Lastensuojelun alalla työskentelevien ammattilaisten käyttöön on kehitetty työkalu, jolla voi arvioida omaa työhyvinvointia ja sen muutoksia.

 

 

Viiden maan yhtei­seen IDEA-hank­kee­seen (Impro­ving Deci­sions through Empower­ment and Advocacy) osal­lis­tui Suo­men lisäksi Viro, Ruotsi, Irlanti ja Unkari. Hank­keen yti­menä oli moni­tie­tei­nen kou­lu­tus­ko­ko­nai­suus lap­sen oikeuk­sista ja ase­masta häntä kos­ke­vassa pää­tök­sen­teossa. Tam­pe­reen yli­opis­ton sosi­aa­lioi­keu­den apu­lais­pro­fes­sori Laura Kal­lio­maa-Puha ker­too, että kou­lu­tuk­seen osal­lis­tui 50 eri alo­jen ammat­ti­laista, jotka työnsä puo­lesta jou­tu­vat osal­lis­tu­maan las­ten huos­taan­ot­toon, kuten sosi­aa­li­työn­te­ki­jät, hal­lin­to­tuo­miois­tuin­ten tuo­ma­rit ja asian­tun­ti­ja­jä­se­net, asia­na­ja­jat ja las­ten­suo­je­lun edunvalvojat.

− Tut­kimme lisäksi, mil­laista kou­lu­tus­tar­vetta alalla on ja sitä var­ten olimme yhtey­dessä myös ammat­ti­jär­jestö Talen­ti­aan tavoit­taak­semme sosiaalityöntekijöitä.

Kou­lu­tus­ko­ko­nai­suus käsitti muun muassa kehi­tysp­sy­ko­lo­giaa ja ohjausta las­ten kanssa kom­mu­ni­koin­tiin, jotta hei­dän osal­li­suu­tensa omien asioi­densa käsit­te­lyyn toteutuisi.

Kal­lio­maa-Puhan mie­lestä oli mie­len­kiin­toista, että monilla ammat­ti­ryh­millä, joilla kul­la­kin on oma roo­linsa las­ten huos­taa­no­tossa, oli vir­heel­li­siä ole­tuk­sia joi­den­kin mui­den ammat­ti­ryh­mien roolista.

− Paras anti osal­lis­tu­jien mie­lestä oli­kin se, että sai tutus­tua mui­den työhön.

EU-komis­sion rahoit­tama hanke päät­tyi keväällä 2019, mutta sen sivu­tuot­teena syn­tyi työ­kalu työ­hy­vin­voin­nin arviointiin.

SPARK-työkalu

Kou­lu­tuk­sen aikana irlan­ti­lai­nen sosi­aa­li­työn tut­kija Ken­neth Burns pani mer­kille, että var­sin­kaan juris­teilla ei ole kei­noja pitää huolta omasta jak­sa­mi­ses­taan, vaikka he jou­tu­vat huos­taan­ot­toa kos­ke­vissa asioissa koh­taa­maan hyvin­kin ras­kaita asioita.

− Sosi­aa­li­työn­te­ki­jöil­lä­hän on jo kou­lu­tuk­sensa ansiosta parem­mat val­miu­det oman jak­sa­mi­sensa reflek­toin­tiin ja resi­liens­sinsä vah­vis­ta­mi­seen, mutta juris­teilla ei ole sii­hen mitään työ­ka­luja, Laura Kal­lio­maa-Puha huomauttaa.

Burns kehitti pro­jek­tin aikana työ­ryh­mänsä kanssa työ­hy­vin­voin­tia reflek­toi­van SPARK-arvioin­ti­työ­ka­lun, joka on tar­koi­tettu las­ten­suo­je­lussa työs­ken­te­le­vien ammat­ti­lais­ten käyt­töön, mutta se toi­mii yhtä hyvin myös muilla aloilla.

SPARK on kym­me­neen sek­to­riin jaettu ympyrä, joista kukin sisäl­tää jon­kin työ­hy­vin­voin­tiin vai­kut­ta­van osa-alu­een, kuten esi­mer­kiksi työ­olo­suh­teet, unen laatu tai henkisyys.

Kuta­kin osa-aluetta arvioi­daan astei­kolla yhdestä kym­me­neen. Lisäksi anne­taan muu­tama vinkki, mitä voi tehdä tilan­teensa parantamiseksi.

− Kun tekee arvion sään­nöl­li­sin välia­join, voi seu­rata, mihin suun­taan oma työ­hy­vin­vointi kehittyy.

Laura Kal­lio­maa-Puha suo­sit­te­lee tutus­tu­maan SPARK-työ­ka­luun vaik­kapa työ­pai­kan tii­mi­pa­la­ve­rissa, jol­loin eri osa-alu­eet voi­daan käydä läpi yksi­tyis­koh­tai­sem­min, jonka jäl­keen jokai­nen voisi täyt­tää oman ympy­ränsä henkilökohtaisesti.

− Vink­kejä ja apua SPAR­Kin käyt­töön saa IDEA-hank­keen sivuilla ole­vasta englan­nin­kie­li­sestä videosta.

SPARK muis­tut­taa myös siitä, että työn­te­ki­jät voi­vat huo­leh­tia hyvin­voin­nis­taan vain tiet­tyyn rajaan asti, sillä työ­nan­ta­jan vas­tuulla on var­mis­taa työn­te­ki­jöille riit­tä­vät resurs­sit ja sopiva työympäristö.

SPARK-työ­kalu löy­tyy suo­men kie­lellä inter­ne­tistä osoit­teesta ideachildrights.ucc.ie/resources/Finish/SPARK—Finnish.pdf.

Iita Ket­tu­nen