Leevi, 2 ja Ida, 4 maalasivat valkoiseksi vanhana hankitun pinnasängyn, jossa päiväkodin pienin lapsi Oona nukkuu päiväunet.

 

 

Leevin nenä yltää juuri ja juuri pin­na­sän­gyn lai­dan tasalle. Silti hän maa­laa tome­rasti mus­taa pin­na­sän­kyä val­koi­seksi. Poika töpöt­tää maa­lia pin­noi­hin vaah­to­muo­vi­tu­polla, joka on kiinni lyhyessä puuvarressa.

– Leevi jak­saa kes­kit­tyä hie­nosti, kehai­see päi­vä­koti Kamukoti Pitäjänmäen joh­taja Erika Krusius. Myös neli­vuo­tias Ida saa hyvää palau­tetta talon pomolta. Tyttö levit­tää väriä maa­li­pens­se­lillä pin­nan­sän­gyn toi­selle lai­dalle kuin Leevi. Päiväkodin salin lat­tiaa suo­jaa pahvi var­muu­den vuoksi.

Työtä joh­taa las­ten­hoi­taja Siv Knudsen.

– Meille tuli juuri ihan pieni tyttö. Päätimme hank­kia hänelle oman pin­na­sän­gyn, Knudsen kertoo.

Sänky löy­tyi Tori.fi:stä, ja Knudsen kävi hake­massa sen bio­kaa­suau­tolla. Sänky mak­soi 20 euroa. Alun perin sänky oli musta, joten se pää­tet­tiin maa­lata taloon sopi­vam­malla värillä.

Käytettynä aina kun mahdollista

Kamukoti Pitäjänmäki on Suomen ensim­mäi­nen kier­to­ta­lous­päi­vä­koti. Siellä on peri­aat­teena, että tava­rat han­ki­taan käy­tet­tyinä aina kun voi­daan. Tavara pitää voida puh­dis­taa, ja sen pitää olla tur­val­lista las­ten käytössä.

Kamu päiväkoti opettaa lapsille taitoja, joita he tarvitsevat tulevaisuudessa.

– Kunnioitamme mate­ri­aa­lia. Opetamme sitä myös lap­sille. Jos kirja menee rikki, sitä ei hei­tetä pois. Haemme teip­piä ja kor­jaamme sen. Farkut eivät ole pilalla, jos pol­veen tulee reikä. Sen voi pai­kata, Krusius kertoo.

Yksityinen päi­vä­koti avasi ovensa viime tal­vena Pitäjänmäen teol­li­suusa­lu­eella. Kevät meni koro­nan takia hil­jai­sesti, mutta syk­syllä ryh­missä aloitti jo pari­kym­mentä lasta. Kun lap­si­määrä kas­voi, tar­vit­tiin lisää leluja, pelejä ja kirjoja.

Meillä on val­veu­tu­nutta hen­ki­lö­kun­taa, Krusius kehai­see työn­te­ki­jöi­tä­kin. He istui­vat tie­to­ko­neen ääreen ja pen­koi­vat läpi kier­rä­tys­ryh­mät ja Tori.fi:n.

– He näki­vät pal­jon vai­vaa. Lopulta löy­tyi paik­koja, joista saimme hal­valla tai ilmai­seksi mel­kein kaikki, mitä tar­vit­tiin. Juuri löy­tyi iso säkil­li­nen käy­tet­tyjä legoja satasella.

Henkilökunta käyt­tää hyväksi myös omia ver­kos­to­jaan. Lapsille saa­tiin lah­joi­tuk­sena pitkä tan­gol­li­nen roo­li­vaat­teita. Lapset saa­vat käyt­tää niitä lei­keis­sään vapaasti. Mikael, 3, käyt­tää ensin ral­li­kus­kin asua ja vaih­taa sit­ten pupu­jus­siksi. Amelia on tänään Frozen-prin­sessa. Asusteeksi hän on valin­nut 90-luvun suo­sik­ki­kän­ny­kän, Nokian 3310:n.

Käytettävät resurs­sit näh­dään Kamussa koko maa­il­man resurs­seina, ei vain päi­vä­ko­din kan­nalta. Kuva: Veikko Somerpuro.

Tulevaisuuden taitoja

Noin puo­let päi­vä­ko­din kai­kista han­kin­noista on käy­tet­tyä tava­raa, arvioi Kamukodin yksi perus­taja Katri Suomalainen. Hän päätti kump­pa­nei­den kanssa kehit­tää päi­vä­ko­din, joka opet­taa lap­sille tai­toja, joita he tar­vit­se­vat tule­vai­suu­dessa. Yksi perus­ta­jista on var­hais­kas­va­tuk­sen opet­taja, loput työssä käy­viä äitejä ja isiä muilta aloilta.

Lapset tar­vit­se­vat tule­vai­suu­dessa tun­ne­tai­toja ja vuo­ro­vai­ku­tus­tai­toja, joita vaa­di­taan yhtei­sössä toi­mi­mi­sessa, Kamukodin omis­ta­jat uskovat.

