Erityisesti stressaavissa työtilanteissa sisäinen puheemme alkaa syytellä ja vaatia enemmän ja nopeammin. Jos ystävämme olisi vastaavassa tilanteessa, voisimme lohduttaa ja jakaa hänen huoltaan. Miksi emme siis voi tehdä samaa itsellemme?

 

Yhdys­val­ta­lai­set Kris­tin Neff ja Chirs­top­her Ger­mer ovat raken­ta­neet ohjel­man (mind­ful self-com­pas­sion), jonka har­joit­tei­den avulla voi kas­vat­taa ystä­väl­li­syyttä ja hyväk­syn­tää itseä ja muita koh­taan. Tut­ki­mus­ten mukaan itse­myö­tä­tun­to­tai­dot lisää­vät hyvin­voin­tia, vähen­tä­vät stres­siä ja epä­on­nis­tu­mi­sen pel­koa. Kou­lut­taja-työ­noh­jaaja Mari Juote ja sosi­aa­lip­sy­ko­logi Leena Rasa­nen kehit­ti­vät Työ­suo­je­lu­ra­has­ton tuella ohjel­maa itse­myö­tä­tun­to­tai­to­jen vah­vis­ta­mi­seksi työyh­tei­sö­jen tarpeisiin.

Pilo­toi­tava inter­ven­tio oli kah­dek­san vii­kon ohjelma, jonka avulla osal­lis­tu­jat oppi­vat työ­elä­mään sovel­let­ta­via myö­tä­tun­to­har­joit­teita ja taitoja.

− Meitä kiin­nos­taa myös se, kuinka myö­tä­tunto itseä koh­taan tukee esi­mies­työtä ja mah­dol­li­sesti asia­kas­pal­ve­lussa toi­mi­vien hyvin­voin­tia, voi­ma­va­roja ja resi­liens­siä sekä kas­vat­taa orga­ni­saa­tion sosi­aa­lista pää­omaa, Mari Juote kertoo.

Kosketus rauhoittaa

Juote ja Rasa­nen ovat kehi­tel­leet Nef­fin ja Ger­me­rin ohjel­man poh­jalta suo­ma­lai­sen työ­elä­män tar­pei­siin kuu­den vii­kon kurs­sia. Kurs­silla työn­te­ki­jät opet­te­le­vat tapoja kas­vat­taa omaa työ­hy­vin­voin­tia eri­lais­ten har­joit­tei­den avulla.

Ensimmäinen askel itsemyötätuntotaitojen kehittäminen.

− Jopa yhden ker­ran val­men­nus­ta­paa­mi­nen voi orien­toida tee­maan, mutta tär­keintä on ottaa har­joi­tuk­set mukaan arkeen ja työ­hön pit­kä­jän­tei­sesti, Juote painottaa.

Ensim­mäi­nen askel itse­myö­tä­tun­to­tai­to­jen kehit­tä­mi­seksi on se, että tun­nis­taa oman sisäi­sen puheensa, joka voi olla kovin­kin ääne­käs ja vaa­tiva. Täl­lai­nen puhe lisää stres­siä ja huolta enti­ses­tään­kin, vaikka usein siinä koh­taa olisi tär­keintä pysäh­tyä ja pitää tauko. Kun tutus­tuu sisäi­seen puhee­seensa, voi pysäh­tyä kuun­te­le­maan, mikä sen vaa­ti­van krii­ti­kon hyvä tar­koi­tus on.

− Tämä on myö­tä­tun­toi­sempi tapa tuoda se kuu­lu­viin ja ottaa sillä tavalla etäi­syyttä asioi­hin. Voi myös miet­tiä, kuinka puhetta voisi alkaa muut­taa siten, että se vah­vis­taisi itseä ja että kuinka puhuisi hyvälle ystä­välle tässä kohdassa.

Toi­nen askel on tulla tie­toi­seksi siitä, mikä on oma asenne ja tapa suh­tau­tua asioi­hin. Kun sen tie­dos­taa, voi alkaa tie­toi­sesti löy­tää uusia näkö­kul­mia har­joi­tuk­silla, joissa tar­joaa itsel­leen välit­tä­mistä ja huo­len­pi­toa. Sisäi­sen ystä­väl­li­sen puheen lisäksi voi rau­hoit­taa miel­tään muun muassa aset­ta­malla kätensä esi­mer­kiksi sydä­melle tai vat­san päälle, sillä lem­peä kos­ke­tus tyyn­nyt­tää mieltä. Voi myös halata itseään.

