Sosiaalityö on muutostyötä, jonka työkaluina toimivat myös tunteet. Tunteiden tunnistaminen on tärkeää, jotta niitä voidaan hyödyntää työssä.

 

Sosi­aal­i­työssä suh­taudu­taan tun­teisi­in kak­si­jakois­es­ti: toisaal­ta ajatel­laan, että sosi­aal­i­työ on vira­nomaistyötä, johon ei per­in­teis­es­ti liitetä tun­tei­ta, ja toisaal­ta sosi­aal­i­työn­tek­i­jä kohtaa asi­akkai­ta eri­lai­sis­sa elämän­ti­lanteis­sa, joi­hin voi kuu­lua koko tun­tei­den kir­jo.

Han­na Kylmä­nen ja Rei­ja Ukko­la selvit­tivät yhteisessä pro gradu ‑tutkiel­mas­saan sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den asi­akasti­lanteis­sa herän­neitä niin san­ot­tu­ja kiel­let­tyjä tun­tei­ta ja niiden vaiku­tus­ta työhyv­in­voin­ti­in.

Mon­et vas­taa­jista pohti­vat, voidaanko edes puhua kiel­lety­istä tun­teista. Heistä kaik­ki tun­teet ovat sosi­aal­i­työssä sal­lit­tu­ja.

− He määrit­te­liv­ät kiel­letyik­si ne tun­teet, joi­ta ei ole ammatil­lis­es­ti hyväksyt­tävää näyt­tää asi­akasti­lanteis­sa, Han­na Kylmä­nen lisää.

Kiellettyjen tunteiden alkuperä

Osa vas­taa­jista oli sitä mieltä, että hyvä sosi­aal­i­työn­tek­i­jä tun­nistaa kaiken­laiset tun­teen­sa, mut­ta pysyy asi­akasti­lanteessa neu­traali­na ja käsit­telee niitä esimerkik­si työno­h­jauk­ses­sa tai työkaverei­den kanssa.

Osa vas­taa­jista ajat­telee, että sosi­aal­i­työhön ja asi­akaspros­es­sei­hin kuu­luu tun­tei­den näyt­tämi­nen. Hei­dän mielestään esimerkik­si asi­akkaan eet­ti­nen kohtaami­nen tarkoit­taa muun muas­sa sitä, että asi­akkaalle voidaan näyt­tää riit­tämät­tömyy­den ja epäti­etoisu­u­den tun­tei­ta sekä surua.

Voidaanko edes puhua kielletyistä tunteista, sillä kaikki tunteet ovat sosiaalityössä sallittuja.

− Tutkiel­mas­sa nousi esi­in aja­tus, ettei sosi­aal­i­työn­tek­i­jäl­lä aina tarvitse olla valmi­ita vas­tauk­sia, vaan myös asi­akkaan kanssa voi pohtia, miten on paras­ta ede­tä, Kylmä­nen ker­too.

Sosi­aal­i­työn­tek­i­jän on pystyt­tävä tun­nista­maan myös asi­akkaan tun­tei­ta ja aut­ta­maan hän­tä niiden tun­nistamises­sa, sanoit­tamises­sa ja käsit­telemisessä. Vuorovaiku­tusti­lanteessa on syytä tun­nistaa tun­tei­den alku­perä, sil­lä muuten asi­akkaan tun­teet saat­ta­vat siir­tyä työn­tek­i­jän tun­nekuor­mak­si.

Kiel­let­ty­jen tun­tei­den alku­perän ulkoisia tek­i­jöitä, joi­hin työn­tek­i­jä ei pysty vaikut­ta­maan, ovat muun muas­sa palvelu­jär­jestelmän ongel­mat, väki­val­lan uhka, lapsen ase­ma ja etu, van­hem­man rooli ja tuen puute sekä kiire.

Joskus asi­akas käyt­täy­tyy aggres­si­ivis­es­ti saadak­seen sosi­aal­i­työn­tek­i­jän toim­i­maan halu­a­mal­laan taval­la. Hän yrit­tää herät­tää työn­tek­i­jässä pelkoa tai epä­var­muut­ta ja vaikut­taa sitä kaut­ta päätök­sen­tekoon.

Erit­täin vaikeik­si vas­taa­jat koke­vat tun­teet sil­loin, kun työsken­nel­lään las­ta sek­suaalis­es­ti hyväk­si käyt­täneen tai kaltoin kohdelleen van­hem­man tai jonkun muun henkilön kanssa.

