Lapsijoukko opettelee tablettipelin avulla englantia päiväkodissa Espoossa. Kouvolassa maahanmuuttajalapset käyttävät samaa kielikylpyä suomen oppimisessa.

 

Home is where my fam­i­ly lives, fam­i­ly lives, fam­i­ly lives. Home is where my fam­i­ly lives, every day of the year.

Taira Karasti, Moritz Klemet­tilä, Mio Haka­nen ja Vil­ja­mi Kalliomä­ki tapail­e­vat laulun sano­ja yhdessä las­ten­hoita­ja Tei­ja Malkin kanssa. Paik­ka on Tena­vat-Taap­ero päiväkoti Espoon Sunds­ber­gis­sä.

– Tun­nistaako kukaan tut­tu­ja sano­ja, Malk kysyy.

Vil­jamille ja Tairalle tek­sti on vielä vieras­ta, mut­ta isom­mat pojat Mio ja Moritz hihkai­se­vat: home ja fam­i­ly. Laulua laule­taan use­am­man ker­ran peräkkäin ja vielä pari ker­taa ennen leikki­tuokion lop­pumista. Siinä välis­sä tehdään kaikkea hauskaa. Malk kaivaa muis­tiko­r­tit, joiden kuvis­sa näkyy tut­tu­ja esineitä: mat­to, kel­lo, kissa ja koira. Sano­ja on opetel­tu englan­niksi jo aiem­min.

Ohjaa­ja lait­taa kor­tit viltille kuva­puoli ylöspäin. Sit­ten hän nap­paa yhden kortin pois ja kysyy, mikä puut­tuu. Rug, Vil­ja­mi huo­maa heti. Seu­raaval­la ker­ral­la Taira kek­sii puut­tuvan kuvan, se on clock.

Samo­ja sano­ja arvuutel­laan uudel­la leikil­lä. Siinä kukin lap­si vuorol­laan nap­paa yhden kortin ja vie sen selän taakse. Muut arvu­ut­tel­e­vat taas, mikä kort­ti puut­tuu.

Jokainen valitsee vuorollaan kellokortin. Sana clock on tuttu kaikille.

Sit­ten hypätään ylös. Do you remem­ber words run, walk, rest, jump and stop, Malk kysyy. Niitä on opetel­tu edel­lisil­lä ker­roil­la. Lapset kiertävät kehään ja Malk huu­dah­taa jump. Kaik­ki tekevät hypyn. Sit­ten tulee sana run, ja lapset otta­vat juok­suaske­lia. Rest-sana on lap­sista hauskin. He rojah­ta­vat lep­äämään iso­jen tyyny­jen päälle.

Malk kaivaa ker­hon korista tabletin kullekin lapselle. Lapset saa­vat pela­ta niil­lä kielipele­jä. Pelit etenevät samaan tahti­in kuin kielikylvyn ope­tus. Peleis­sä tois­tu­vat samat sanat, jot­ka tule­vat tutuk­si myös leikeistä ja lauluista.

– Kielikylpyyn kuu­luu paljon tois­to­ja, Malk selit­tää. Kieli menee päähän liikku­mal­la, kuun­tele­mal­la, laula­mal­la, kat­so­ma­l­la kuvia ja pelaa­mal­la tabletil­la.

Tabletille voi myös äänit­tää lyhy­itä pätk­iä ja kuul­la, miltä oma ääni kuu­lostaa englan­niksi.

4 000 sanaa 4 vuodessa

Tena­va-Taap­ero on yksi­tyi­nen suomenkieli­nen päiväkoti, jos­sa toimii Moomin Lan­guage School, alle kouluikäisille tehty dig­i­taa­li­nen kielikylpy. Siihen kuu­luu leikki­tuokio ker­ran viikos­sa. Sen lisäk­si lapset saa­vat käyt­tää tablet­te­ja ja muu­ta mate­ri­aalia vapaasti.

Hoita­jat valvo­vat, että jokainen lap­si har­joit­telee kieltä pelin avul­la 10–15 min­u­ut­tia joka päivä.

Pele­jä ei saa tehdä mielin määrin, vaan niis­sä ede­tään samaan tahti­in leikki­tuokioiden kanssa. Van­hem­mat pää­sevä kat­so­maan kotoa tietokoneel­la, miten lapset edis­tyvät.

Moomin Lan­guage School kestää neljä vuot­ta, ja se on suun­nat­tu pääasi­as­sa 3–7‑vuotiaille. Sen aikana lap­si ehtii oppia 4 000 sanaa. Kielikylpy oli pilot­tikäytössä Tena­va-Taap­er­ossa ja Kou­volas­sa kahdessa päiväkodis­sa viime vuon­na. Sen valmis ver­sio tuli käyt­töön viime vuo­den lop­ul­la.

Kielikylpyä kehit­tää suo­ma­lainen Play­va­tion-yri­tys. Sen emoy­htiö Pro­men­tor Solu­tions tuot­taa digikieliope­tus­ta muun muas­sa yri­tyk­sille.

