Sosiaalityö on muutostyötä, jonka työkaluina toimivat myös tunteet. Tunteiden tunnistaminen on tärkeää, jotta niitä voidaan hyödyntää työssä.

 

Sosi­aa­li­työssä suh­tau­du­taan tun­tei­siin kak­si­ja­koi­sesti: toi­saalta aja­tel­laan, että sosi­aa­li­työ on viran­omais­työtä, johon ei perin­tei­sesti lii­tetä tun­teita, ja toi­saalta sosi­aa­li­työn­te­kijä koh­taa asiak­kaita eri­lai­sissa elä­män­ti­lan­teissa, joi­hin voi kuu­lua koko tun­tei­den kirjo.

Hanna Kyl­mä­nen ja Reija Ukkola sel­vit­ti­vät yhtei­sessä pro gradu ‑tut­kiel­mas­saan sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den asia­kas­ti­lan­teissa herän­neitä niin sanot­tuja kiel­let­tyjä tun­teita ja nii­den vai­ku­tusta työ­hy­vin­voin­tiin.

Monet vas­taa­jista poh­ti­vat, voi­daanko edes puhua kiel­le­tyistä tun­teista. Heistä kaikki tun­teet ovat sosi­aa­li­työssä sal­lit­tuja.

− He mää­rit­te­li­vät kiel­le­tyiksi ne tun­teet, joita ei ole amma­til­li­sesti hyväk­syt­tä­vää näyt­tää asia­kas­ti­lan­teissa, Hanna Kyl­mä­nen lisää.

Kiellettyjen tunteiden alkuperä

Osa vas­taa­jista oli sitä mieltä, että hyvä sosi­aa­li­työn­te­kijä tun­nis­taa kai­ken­lai­set tun­teensa, mutta pysyy asia­kas­ti­lan­teessa neut­raa­lina ja käsit­te­lee niitä esi­mer­kiksi työ­noh­jauk­sessa tai työ­ka­ve­rei­den kanssa.

Osa vas­taa­jista ajat­te­lee, että sosi­aa­li­työ­hön ja asia­kas­pro­ses­sei­hin kuu­luu tun­tei­den näyt­tä­mi­nen. Hei­dän mie­les­tään esi­mer­kiksi asiak­kaan eet­ti­nen koh­taa­mi­nen tar­koit­taa muun muassa sitä, että asiak­kaalle voi­daan näyt­tää riit­tä­mät­tö­myy­den ja epä­tie­toi­suu­den tun­teita sekä surua.

Voidaanko edes puhua kielletyistä tunteista, sillä kaikki tunteet ovat sosiaalityössä sallittuja.

− Tut­kiel­massa nousi esiin aja­tus, ettei sosi­aa­li­työn­te­ki­jällä aina tar­vitse olla val­miita vas­tauk­sia, vaan myös asiak­kaan kanssa voi poh­tia, miten on parasta edetä, Kyl­mä­nen ker­too.

Sosi­aa­li­työn­te­ki­jän on pys­tyt­tävä tun­nis­ta­maan myös asiak­kaan tun­teita ja aut­ta­maan häntä nii­den tun­nis­ta­mi­sessa, sanoit­ta­mi­sessa ja käsit­te­le­mi­sessä. Vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­teessa on syytä tun­nis­taa tun­tei­den alku­perä, sillä muu­ten asiak­kaan tun­teet saat­ta­vat siir­tyä työn­te­ki­jän tun­ne­kuor­maksi.

Kiel­let­ty­jen tun­tei­den alku­pe­rän ulkoi­sia teki­jöitä, joi­hin työn­te­kijä ei pysty vai­kut­ta­maan, ovat muun muassa pal­ve­lu­jär­jes­tel­män ongel­mat, väki­val­lan uhka, lap­sen asema ja etu, van­hem­man rooli ja tuen puute sekä kiire.

Jos­kus asia­kas käyt­täy­tyy aggres­sii­vi­sesti saa­dak­seen sosi­aa­li­työn­te­ki­jän toi­mi­maan halua­mal­laan tavalla. Hän yrit­tää herät­tää työn­te­ki­jässä pel­koa tai epä­var­muutta ja vai­kut­taa sitä kautta pää­tök­sen­te­koon.

Erit­täin vai­keiksi vas­taa­jat koke­vat tun­teet sil­loin, kun työs­ken­nel­lään lasta sek­su­aa­li­sesti hyväksi käyt­tä­neen tai kal­toin koh­del­leen van­hem­man tai jon­kun muun hen­ki­lön kanssa.