− Kos­ket­ta­mi­nen käyn­nis­tää kehossa kemial­li­sen reak­tion, ja keho alkaa tuot­taa mie­li­hy­vä­hor­mo­nia eli oksitosiinia.

Tunteet ja esimiestaidot

Myös omien tun­tei­den koh­taa­mi­nen on tär­keää. On hyvä tun­nis­taa, mil­lai­set tun­teet vie­vät pal­jon voi­maa. Juot­teen mukaan stres­sin ja kii­reen voi tun­tea kehossa, koska keho vies­tit­tää pal­jon aikai­sem­min asioista ennen kuin tie­toi­nen mieli huo­maa niitä.

− Jos­kus voi­vat tulla tun­teet ensin ja sit­ten kehon reak­tiot. Tie­tyt tilan­teet työssä voi­vat herät­tää voi­mak­kaita tun­teita. Voi pysäh­tyä tut­ki­maan tar­kem­min, miksi ne heräävät.

Toinen askel on tulla tietoiseksi siitä, mikä on oma asenne ja tapa suhtautua asioihin.

Kun oppii ole­maan vai­kei­den­kin tun­tei­den kanssa, se antaa lisää tilaa. Vai­keassa tilan­teessa voi kokeilla har­joi­tusta, jossa hen­git­tää itselle sisään ja toi­selle siinä
tilan­teessa ole­valle hen­ki­lölle ulos. Tällä tavoin pidämme itses­tämme huolta, mutta samalla muis­tamme, että toi­sel­la­kin on vai­keaa. Usein aut­ta­mis­työssä, kuten sosi­aa­li­työssä, huo­mio on enem­män toi­sessa ihmi­sessä. Jos­kus esi­mies kokee vai­keaksi ottaa vas­taan työn­te­ki­jöi­den tunteita.

− Meillä on hel­posti tarve olla neu­vo­massa ja kor­jaa­massa toi­sen tun­teita. Juote muis­tut­taa, että kun uskal­lamme olla läsnä omille han­ka­lille tun­teille, meillä kas­vaa kyky ottaa vas­taan toi­sen­kin han­ka­lat tunteet.

Kun esi­mies osaa ottaa vas­taan työn­te­ki­jän tun­teet, työn­te­ki­jälle tulee koke­mus, että hän tulee kuul­luksi. Myö­tä­tun­to­tai­to­jen sano­taan vah­vis­ta­van autent­tista joh­ta­juutta. Joh­ta­jalta vaa­tii jos­kus roh­keutta uskal­taa koh­data ja antaa toi­selle tilaa olla sel­lai­nen kuin on.

Myös asioi­den vas­tus­ta­mi­nen vie pal­jon ener­giaa, ja sen huo­maa­mi­nen vaa­tii har­joit­te­lua. Usein pidämme jää­rä­päi­sesti kiinni omasta mie­li­pi­tees­tämme. Jos­kus vas­tus­te­lemme jopa vuo­de­nai­ko­jen muut­tu­mista. Voi alkaa tut­kia, mil­lai­sia asioita vas­tus­te­lee omassa arjes­saan tai työs­sään. Kun uskal­taa pääs­tää irti, voi nähdä asiat tasapainoisemmin.

− Vas­tus­te­le­mi­sella lisää itsel­leen vain omaa vai­keu­den tun­netta, Juote muistuttaa.

Myö­tä­tun­toa itse­ään koh­taan voi alkaa kehit­tää perus­har­joi­tuk­sella, jossa yksin­ker­tai­sesti pysäh­tyy hen­git­tä­mään. Jos­kus voi osoit­taa myö­tä­tun­toa itseä koh­taan vain pitä­mällä tauon tai kes­kus­te­lu­het­ken jon­kun toi­sen kanssa. Vai­keissa tilan­teissa voi kek­siä omia tyyn­nyt­tä­viä ja loh­dut­ta­via voi­ma­sa­noja tai myö­tä­tun­to­sa­noja. Tär­keintä on pysäh­tyä ja luoda hyvää tekevä yhteys itseen.

Iita Ket­tu­nen