– Päiväkodin arjessa niitä tun­teita tulee esiin. Niistä puhu­taan ja niitä käsi­tel­lään las­ten kanssa. Yritämme säi­lyt­tää las­ten luon­tai­sen ute­liai­suu­den. Keksimme eri­lai­siin pul­miin uusia rat­kai­suja. Ruokimme siten luo­vuutta. Lasten luon­taista luo­vuutta ei latis­teta, vaan sitä tue­taan, Suomalainen kuvaa.

Lelut on helppo kier­rät­tää. Kuva: Veikko Somerpuro.

Lapsille ope­te­taan myös sin­nik­kyyttä. Asiat jak­se­taan tehdä lop­puun asti. Jos tulee vas­toin­käy­mi­siä, jak­se­taan yrit­tää, Suomalainen kuvaa. Päiväkodin pie­nim­mälle lap­sen pin­na­sänky tuli val­miiksi, kun sitä maa­lat­tiin pie­nissä erissä.

Arvoihin liit­ty­vät luon­te­vasti kier­to­ta­lous, tava­ran uudel­leen­käyttö ja jaka­mi­nen sekä mate­ri­aa­lin arvos­tus. Jo päi­vä­ko­din perus­ta­mis­vai­heessa perus­ta­jat heit­ti­vät ver­kot vesille laa­jasti kalus­tei­den ja muun tava­ran löytämiseksi.

Kamukodin ruo­ka­ti­lan pöy­dät ja tuo­lit ostet­tiin uusina, jotta ne ovat ergo­no­mi­sia hen­ki­lö­kun­nalle. Myös soh­vat, noja­tuo­lit ja vuo­de­vaat­teet ovat hygie­nia­syistä käyt­tä­mät­tö­miä. Eteisen nau­la­kot ja sei­nä­lo­ke­ri­kot ovat nekin uusia tur­val­li­suu­den ja takuun vuoksi.

– Hintaan kuu­lui kiin­ni­tys sei­nään, Katri Suomalainen sanoo.

Suuri osa muuta tava­raa löy­tyi käy­tet­tynä. Astiat valit­tiin yhteis­työssä Iittalan Vintage-pal­ve­lun kanssa. Sohvavalmistaja Finsoffien teh­taalta löy­tyi kan­gas­pa­kan pohja. Katri Suomalainen ompeli siitä vii­ti­sen­kym­mentä tyy­nyn pääl­listä teh­taan väen avus­tuk­sella. Muuten jämä­kan­gas olisi hei­tetty pois.

Tori.fi:n kautta löy­tyi pal­jon puh­dis­tus­kel­poista tavaraa.

Lapsille opetetaan myös sinnikkyyttä.

– Sisustusarkkitehtiopiskelija teki meille kalus­te­suun­ni­tel­man. Sen avulla tie­simme, mitä pitää etsiä. Konsultoimme asian­tun­ti­joita siitä, mitä voi ostaa van­hana ja mikä kan­nat­taa hank­kia uutena.

Kamukoti toi­mii Juju-nimi­sessä yri­tys­kam­puk­sessa. Sen katon alla toi­mii myös Helsingin maa­la­riam­mat­ti­koulu. Sieltä löy­tyi tai­ta­via opis­ke­li­joita, jotka kävi­vät maa­laa­massa tilat kau­niiksi. Kuhunkin huo­nee­seen syn­tyi myös oma seinämaalaus.

Kampuksen kel­la­rista löy­tyi­vät hen­ki­lö­kun­nalle loke­ri­kot. Ne mak­soi­vat vain vai­van pal­kan, kun ne kan­net­tiin ala­ker­rasta päi­vä­ko­din tiloihin.

 Yhteisöllisyys hyödyntää kaikkia

Kamu haluaa ajan kanssa raken­taa las­ten van­hem­mista yhtei­sön, joka voi tukea ja hyö­dyn­tää kaik­kia. Koronan vuoksi suun­ni­tel­tuja kas­va­tusil­toja ei voida jär­jes­tää livenä. Niitä on pidetty ver­kossa. Kun pan­de­mia on ohi, van­hem­mat pää­se­vät ver­kos­toi­tu­maan ja tutus­tu­maan paremmin.

– Siv hankki juuri van­hem­mille loke­ri­kon, jossa he voi­vat kier­rät­tää tavaroita.

Päiväkodilla on sisar­päi­vä­koti Espoossa. Siellä van­hem­mat ovat alka­neet vaih­taa las­ten vaat­teita kes­ke­nään. Lasten van­hem­mat saa­vat käyt­tää edul­li­sesti Juju-kam­puk­sen säh­kö­au­toa ja kun­to­sa­lia. Suunnitelmissa on lait­taa pihaan ensi kesänä vil­je­lyk­siä päi­vä­ko­din pihaan.

Kamu haluaa ajan kanssa rakentaa lasten vanhemmista yhteisön, joka voi tukea ja hyödyntää kaikkia.

Koronan jäl­keen van­hem­mat voi­vat vuo­krata päi­vä­ko­din tiloja esi­mer­kiksi las­ten syn­ty­mä­päi­vä­kek­ke­reille. Niin tilo­jen käyt­töä lisätään.