Sisäi­siä teki­jöitä, joi­hin työn­te­kijä pys­tyy asia­kas­ti­lan­teessa vai­kut­ta­maan, ovat muun muassa hänen oma pet­ty­myk­sensä, ärty­myk­sensä ja tur­hau­tu­mi­sensa. Asiak­kaan kri­tiikki voi herät­tää voi­mak­kaita tun­teita ja vai­kut­taa työ­hy­vin­voin­tiin eri­tyi­sesti sil­loin, jos työn­te­kijä kokee sen epä­oi­keu­den­mu­kai­seksi ja koh­tuut­to­maksi.

Sosi­aa­li­nen tilan­ne­taju, tun­neäly ja hyvät vuo­ro­vai­ku­tus­tai­dot todet­tiin tehok­kaim­miksi kei­noiksi estää tilan­tei­den kär­jis­ty­mistä asia­kas­ti­lan­teissa.

− Tun­teet voi­vat myös ohjata omaa työs­ken­te­lyä sii­hen suun­taan, kuinka asiak­kaan kanssa on hyvä edetä, Reija Ukkola lisää.

Pitkä työkokemus suojaa

Kiel­let­tyjä tun­teita käsi­tel­lään pää­asiassa työ­ka­ve­rei­den kanssa ja työ­noh­jauk­sessa. Esi­mies­ten ja työyh­tei­sön tuki koe­taan tär­keiksi.

Vas­taa­jista 92 pro­sent­tia koki työ­ko­ke­muk­sen mer­kit­tä­västi suo­jaa­vaksi teki­jäksi kiel­let­ty­jen tun­tei­den koke­mi­sessa ja käsit­te­lyssä, ja 8 pro­sent­tia vas­taa­jista ei koke­nut sillä ole­van mer­ki­tystä. Pitkä työ­ko­ke­mus näyt­tää aut­ta­van eri­tyi­sesti vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­tei­den sää­te­lyssä.

Joskus asiakas käyttäytyy aggressiivisesti saadakseen sosiaalityöntekijän toimimaan haluamallaan tavalla.

Vas­taa­jista oli kuusi pro­sent­tia alle 30-vuo­tiaita, 37 pro­sen­tilla oli sosi­aa­li­työn työ­ko­ke­musta yli 20 vuo­den ajalta ja 18 pro­sen­tilla yli 30 vuo­den ajalta.

Ylei­sesti koe­taan, että tun­teet tuke­vat sosi­aa­li­työn­te­ki­jän työ­hy­vin­voin­tia, jos nii­den käsit­te­le­mi­seen anne­taan tila ja mah­dol­li­suus. Vas­taa­jien mie­lestä tun­tei­den käsit­te­lyssä aut­taa pit­kän työ­ko­ke­muk­sen lisäksi vankka ammat­ti­taito. Osa vas­taa­jista koki, että tun­teita on hyvä käsi­tellä koke­neem­man työ­to­ve­rin kanssa. Joi­den­kin mie­lestä työ­pai­kalla ei voi­nut puhua ääneen kiel­le­tyistä tun­teista, vaan ne piti käsi­tellä yksin.

Jot­kut vas­taa­jista työs­tä­vät kiel­let­tyjä tun­tei­taan har­ras­tus­tensa avulla. Osa vas­taa­jista ker­toi, että oli har­kin­nut työ­pai­kan vaih­dosta tuen puut­teen vuoksi tai oli jo vaih­ta­nut työ­paik­kaa sen vuoksi.

Työ­hy­vin­voin­tia tuke­vat amma­til­li­suus, hen­ki­nen hyvin­vointi ja itse­tun­te­mus. Itse­tun­te­muk­sen poh­jana on tun­tei­den tun­nis­ta­mi­nen, nii­den hyväk­sy­mi­nen ja käsit­te­le­mi­nen.

Tut­kiel­man mukaan sosi­aa­li­työn kou­lu­tuk­sessa ei riit­tä­västi kiin­ni­tetä huo­miota teo­rian ja käy­tän­nön koh­taa­mi­seen eikä itse­tun­te­muk­seen. Tun­teet tuke­vat työssä jak­sa­mista, kun ne hyväk­sy­tään luon­nol­li­sena osana sosi­aa­li­työtä, mutta lii­al­li­nen tun­ne­kuorma muren­taa pit­källä aika­vä­lillä työ­hy­vin­voin­tia.

− Tällä het­kellä kou­lu­tuk­sessa olisi kehi­tet­tä­vää, jotta se antaisi työ­ka­luja koh­data sosi­aa­li­työn eet­ti­siä ris­ti­rii­toja ja työs­tää nii­den nos­tat­ta­mia tun­teita, Ukkola sanoo.

Iita Ket­tu­nen

Hanna Kyl­mä­nen ja Reija Ukkola: “Aina ei voi aut­taa” – sosi­aa­li­työn asia­kas­ti­lan­teissa koet­tu­jen tun­tei­den vai­ku­tus työ­hy­vin­voin­tiin, pro gradu ‑tut­kielma, sosi­aa­li­työ, Lapin yli­opisto 2017.