Työnantajalla pitää aina olla asiallinen syy koeajalla tapahtuvaan työsuhteen purkuun.

 

 

Työsuh­teen voi pur­kaa koe­ai­kana ilman irti­sa­no­mi­sai­kaa, jos asiasta on sovittu työ­so­pi­muk­sessa. Koeaikapurku eroaa irti­sa­no­mi­sesta siten, että työ­suhde päät­tyy heti pur­ka­mis­päi­vänä, kun taas irti­sa­no­mi­sessa työ­suhde päät­tyy irti­sa­no­mi­sa­jan päät­ty­mi­sen jälkeen.

Talentian sopi­mus­asian­tun­tija Susanna Pelander ker­too tapauk­sesta missä var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jana yksi­tyi­sessä päi­vä­ko­dissa aloit­ta­nut Talentian jäsen sai­ras­tui koe­ai­kana ja jou­tui jää­mään sai­raus­lo­malle. Työnantaja ilmoitti työn­te­ki­jälle sai­raus­lo­man aikana, että hänen työ­suh­teensa oli pää­tetty purkaa.

– Koeajan purku teh­tiin näke­myk­semme mukaan syr­ji­villä perus­teilla, joten vaa­dimme kor­vauk­sia. Vajaan puo­len vuo­den neu­vot­te­lui­den jäl­keen pää­simme lopulta tulok­seen. Työnantaja mak­soi jäse­nel­lemme noin 4 500 euroa korvausta.

Työntekijältä ei koe­ai­ka­pur­kuun vaa­dita var­si­naista syytä, mutta työ­nan­ta­jan pitää aina antaa koe­ai­ka­pur­kuun asial­li­nen ja pai­nava syy. Hyväksyttäviä perus­teita ovat muun muassa työn suo­rit­ta­mi­seen liit­tyvä puut­teel­li­suus, luvat­to­mat pois­sao­lot ja yhteis­työ­ky­vyt­tö­myys tai sopeu­tu­mat­to­muus työyhteisöön.

Työntekijää ei saa irti­sa­noa koea­jalla syr­ji­villä tai muilla epä­asial­li­silla perus­teilla. Esimerkiksi ras­kaus, ikä, ter­vey­den­tila ja suku­puo­li­nen suun­tau­tu­nei­suus eivät saa joh­taa koeaikapurkuun.

– Työsopimuslaki on kui­ten­kin var­sin väljä asian suh­teen. Työnantajan on helppo irti­sa­noa työn­te­kijä koe­ai­kana, ja tätä mah­dol­li­suutta näy­te­tään myös käy­tet­tä­vän her­kästi, Pelander sanoo.

Yhteydenotot lisääntyneet

Talentiaan tulee vii­koit­tain useita yhtey­den­ot­toja jäse­niltä, joi­den työ­suhde on purettu koea­jalla. Yhteydenotot aiheesta ovat lisään­ty­neet vuosi vuo­delta. Jäsenet ovat jär­kyt­ty­neitä ja itkui­sia­kin, kun he kään­ty­vät Talentian puo­leen. Moni saat­taa aja­tella saa­neensa pot­kut siksi, että on huono työntekijä.

– Usein jäse­nen kanssa jutel­lessa tulee tunne, että todel­li­nen syy koe­ai­ka­pur­kuun on ollut se, että hän on nos­ta­nut esiin työ­pai­kan epä­koh­tia tai halun­nut tehdä työ­pai­kalla uudis­tuk­sia, Pelander sanoo.

Koska työ­suh­teen päät­tä­mi­nen koea­jalla on suh­teel­li­sen help­poa, ovat asi­aan liit­ty­vät tapauk­set vai­keita ammat­ti­jär­jes­tölle. Usein Talentian asian­tun­ti­jat jou­tu­vat tuot­ta­maan jäse­nelle pettymyksen.

– Kahdeksan vuo­den aikana minulla on ollut kolme koe­ai­ka­pur­ku­ta­pausta, joita pys­tyin vie­mään eteen­päin. Yksi niistä päät­tyi tap­pioon ja kaksi voit­toon. Jutuista yksi­kään ei pää­ty­nyt oikeu­teen asti, Pelander kertoo.

Oikeudenkäynti on aina riski: työn­te­kijä voi voit­taa tai hävitä. Vaikka työn­te­kijä voit­tai­si­kin, ovat tuo­miois­tui­men mää­rää­mät kor­vauk­set yleensä var­sin pieniä.

Vaikeita selvittää, välillä onnistutaan

Pelander kan­nus­taa kui­ten­kin otta­maan yhteyttä Talentiaan, jos kokee, että koe­ai­ka­purku on tehty epä­asial­li­sin perus­tein. Tätä ennen työ­nan­ta­jaa kan­nat­taa pyy­tää ker­to­maan, mistä koe­ai­ka­purku johtuu.

– Koeaikapurut ovat aina vai­keita, mutta toi­si­naan niissä onnis­tu­taan. Tämän var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jana työs­ken­te­le­vän jäse­nemme osalta pys­tyimme sel­keästi osoit­ta­maan, että irti­sa­no­mi­sen syynä oli syr­jintä, Pelander sanoo.

Jäsenelle asian sel­vit­tä­mi­nen mak­soi vain Talentian jäse­nyy­den hin­nan ver­ran. Työnantajalle sen sijaan koe­ai­ka­purku tuli kal­liiksi, sillä kor­vaus­ten lisäksi mak­set­ta­vaksi tuli­vat mit­ta­vat asianajokulut.

Johanna Meriläinen