– Juhlissa voi käyt­tää Kamukodin koris­teita. Niin jokai­sen per­heen ei tar­vitse ostaa kotiin omia.

Kasvatusta vastuulliseen elämäntapaan

Päiväkodissa on helppo toteut­taa kier­to­ta­lou­den aja­tuk­sia arjessa, Erika Krusius sanoo.

– Lelut ja muo­vi­set tava­rat on helppo kier­rät­tää. Vanhaa voi käyt­tää uudel­leen, jos tava­ran voi pestä, puh­dis­taa tai pakas­taa turvalliseksi.

Mikael on puke­nut ylleen pupu­pu­vun. Lapset oppi­vat Kamukodissa, että kaikki ei tule uutena ja kiil­tä­vänä. Kuva: Veikko Somerpuro.

Tavaroiden kier­rät­tä­mi­nen sinänsä on jo tut­tua puu­haa kai­kissa päi­vä­ko­deissa, hän sanoo.

– Vastuulliseen elä­män­ta­paan kas­vat­ta­mi­nen kuu­luu var­hais­kas­va­tus­suun­ni­tel­man perus­tei­siin. Se on vel­voit­tava asia­kirja, jonka me ammat­ti­lai­set hyvin tunnemme.

Päiväkodeissa kier­rä­tys ja mate­ri­aa­lien uusio­käyttö on ollut arkea kauan. On totuttu, että asioita pitää tehdä pie­nellä rahalla. Maitopurkit put­sa­taan, ja niistä askarellaan.

Työntekijät ovat inno­va­tii­vi­sia ja ute­liaita ja he osaa­vat käyt­tää hyväksi lähiym­pä­ris­töä, Krusius sanoo. Kun resurs­sit ovat rajal­li­set, päi­vä­ko­deissa on opittu ajat­te­le­maan uudella lailla.

– Samalla lap­set oppi­vat, että kaikki ei tule uutena ja kiil­tä­vänä. Yhtä hyvin voi­daan hank­kia kivoja jut­tuja van­hana. Tavaraa on maa­il­massa lii­kaa­kin. Lapset näke­vät, että sitä voi­daan käyt­tää uudelleen.

Ajattelua voisi muut­taa sii­hen, että käy­tet­tä­vät resurs­sit näh­dään koko maa­il­man resurs­seina, ei vain oman päi­vä­ko­din kan­nalta, Siv Knudsen vink­kaa. Hän on pereh­ty­nyt ympä­ris­tö­asioi­hin. Hän tuli syk­syllä töi­hin Kamukotiin, koska sen ja omat arvot natsaavat.

Katri Suomalainen sanoo, että liik­keelle voi läh­teä pie­nistä asioita. Tavaraa löy­tyy netin kautta, kier­rä­tys­kes­kuk­sista ja omien ver­kos­to­jen kautta.

Monet halua­vat myös lah­joit­taa tava­raa päi­vä­ko­deille. Sitä kan­nat­taa käyt­tää hyödyksi.

Jaana Laitinen

Termit haltuun

Kestävä kehitys

Kestävän kehi­tyk­sen tavoite on tur­vata hyvät elä­mi­sen mah­dol­li­suu­det nykyi­sille ja tule­ville suku­pol­ville. Ympäristö, ihmi­nen ja talous ote­taan tasa­ver­tai­sesti huo­mioon pää­tök­sen­teossa ja toiminnassa.

Kiertotalous

Kiertotalous sisäl­tyy kes­tä­vään kehi­tyk­seen. Se on vas­ta­kohta talou­delle, jossa raaka-aineesta teh­dään tuote ja lopulta siitä tulee jäte.
Kiertotaloudessa ei synny jätettä. Siinä tuot­teet, mate­ri­aa­lit ja resurs­sit kier­tä­vät talou­den käy­tössä. Kierrot ote­taan huo­mioon talou­den kai­kissa vai­heissa: tuo­te­suun­nit­te­lussa, raaka-ainei­den valin­noissa, jake­lussa, käy­tössä ja kierrätyksessä.
Luonnonvarat sääs­ty­vät, kun jo käyt­töön ote­tut luon­non­va­rat kier­tä­vät talou­dessa pysyvästi.
Muun muassa kier­rä­tys, uudel­leen­käyttö ja jaka­mis­ta­lous sisäl­ty­vät kiertotalouteen.

Kierrätys

Kierrätyksessä jäte käy­te­tään uudel­leen tuot­teena, mate­ri­aa­lina tai aineena. Kierrätystä on esi­mer­kiksi se, kun käy­te­tystä muo­vista val­mis­te­taan jäte­säk­kejä, pus­seja, put­kia ja levyjä.

Uudelleenkäyttö

Tuote tai sen osa käy­te­tään uudel­leen samaan tar­koi­tuk­seen kuin se alun perin oli val­mis­tettu. Esimerkiksi vaat­tei­den osta­mi­nen kirp­pu­to­rilta on uudelleenkäyttöä.
Käytettävät resurs­sit näh­dään Kamussa koko maa­il­man resurs­seina, ei vain päi­vä­ko­din kannalta.
Lelut on helppo kierrättää.