Erityisesti stressaavissa työtilanteissa sisäinen puheemme alkaa syytellä ja vaatia enemmän ja nopeammin. Jos ystävämme olisi vastaavassa tilanteessa, voisimme lohduttaa ja jakaa hänen huoltaan. Miksi emme siis voi tehdä samaa itsellemme?

 

Yhdysval­ta­laiset Kristin Neff ja Chirs­topher Germer ovat raken­taneet ohjelman (mindful self-compassion), jonka harjoit­teiden avulla voi kasvattaa ystäväl­li­syyttä ja hyväk­syntää itseä ja muita kohtaan. Tutki­musten mukaan itsemyö­tä­tun­to­taidot lisäävät hyvin­vointia, vähen­tävät stressiä ja epäon­nis­tu­misen pelkoa. Kouluttaja-työnoh­jaaja Mari Juote ja sosiaa­lip­sy­kologi Leena Rasanen kehit­tivät Työsuo­je­lu­ra­haston tuella ohjelmaa itsemyö­tä­tun­to­tai­tojen vahvis­ta­mi­seksi työyh­tei­söjen tarpeisiin.

Pilotoitava inter­ventio oli kahdeksan viikon ohjelma, jonka avulla osallis­tujat oppivat työelämään sovel­let­tavia myötä­tun­to­har­joit­teita ja taitoja.

− Meitä kiinnostaa myös se, kuinka myötä­tunto itseä kohtaan tukee esimies­työtä ja mahdol­li­sesti asiakas­pal­ve­lussa toimivien hyvin­vointia, voima­varoja ja resilienssiä sekä kasvattaa organi­saation sosiaa­lista pääomaa, Mari Juote kertoo.

Kosketus rauhoittaa

Juote ja Rasanen ovat kehitelleet Neffin ja Germerin ohjelman pohjalta suoma­laisen työelämän tarpeisiin kuuden viikon kurssia. Kurssilla työnte­kijät opette­levat tapoja kasvattaa omaa työhy­vin­vointia erilaisten harjoit­teiden avulla.

Ensimmäinen askel itsemyötätuntotaitojen kehittäminen.

− Jopa yhden kerran valmen­nus­ta­paa­minen voi orien­toida teemaan, mutta tärkeintä on ottaa harjoi­tukset mukaan arkeen ja työhön pitkä­jän­tei­sesti, Juote painottaa.

Ensim­mäinen askel itsemyö­tä­tun­to­tai­tojen kehit­tä­mi­seksi on se, että tunnistaa oman sisäisen puheensa, joka voi olla kovinkin äänekäs ja vaativa. Tällainen puhe lisää stressiä ja huolta entises­täänkin, vaikka usein siinä kohtaa olisi tärkeintä pysähtyä ja pitää tauko. Kun tutustuu sisäiseen puhee­seensa, voi pysähtyä kuunte­lemaan, mikä sen vaativan kriitikon hyvä tarkoitus on.

− Tämä on myötä­tun­toi­sempi tapa tuoda se kuuluviin ja ottaa sillä tavalla etäisyyttä asioihin. Voi myös miettiä, kuinka puhetta voisi alkaa muuttaa siten, että se vahvis­taisi itseä ja että kuinka puhuisi hyvälle ystävälle tässä kohdassa.

Toinen askel on tulla tietoi­seksi siitä, mikä on oma asenne ja tapa suhtautua asioihin. Kun sen tiedostaa, voi alkaa tietoi­sesti löytää uusia näkökulmia harjoi­tuk­silla, joissa tarjoaa itselleen välit­tä­mistä ja huolen­pitoa. Sisäisen ystäväl­lisen puheen lisäksi voi rauhoittaa mieltään muun muassa asetta­malla kätensä esimer­kiksi sydämelle tai vatsan päälle, sillä lempeä kosketus tyynnyttää mieltä. Voi myös halata itseään.

− Kosket­ta­minen käynnistää kehossa kemial­lisen reaktion, ja keho alkaa tuottaa mieli­hy­vä­hor­monia eli oksito­siinia.

Tunteet ja esimiestaidot

Myös omien tunteiden kohtaa­minen on tärkeää. On hyvä tunnistaa, millaiset tunteet vievät paljon voimaa. Juotteen mukaan stressin ja kiireen voi tuntea kehossa, koska keho viestittää paljon aikai­semmin asioista ennen kuin tietoinen mieli huomaa niitä.

− Joskus voivat tulla tunteet ensin ja sitten kehon reaktiot. Tietyt tilanteet työssä voivat herättää voimak­kaita tunteita. Voi pysähtyä tutkimaan tarkemmin, miksi ne heräävät.

Toinen askel on tulla tietoiseksi siitä, mikä on oma asenne ja tapa suhtautua asioihin.

Kun oppii olemaan vaikei­denkin tunteiden kanssa, se antaa lisää tilaa. Vaikeassa tilan­teessa voi kokeilla harjoi­tusta, jossa hengittää itselle sisään ja toiselle siinä
tilan­teessa olevalle henki­lölle ulos. Tällä tavoin pidämme itses­tämme huolta, mutta samalla muistamme, että toisel­lakin on vaikeaa. Usein autta­mis­työssä, kuten sosiaa­li­työssä, huomio on enemmän toisessa ihmisessä. Joskus esimies kokee vaikeaksi ottaa vastaan työnte­ki­jöiden tunteita.

− Meillä on helposti tarve olla neuvo­massa ja korjaa­massa toisen tunteita. Juote muistuttaa, että kun uskal­lamme olla läsnä omille hanka­lille tunteille, meillä kasvaa kyky ottaa vastaan toisenkin hankalat tunteet.

Kun esimies osaa ottaa vastaan työnte­kijän tunteet, työnte­ki­jälle tulee kokemus, että hän tulee kuulluksi. Myötä­tun­to­tai­tojen sanotaan vahvis­tavan autent­tista johta­juutta. Johta­jalta vaatii joskus rohkeutta uskaltaa kohdata ja antaa toiselle tilaa olla sellainen kuin on.

Myös asioiden vastus­ta­minen vie paljon energiaa, ja sen huomaa­minen vaatii harjoit­telua. Usein pidämme jäärä­päi­sesti kiinni omasta mieli­pi­tees­tämme. Joskus vastus­te­lemme jopa vuode­nai­kojen muuttu­mista. Voi alkaa tutkia, millaisia asioita vastus­telee omassa arjessaan tai työssään. Kun uskaltaa päästää irti, voi nähdä asiat tasapai­noi­semmin.

− Vastus­te­le­mi­sella lisää itselleen vain omaa vaikeuden tunnetta, Juote muistuttaa.

Myötä­tuntoa itseään kohtaan voi alkaa kehittää perus­har­joi­tuk­sella, jossa yksin­ker­tai­sesti pysähtyy hengit­tämään. Joskus voi osoittaa myötä­tuntoa itseä kohtaan vain pitämällä tauon tai keskus­te­lu­hetken jonkun toisen kanssa. Vaikeissa tilan­teissa voi keksiä omia tyynnyt­täviä ja lohdut­tavia voima­sanoja tai myötä­tun­to­sanoja. Tärkeintä on pysähtyä ja luoda hyvää tekevä yhteys itseen.

Iita Kettunen