Kurottelua, ahtautta, liian matalalla istumista – päiväkodeissa työskentelyergonomiaa voidaan parantaa monin pienin keinoin.

 

Viime vuonna Uudel­la­maalla teh­tiin työ­suo­je­lu­tar­kas­tuk­set 50 kun­nal­li­seen päi­vä­ko­tiin. Tar­kas­tuk­sissa sel­visi, että puut­teet kalus­teissa ja apu­vä­li­neissä joh­ta­vat kuor­mit­ta­viin työ­asen­toi­hin ja tur­hiin nos­toi­hin, jotka voi­vat hai­tata työn­te­ki­jöi­den terveyttä.

Työn­te­ki­jät jou­tu­vat esi­mer­kiksi käyt­tä­mään liian mata­lalle sijoi­tet­tuja lavu­aa­reja. Vai­pan­vaih­dossa nos­tel­laan lap­sia pesual­taalle suo­raan lat­tialta tai kumar­ru­taan pese­mään lasta, mikäli allas on sijoi­tettu lat­tia­ta­soon. Perin­tei­set mata­lat ruo­kai­lu­ryh­mien kalus­teet ovat onneksi hyvin monissa päi­vä­ko­deissa jo historiaa.

Kei­noja kuor­mit­ta­vien työ­asen­to­jen ja tur­hien nos­to­jen vält­tä­mi­seen on monia.

– Päi­vä­ko­deissa on jo käy­tössä puke­mis­pen­kit. Lapsi nousee pen­kille, ja työn­te­kijä voi pukea lap­sen nor­maa­lia­sen­nossa istuen. Jois­sa­kin päi­vä­ko­deissa taa­pero nousi vai­pan­vaih­dossa nor­maa­li­kor­kui­selle pesual­taalle työn­te­ki­jän avus­ta­mana por­taita pit­kin. Joil­la­kin oli käy­tössä säh­kö­käyt­töi­set hoi­to­pöy­dät ja nos­ton apu­vä­li­neitä, ker­too työ­suo­je­lu­tar­kas­taja Tessa Olin Etelä-Suo­men aluehallintovirastosta.

Puut­teet ergo­no­miassa eivät ole vain van­ho­jen päi­vä­ko­ti­ra­ken­nus­ten ongelma. Tessa Olin ker­too, että tar­kas­tuk­silla jopa ihan uusissa päi­vä­ko­deissa oli rat­kai­suja, joissa ergo­no­mia oli unohdettu.

– Esi­mer­kiksi kaap­pi­sän­gyt oli­vat niin tii­viisti, ettei­vät työn­te­ki­jät mah­tu­neet rau­hoit­ta­maan nii­den väliin levo­tonta lasta, vaan jou­tui­vat ryö­mi­mään mui­den sän­ky­jen kautta.

Mitä laki sanoo?

Työ­tur­val­li­suus­laki edel­lyt­tää, että työ­pis­teen raken­teet ja työ­vä­li­neet vali­taan, mitoi­te­taan ja sijoi­te­taan ergo­no­mi­sesti asial­li­sesti. Huo­mioon tulisi ottaa työn luonne ja työn­te­ki­jän tar­peet. Tavoite on se, ettei työ aiheuta työn­te­ki­jän ter­vey­delle hai­tal­lista kuormitusta.

Työn­te­ki­jällä tulee olla mah­dol­li­suus vaih­della työ­asen­toa, ja työtä on tar­vit­taessa keven­net­tävä apu­vä­li­nein. Työ­nan­taja vas­taa työn­te­ki­jöi­den työ­tur­val­li­suu­desta ja pereh­dyt­tä­mi­sestä ergo­no­mi­seen työskentelytapaan.

Keinoja kuormittavien työasentojen ja turhien nostojen välttämiseen on monia.

Työ­tur­val­li­suus­laki vel­voit­taa myös työn­te­ki­jöitä nou­dat­ta­maan työ­nan­ta­jan ohjeita kos­kien työ­tur­val­li­suutta ja myös ilmoit­ta­maan puutteista.

Esimiehille perehdytystä ja tukea suunnitteluun

Alue­hal­lin­to­vi­ras­ton työ­suo­je­lun vas­tuu­alue toi­mii alu­eel­li­sena työ­suo­je­lu­vi­ran­omai­sena. Se val­voo, että työn­antajat nou­dat­ta­vat työ­elä­män lain­sää­dän­töä ja sitä, että työ on mah­dol­li­sim­man ter­vettä ja tur­val­lista. Tar­vit­taessa työ­suo­je­lu­tar­kas­tuk­sissa työ­nan­ta­jille anne­taan vel­voit­teita hoi­taa työn­te­ki­jöi­den ter­veyttä tai tur­val­li­suutta uhkaa­vat asiat kuntoon.

Päi­vä­ko­tien esi­mie­het ovat avai­na­se­massa. Uudel­la­maalla teh­dyissä tar­kas­tuk­sissa huo­mat­tiin, että tie­dot ja tai­dot työ­tur­val­li­suu­desta vaih­te­li­vat suu­resti. Esi­mie­hiä ei aina ollut pereh­dy­tetty kun­nolla, eivätkä he tun­te­neet vas­tui­taan työturvallisuusasioissa.

– Jos esi­mies ymmär­tää työ­tur­val­li­suus­lain edel­ly­tyk­set, niin yleensä työ­pai­kalla osa­taan toi­mia oikein, Tessa Olin kertoo.

Uuden­maan päi­vä­ko­deissa työ­nan­ta­jaa vel­voi­tet­tiin muun muassa hank­ki­maan apu­vä­li­neet sel­lais­ten nos­to­jen hel­pot­ta­mi­seksi, joita ei voida vält­tää. Osa työ­nan­ta­jista myös tart­tui esi­mies­ten kou­lut­ta­mi­seen napa­kasti ja alkoi edel­lyt­tää heiltä osal­lis­tu­mista työ­pai­kan työ­tur­val­li­suus­kou­lu­tuk­siin, jotka aiem­min oli­vat vapaaehtoisia.

Helena Jaak­kola