Vuosi sit­ten maail­man sosi­aal­i­työn päivänä kokoon­tui joukko pako­laistyöstä kiin­nos­tunei­ta sosi­aalialan ammat­ti­laisia Wienis­sä. Hei­dän yhteinen halun­sa oli kehit­tää ammat­ti­lais­ten työtä, jot­ta trau­maat­tis­ten koke­musten jäl­keen Euroopas­ta tur­vaa hake­vat koh­dat­taisi­in arvostavasti, ihmisoikeuk­sia kun­nioit­taen ja tarpeet tun­nistaen. Yhteisessä julk­i­lausumas­saan he kan­toi­vat eri­ty­istä huol­ta kaikkein heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vista kuten yksin saa­puneista alaikäi­sistä, yksin­huolta­jista, sairaista ja ihmiskau­pan uhrik­si joutuneista.

Päätoimittaja Kristiina Koskiluoma

Kris­ti­ina Koskilu­o­ma. Kuva: Jyr­ki Komu­lainen

Tapaamisen julk­i­lausumas­sa kehotet­ti­in sosi­aalialan ammat­ti­laisia poli­it­tiseen vaikut­tamiseen, jot­ta val­tiot, kun­nat ja jär­jestöt löytäi­sivät toimi­vat ratkaisut tur­va­paikan­hak­i­joiden asioiden käsit­telemiseen ja kotout­tamiseen. Vedot­ti­in, että yhdessä kehitet­täisi­in sosi­aalisen aut­tamisen malle­ja myös tilanteisi­in, jois­sa tur­va­paikan­hak­i­ja joutuu val­it­se­maan oleskelun ei­-toiv­ot­tuna Euroopas­sa tai palu­un koti­maa­hansa, jos­sa koske­mat­to­muus ja hen­ki saat­ta­vat olla uhat­tuna.

Paperittomallakin asiakkaalla on oikeus asiakassuhteen luottamuksellisuuteen.

Vuo­den mit­taan euroop­palais­ten val­tioiden tur­va­paikkapoli­ti­ik­ka on kiristynyt. Suo­mi mukaan lukien val­tiot kil­pail­e­vat sil­lä, kuka kohtelee huonoiten tur­vaa hake­via. Pop­ulis­tis­ten liikkei­den suo­sion nousu lisää pako­lais­ten ahdinkoa. Rajo­jen sulkem­i­nen ei ole vai­h­toe­hto. Ei liioin yhtei­sistä ihmisoikeuk­sista luop­umi­nen ilman, että san­o­taan hyvästit ihmisyy­delle. Sodat, sor­to ja luon­nonkatas­tro­fit tule­vat tuot­ta­maan pako­laisia yhä kas­vavas­sa määrin. On kat­sot­ta­va nyky­is­ten kri­isien yli: tarvit­semme kestävää kehi­tys­tä ja ihmis­ten välistä sol­i­daarisu­ut­ta.

Maalisku­un Tal­en­tia-lehdessä tärkei­den edun­valvon­ta­-aihei­den lisäk­si käsitel­lään ammatil­lise­na kysymyk­senä työtä tur­va­paikan­hak­i­joiden kanssa. Kahdessa jutus­sa sivu­taan myös paperit­tomien ase­maa. Jut­tu­jen perus­teel­la näyt­tää siltä, että sosi­aalialan ammat­ti­laiset ovat häm­men­tyneitä. Ikään kuin maa­han­muut­tokri­itikot ja ylhäältä annetut ohjeet oli­si­vat hämärtäneet ensisi­jaisen velvoit­teen olla heikos­sa ase­mas­sa ole­van puolel­la. Ja että asi­akas­suh­teen luot­ta­muk­sel­lisu­us kos­kee jokaista asi­akas­ta.

Kris­ti­ina Koskilu­o­ma