Erityi­sesti stres­saa­vissa työti­lan­teissa sisäinen puheemme alkaa syytellä ja vaatia enemmän ja nopeammin. Jos ystävämme olisi vastaa­vassa tilan­teessa, voisimme lohduttaa ja jakaa hänen huoltaan. Miksi emme siis voi tehdä samaa itsel­lemme?

 

Yhdysval­ta­laiset Kristin Neff ja Chirs­topher Germer ovat raken­taneet ohjelman (mindful self-compassion), jonka harjoit­teiden avulla voi kasvattaa ystäväl­li­syyttä ja hyväk­syntää itseä ja muita kohtaan. Tutki­musten mukaan itsemyö­tä­tun­to­taidot lisäävät hyvin­vointia, vähen­tävät stressiä ja epäon­nis­tu­misen pelkoa. Kouluttaja-työnoh­jaaja Mari Juote ja sosiaa­lip­sy­kologi Leena Rasanen kehit­tivät Työsuo­je­lu­ra­haston tuella ohjelmaa itsemyö­tä­tun­to­tai­tojen vahvis­ta­mi­seksi työyh­tei­söjen tarpeisiin.

Pilotoitava inter­ventio oli kahdeksan viikon ohjelma, jonka avulla osallis­tujat oppivat työelämään sovel­let­tavia myötä­tun­to­har­joit­teita ja taitoja.

− Meitä kiinnostaa myös se, kuinka myötä­tunto itseä kohtaan tukee esimies­työtä ja mahdol­li­sesti asiakas­pal­ve­lussa toimivien hyvin­vointia, voima­varoja ja resilienssiä sekä kasvattaa organi­saation sosiaa­lista pääomaa, Mari Juote kertoo.

Kosketus rauhoittaa

Juote ja Rasanen ovat kehitelleet Neffin ja Germerin ohjelman pohjalta suoma­laisen työelämän tarpeisiin kuuden viikon kurssia. Kurssilla työnte­kijät opette­levat tapoja kasvattaa omaa työhy­vin­vointia erilaisten harjoit­teiden avulla.

Ensimmäinen askel itsemyötätuntotaitojen kehittäminen.

− Jopa yhden kerran valmen­nus­ta­paa­minen voi orien­toida teemaan, mutta tärkeintä on ottaa harjoi­tukset mukaan arkeen ja työhön pitkä­jän­tei­sesti, Juote painottaa.

Ensim­mäinen askel itsemyö­tä­tun­to­tai­tojen kehit­tä­mi­seksi on se, että tunnistaa oman sisäisen puheensa, joka voi olla kovinkin äänekäs ja vaativa. Tällainen puhe lisää stressiä ja huolta entises­täänkin, vaikka usein siinä kohtaa olisi tärkeintä pysähtyä ja pitää tauko. Kun tutustuu sisäiseen puhee­seensa, voi pysähtyä kuunte­lemaan, mikä sen vaativan kriitikon hyvä tarkoitus on.

− Tämä on myötä­tun­toi­sempi tapa tuoda se kuuluviin ja ottaa sillä tavalla etäisyyttä asioihin. Voi myös miettiä, kuinka puhetta voisi alkaa muuttaa siten, että se vahvis­taisi itseä ja että kuinka puhuisi hyvälle ystävälle tässä kohdassa.

Toinen askel on tulla tietoi­seksi siitä, mikä on oma asenne ja tapa suhtautua asioihin. Kun sen tiedostaa, voi alkaa tietoi­sesti löytää uusia näkökulmia harjoi­tuk­silla, joissa tarjoaa itselleen välit­tä­mistä ja huolen­pitoa. Sisäisen ystäväl­lisen puheen lisäksi voi rauhoittaa mieltään muun muassa asetta­malla kätensä esimer­kiksi sydämelle tai vatsan päälle, sillä lempeä kosketus tyynnyttää mieltä. Voi myös halata itseään.

− Kosket­ta­minen käynnistää kehossa kemial­lisen reaktion, ja keho alkaa tuottaa mieli­hy­vä­hor­monia eli oksito­siinia.

Tunteet ja esimies­taidot

Myös omien tunteiden kohtaa­minen on tärkeää. On hyvä tunnistaa, millaiset tunteet vievät paljon voimaa. Juotteen mukaan stressin ja kiireen voi tuntea kehossa, koska keho viestittää paljon aikai­semmin asioista ennen kuin tietoinen mieli huomaa niitä.

− Joskus voivat tulla tunteet ensin ja sitten kehon reaktiot. Tietyt tilanteet työssä voivat herättää voimak­kaita tunteita. Voi pysähtyä tutkimaan tarkemmin, miksi ne heräävät.

Toinen askel on tulla tietoiseksi siitä, mikä on oma asenne ja tapa suhtautua asioihin.

Kun oppii olemaan vaikei­denkin tunteiden kanssa, se antaa lisää tilaa. Vaikeassa tilan­teessa voi kokeilla harjoi­tusta, jossa hengittää itselle sisään ja toiselle siinä
tilan­teessa olevalle henki­lölle ulos. Tällä tavoin pidämme itses­tämme huolta, mutta samalla muistamme, että toisel­lakin on vaikeaa. Usein autta­mis­työssä, kuten sosiaa­li­työssä, huomio on enemmän toisessa ihmisessä. Joskus esimies kokee vaikeaksi ottaa vastaan työnte­ki­jöiden tunteita.

− Meillä on helposti tarve olla neuvo­massa ja korjaa­massa toisen tunteita. Juote muistuttaa, että kun uskal­lamme olla läsnä omille hanka­lille tunteille, meillä kasvaa kyky ottaa vastaan toisenkin hankalat tunteet.

Kun esimies osaa ottaa vastaan työnte­kijän tunteet, työnte­ki­jälle tulee kokemus, että hän tulee kuulluksi. Myötä­tun­to­tai­tojen sanotaan vahvis­tavan autent­tista johta­juutta. Johta­jalta vaatii joskus rohkeutta uskaltaa kohdata ja antaa toiselle tilaa olla sellainen kuin on.

Myös asioiden vastus­ta­minen vie paljon energiaa, ja sen huomaa­minen vaatii harjoit­telua. Usein pidämme jäärä­päi­sesti kiinni omasta mieli­pi­tees­tämme. Joskus vastus­te­lemme jopa vuode­nai­kojen muuttu­mista. Voi alkaa tutkia, millaisia asioita vastus­telee omassa arjessaan tai työssään. Kun uskaltaa päästää irti, voi nähdä asiat tasapai­noi­semmin.

− Vastus­te­le­mi­sella lisää itselleen vain omaa vaikeuden tunnetta, Juote muistuttaa.

Myötä­tuntoa itseään kohtaan voi alkaa kehittää perus­har­joi­tuk­sella, jossa yksin­ker­tai­sesti pysähtyy hengit­tämään. Joskus voi osoittaa myötä­tuntoa itseä kohtaan vain pitämällä tauon tai keskus­te­lu­hetken jonkun toisen kanssa. Vaikeissa tilan­teissa voi keksiä omia tyynnyt­täviä ja lohdut­tavia voima­sanoja tai myötä­tun­to­sanoja. Tärkeintä on pysähtyä ja luoda hyvää tekevä yhteys itseen.

Iita Kettunen