Sisäisiä tek­i­jöitä, joi­hin työn­tek­i­jä pystyy asi­akasti­lanteessa vaikut­ta­maan, ovat muun muas­sa hänen oma pet­tymyk­sen­sä, ärtymyk­sen­sä ja turhau­tu­misen­sa. Asi­akkaan kri­ti­ik­ki voi herät­tää voimakkai­ta tun­tei­ta ja vaikut­taa työhyv­in­voin­ti­in eri­tyis­es­ti sil­loin, jos työn­tek­i­jä kokee sen epäoikeu­den­mukaisek­si ja kohtu­ut­tomak­si.

Sosi­aa­li­nen tilan­neta­ju, tun­neä­ly ja hyvät vuorovaiku­tus­taidot todet­ti­in tehokkaim­mik­si keinoik­si estää tilantei­den kär­jistymistä asi­akasti­lanteis­sa.

− Tun­teet voivat myös ohja­ta omaa työsken­te­lyä siihen suun­taan, kuin­ka asi­akkaan kanssa on hyvä ede­tä, Rei­ja Ukko­la lisää.

Pitkä työkokemus suojaa

Kiel­let­tyjä tun­tei­ta käsitel­lään pääasi­as­sa työkaverei­den kanssa ja työno­h­jauk­ses­sa. Esimi­esten ja työy­hteisön tuki koetaan tärkeik­si.

Vas­taa­jista 92 pros­ent­tia koki työkoke­muk­sen merkit­tävästi suo­jaavak­si tek­i­jäk­si kiel­let­ty­jen tun­tei­den kokemises­sa ja käsit­telyssä, ja 8 pros­ent­tia vas­taa­jista ei kokenut sil­lä ole­van merk­i­tys­tä. Pitkä työkoke­mus näyt­tää aut­ta­van eri­tyis­es­ti vuorovaiku­tusti­lantei­den säätelyssä.

Joskus asiakas käyttäytyy aggressiivisesti saadakseen sosiaalityöntekijän toimimaan haluamallaan tavalla.

Vas­taa­jista oli kuusi pros­ent­tia alle 30-vuo­ti­ai­ta, 37 pros­en­til­la oli sosi­aal­i­työn työkoke­mus­ta yli 20 vuo­den ajal­ta ja 18 pros­en­til­la yli 30 vuo­den ajal­ta.

Yleis­es­ti koetaan, että tun­teet tuke­vat sosi­aal­i­työn­tek­i­jän työhyv­in­voin­tia, jos niiden käsit­telemiseen annetaan tila ja mah­dol­lisu­us. Vas­taa­jien mielestä tun­tei­den käsit­telyssä aut­taa pitkän työkoke­muk­sen lisäk­si vank­ka ammat­ti­taito. Osa vas­taa­jista koki, että tun­tei­ta on hyvä käsitel­lä koke­neem­man työ­toverin kanssa. Joidenkin mielestä työ­paikalla ei voin­ut puhua ääneen kiel­lety­istä tun­teista, vaan ne piti käsitel­lä yksin.

Jotkut vas­taa­jista työstävät kiel­let­tyjä tun­teitaan har­ras­tusten­sa avul­la. Osa vas­taa­jista ker­toi, että oli harkin­nut työ­paikan vai­h­dos­ta tuen puut­teen vuok­si tai oli jo vai­h­tanut työ­paikkaa sen vuok­si.

Työhyv­in­voin­tia tuke­vat ammatil­lisu­us, henk­i­nen hyv­in­voin­ti ja itse­tun­te­mus. Itse­tun­te­muk­sen poh­jana on tun­tei­den tun­nist­a­mi­nen, niiden hyväksymi­nen ja käsit­telem­i­nen.

Tutkiel­man mukaan sosi­aal­i­työn koulu­tuk­ses­sa ei riit­tävästi kiin­nitetä huomio­ta teo­ri­an ja käytän­nön kohtaamiseen eikä itse­tun­te­muk­seen. Tun­teet tuke­vat työssä jak­samista, kun ne hyväksytään luon­nol­lise­na osana sosi­aal­i­työtä, mut­ta liialli­nen tun­nekuor­ma murentaa pitkäl­lä aikavälil­lä työhyv­in­voin­tia.

− Täl­lä het­kel­lä koulu­tuk­ses­sa olisi kehitet­tävää, jot­ta se antaisi työkalu­ja koh­da­ta sosi­aal­i­työn eet­tisiä ris­tiri­ito­ja ja työstää niiden nos­tat­tamia tun­tei­ta, Ukko­la sanoo.

Iita Ket­tunen

Han­na Kylmä­nen ja Rei­ja Ukko­la: “Aina ei voi aut­taa” – sosi­aal­i­työn asi­akasti­lanteis­sa koet­tu­jen tun­tei­den vaiku­tus työhyv­in­voin­ti­in, pro gradu ‑tutkiel­ma, sosi­aal­i­työ, Lapin yliopis­to 2017.