Kurottelua, ahtautta, liian matalalla istumista – päiväkodeissa työskentelyergonomiaa voidaan parantaa monin pienin keinoin.

 

Viime vuonna Uudel­la­maalla tehtiin työsuo­je­lu­tar­kas­tukset 50 kunnal­liseen päivä­kotiin. Tarkas­tuk­sissa selvisi, että puutteet kalus­teissa ja apuvä­li­neissä johtavat kuormit­taviin työasen­toihin ja turhiin nostoihin, jotka voivat haitata työnte­ki­jöiden terveyttä.

Työnte­kijät joutuvat esimer­kiksi käyttämään liian matalalle sijoi­tettuja lavuaareja. Vaipan­vaih­dossa nostellaan lapsia pesual­taalle suoraan lattialta tai kumar­rutaan pesemään lasta, mikäli allas on sijoi­tettu lattia­tasoon. Perin­teiset matalat ruokai­lu­ryhmien kalusteet ovat onneksi hyvin monissa päivä­ko­deissa jo historiaa.

Keinoja kuormit­tavien työasen­tojen ja turhien nostojen välttä­miseen on monia.

– Päivä­ko­deissa on jo käytössä pukemis­penkit. Lapsi nousee penkille, ja työntekijä voi pukea lapsen normaa­lia­sen­nossa istuen. Joissakin päivä­ko­deissa taapero nousi vaipan­vaih­dossa normaa­li­kor­kui­selle pesual­taalle työnte­kijän avustamana portaita pitkin. Joillakin oli käytössä sähkö­käyt­töiset hoito­pöydät ja noston apuvä­li­neitä, kertoo työsuo­je­lu­tar­kastaja Tessa Olin Etelä-Suomen aluehal­lin­to­vi­ras­tosta.

Puutteet ergono­miassa eivät ole vain vanhojen päivä­ko­ti­ra­ken­nusten ongelma. Tessa Olin kertoo, että tarkas­tuk­silla jopa ihan uusissa päivä­ko­deissa oli ratkaisuja, joissa ergonomia oli unohdettu.

– Esimer­kiksi kaappi­sängyt olivat niin tiiviisti, etteivät työnte­kijät mahtuneet rauhoit­tamaan niiden väliin levotonta lasta, vaan joutuivat ryömimään muiden sänkyjen kautta.

Mitä laki sanoo?

Työtur­val­li­suuslaki edellyttää, että työpisteen rakenteet ja työvä­lineet valitaan, mitoi­tetaan ja sijoi­tetaan ergono­mi­sesti asial­li­sesti. Huomioon tulisi ottaa työn luonne ja työnte­kijän tarpeet. Tavoite on se, ettei työ aiheuta työnte­kijän tervey­delle haital­lista kuormi­tusta.

Työnte­ki­jällä tulee olla mahdol­lisuus vaihdella työasentoa, ja työtä on tarvit­taessa keven­nettävä apuvä­linein. Työnantaja vastaa työnte­ki­jöiden työtur­val­li­suu­desta ja pereh­dyt­tä­mi­sestä ergono­miseen työsken­te­ly­tapaan.

Keinoja kuormittavien työasentojen ja turhien nostojen välttämiseen on monia.

Työtur­val­li­suuslaki velvoittaa myös työnte­ki­jöitä noudat­tamaan työnan­tajan ohjeita koskien työtur­val­li­suutta ja myös ilmoit­tamaan puutteista.

Esimiehille perehdytystä ja tukea suunnitteluun

Aluehal­lin­to­vi­raston työsuo­jelun vastuualue toimii alueel­lisena työsuo­je­lu­vi­ran­omaisena. Se valvoo, että työnan­tajat noudat­tavat työelämän lainsää­däntöä ja sitä, että työ on mahdol­li­simman tervettä ja turval­lista. Tarvit­taessa työsuo­je­lu­tar­kas­tuk­sissa työnan­ta­jille annetaan velvoit­teita hoitaa työnte­ki­jöiden terveyttä tai turval­li­suutta uhkaavat asiat kuntoon.

Päivä­kotien esimiehet ovat avaina­se­massa. Uudel­la­maalla tehdyissä tarkas­tuk­sissa huomattiin, että tiedot ja taidot työtur­val­li­suu­desta vaihte­livat suuresti. Esimiehiä ei aina ollut pereh­dy­tetty kunnolla, eivätkä he tunteneet vastuitaan työtur­val­li­suus­asioissa.

– Jos esimies ymmärtää työtur­val­li­suuslain edelly­tykset, niin yleensä työpai­kalla osataan toimia oikein, Tessa Olin kertoo.

Uudenmaan päivä­ko­deissa työnan­tajaa velvoi­tettiin muun muassa hankkimaan apuvä­lineet sellaisten nostojen helpot­ta­mi­seksi, joita ei voida välttää. Osa työnan­ta­jista myös tarttui esimiesten koulut­ta­miseen napakasti ja alkoi edellyttää heiltä osallis­tu­mista työpaikan työtur­val­li­suus­kou­lu­tuksiin, jotka aiemmin olivat vapaa­eh­toisia.

Helena Jaakkola