun­nan tur­val­li­suu­den ja puo­lus­tuk­sen rakenteena.

Kriisit eivät poista sitä tosia­siaa, että nais­ten pal­kat ovat Suomessa edel­leen 16 pro­sent­tia mies­ten palk­koja pie­nem­mät. Sosiaalialan kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen kes­ki­pal­kat eivät vas­taa työn vaa­ti­vuutta ja vastuuta.

Sosiaali- ja var­hais­kas­va­tusa­laa kos­ket­taa vakava huoli siitä, että osaa­jat eivät pysy teh­tä­vissä. Siksi tavoit­teemme palk­kaoh­jel­masta muut­tu­neessa maa­il­man tilan­teessa ei ole yhtään vähem­piar­voi­sempi vaan sitä­kin tärkeämpi.

Kovaa aikaa seu­raa aina hyvä aika, sanoi Canth myös.

Tämä on tär­keä muis­taa, kun työmme kohti tasa-arvoi­sem­paa yhteis­kun­taa jat­kuu jokai­sena päivänä.