Helmikuun alussa yksityisen ja julkisen sektorin työpaikoilla tulivat sovellettaviksi uudet virka- ja työehtosopimukset.

 

Uuden sopimuskau­den (1.2.2017−31.1.2018) alus­ta voimaan tulleet muu­tok­set perus­tu­vat työ­markki­nakeskusjär­jestö­jen sopi­maan kil­pailukykysopimuk­seen. Kil­pailukykysopimus sisäl­si myös työehto­asioita, jot­ka koski­vat työa­jan piden­tämistä ilman palkanko­ro­tus­ta, julkisen sek­torin lomara­han määräaikaista vähen­tämistä ja työaika­pankki­jär­jestelmää.

Kil­pailukykysopimuk­ses­sa sovit­tu työa­jan piden­nys 24 tun­nil­la vuodessa toteutet­ti­in eri sopimusa­lo­jen vir­ka-­ ja työe­htosopimuk­sis­sa pääsään­töis­es­ti niin, että keskimääräi­nen viikoit­tainen työai­ka pite­nee 30 min­uu­til­la. Myös arkipy­hävi­ikon työai­ka ja vuorokautisen yli­työnkyn­nys sekä arkipy­hävi­ikon työaikaa nos­tet­ti­in 6 min­uu­til­la. Työa­jan piden­nys on voimas­sa tois­taisek­si.

Kun­nal­lisen virka­- ja työe­htosopimuk­sen soveltamiso­hjeet lähtevät siitä, että viikko­työa­jan piden­tymi­nen tulee pääsään­töis­es­ti suun­nitel­la tehtäväk­si yht­enä päivänä. Se on mah­dol­lista toteut­taa näin myös yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la.

Lomarahan leikkaus ei koske yksityistä sektoria. 

Kun­ta-­ ja val­tiosek­to­ril­la sovit­ti­in lomara­han määrän alen­tamis­es­ta 30 pros­en­til­la. Alen­t­a­mi­nen kos­kee vuosi­na 2017−2019 päät­tyvien loman­määräy­tymisvu­osien aikana ansait­tu­ja lomara­ho­ja. Sik­si esimerkik­si aika­jaksolla 1.4.2016−31.3.2017 ansaitun vuosilo­man loma­palkan perus­teel­la mak­set­ta­van lomara­han taso ale­nee 30 pros­en­til­la.

Harkitaanko teillä työaikapankkia?

Kil­pailukykysopimuk­sel­la halut­ti­in edis­tää myös paikallista sopimista. Yksi paikallis­es­ti sovit­ta­va asia on työaika­pankit. Työaika­pankki­jär­jestelmä on ollut käytössä jo aiem­min, mut­ta esimerkik­si kun­nis­sa tai kun­tay­htymistä on puut­tunut yhteinen ohjeis­tus työaika­pankkien käytöstä.

Nyt täl­lainen ohjeis­tus on annet­tu, jot­ta työaika­pankkien käyt­tö laa­jenisi. Työaika­pankki­jär­jestelmän käyt­töönot­to edel­lyt­tää työ­nan­ta­jan ja luot­ta­mus­miehen välistä paikallista sopimista.

Työaikapankkiin säästetään muutoin rahana korvattavat työaikakorvaukset vapaa-aikana korvattaviksi.

Työaika­pankil­la tarkoite­taan eri­lais­ten, muu­toin rahana mak­set­tavien työaikako­r­vausten ”säästämistä” niin, että rahal­lisen kor­vauk­sen sijas­ta lisätyö­, ylityö­ yms. kor­vauk­set kor­vataan vas­taa­vana vapaa-­aikako­r­vauksi­na.

Liuku­van työa­jan puit­teis­sa syn­tyneet mah­dol­liset niin san­otut plus­sal­do­tun­nit on syytä pitää eril­lään työaika­pankista. Plus­sal­do­tun­te­ja ei ole tarkoitet­tu rahana kor­vat­taviksi, vaan sään­nöl­listä työaikaa pidem­mistä työpäivistä syn­tyneitä plus­sal­do­tun­te­ja työn­tek­i­jä voi käyt­tää tekemäl­lä nor­maalia lyhem­män työpäivän työ­paikalla nou­datet­tavien liuku­mara­jo­jen puit­teis­sa. Samoin vuosilo­man säästö­sopimuk­set ovat eri asia kuin työaika­pankkisopimuk­set.

Työaika­pankke­ja ei ole pakko ottaa käyt­töön työ­paikoil­la. Jokainen voi myös oma­l­ta kohdal­taan itse päät­tää liit­tyykö työaika­pankki­in vai ei. Liit­tymi­nen ja eroami­nen tehdään kir­jal­lis­es­ti. Jos työaika­pankki­in ei liity, kor­vauk­set mak­se­taan entiseen tapaan sopimusten mukaan.

Talentia neuvoo luottamusmiehiä ja jäseniä

Eri alo­jen vir­ka-­ ja työe­htosopimuk­sis­sa sovi­tut työaika­pankki­jär­jestelmät poikkea­vat toi­sis­taan muun muas­sa siinä, mitä työaikako­r­vauk­sia voidaan sopia säästet­täväk­si työaika­pankki­in, ketkä voivat liit­tyä työaika­pankki­in, mitä työaika­pankki­in voidaan säästää ja säästämisen enim­mäispitu­udet tai mitä tapah­tuu työ­suh­teen päät­tyessä työaika­pankin säästöille.

Sik­si paikalliset työaika­pankke­ja koske­vat sopimuk­set on hyvä sopia tarkasti yksi­tyisko­hdista ja tiedot­taa niistä henkilöstölle, jot­ta erim­ielisyyk­siltä väl­tytään. Tal­en­tia koulut­taa ja ohjeis­taa eri sopimusa­lo­jen luot­ta­mus­miehiään paikallisia neu­vot­telu­ja varten. Myös kaik­ki jäsenet saa­vat neu­vo­ja asi­as­sa oman alueen­sa Tal­ent­ian alueasi­amieheltä tai Tal­ent­ian työ­suh­deneu­von­nas­ta.

Hele­na Jaakko­la