– Meil­lä on tek­i­jäti­imis­sä lapsen kie­len kehi­tyk­sen ja varhaiskas­vatuk­sen ammat­ti­laisia. Nou­datamme päiväko­tien ped­a­gogisia ja varhaiskas­vatuk­sen tavoit­tei­ta. Meil­lä muun muas­sa ter­ve­hditään tul­lessa ja kätel­lään ja kiitetään ker­hon päät­tyessä. Lapset oppi­vat arjen asioi­ta ja sosi­aal­isia taito­ja, sanoo Play­va­tion­in toim­i­tusjo­hta­ja Anu Gut­torm ker­too.

Kielikylpyä kehittää suomalainen Playvation-yritys.

Kie­len opin­not etenevät hitaasti, päivit­täi­sis­sä lyhyis­sä pätkissä. Jotkut van­hem­mat ovat kysyneet, mik­si tahti on hidas ja kieli help­poa. Niin lap­si ei rasitu liikaa. Kuor­mit­tumi­nen vaikeut­taisi oppimista, Gut­torm sanoo.

Toinen kieli kehittää aivoja

Osa Tena­va-Taap­er­ossa kielikylpyä käyvien las­ten per­heistä on kak­sikielisiä. Van­hem­mat halu­a­vat tukea kielikylvyn avul­la toisen van­hem­man puhu­maa kieltä. Osa per­heistä on taval­lisia, suomenkielisiä per­heitä.

Lapset voivat jatkaa vier­aan kie­len opiskelua koulus­sa. Mon­es­sa koulus­sa vieras kieli tulee jo ensim­mäisel­lä luokalla. Las­ten vieraiden kiel­ten opetuk­sen lisäämi­nen kuu­luu hal­li­tuk­sen kärk­i­hankkeisi­in.

Lapselle toisen kie­len oppimis­es­ta ei ole mitään hait­taa, mut­ta siitä on paljon hyö­tyä, sanoo Min­na Toivola. Hän on koulu­tuk­seltaan las­ten­tarhanopet­ta­ja ja foneti­ikan tohtori.

– Lap­si on jo 3‑vuotiaana omak­sunut äidinkie­len perus­teet, vaik­ka hän ei puhuisi paljon. Toisen kie­len opiskelu sen jäl­keen voi het­kek­si hiljen­tää lapsen. Se menee kuitenkin pian ohi. Aiem­min luul­ti­in väärin, että toisen kie­len oppimi­nen häir­it­si äidinkie­len omak­sum­ista.

Ikävuodet 3–7 ovat lapsen kie­len kehi­tyk­sen herkkyyskaut­ta, Toivola sanoo. Lap­si oppii hel­posti kieltä arjen ja leikin lomas­sa. Toisen kie­len oppimi­nen kehit­tää lapsen aivo­ja. Niistä tulee jous­tavam­mat ja niihin kehit­tyy kytkök­siä, joi­ta muuten ei syn­ny. Aivo­jen kyky käsitel­lä tietoa para­nee. Puheen ja muistin alueet aivois­sa kehit­tyvät.

Kun lap­si on pieni, hän oppii parem­min ään­tämään usei­ta kieliä. Suun ja nielun lihak­set sopeu­tu­vat kie­len ään­teisi­in.

Kouluikäisenä se etu on jo läh­es menetet­ty, Toivola sanoo. Sen sijaan pienenä toista kieltä oppin­ut lap­si ään­tää sitä kuten kieltä äidinkie­lenään puhu­vat.

– Las­ten monien kiel­ten oppimisen hyödy­istä on paljon vankkaa tutkimusti­etoa. Sekin tiede­tään, että tois­t­en kie­len osaami­nen antaa itselu­ot­ta­mus­ta, tuo avarakat­seisu­ut­ta ja helpot­taa toiseen kult­tuuri­in tutus­tu­mista myöhem­min elämässä.

Myös EU halu­aa edis­tää kiel­ten osaamista. Komis­sio suosit­telee, että lapset opet­tel­e­vat kah­ta vieras­ta kieltä ennen kouluikää.

Suomeakin voi oppia muumien tuel­la Kou­volas­sa neljä päiväko­tia käyt­tää Moomin Lan­guage Schoo­lia suomen kie­len opetuk­ses­sa maa­han­muut­ta­jalap­sille. Kielikylpy on van­hem­mille mak­su­ton. Utun­mäen päiväkodis­sa sitä käytetään 20 lapsen ryh­mässä, jos­sa puo­let puhuu äidinkie­lenä jotakin vieras­ta kieltä.

Kun lapsi on pieni, hän oppii paremmin ääntämään useita kieliä.

– Jos­sakin vai­heessa päivää jokainen heistä tekee tabletil­la sen 5–15 min­u­ut­tia. Se on mieluista puuhaa, las­ten­tarhanopet­ta­ja Mar­ja Kiis­ki kuvaa.

Osa lap­sista osaa hie­man suomea päiväkoti­in tulleessaan. Toiset ovat täysin ummikko­ja, Kiis­ki ker­too. Las­ten suomen opetuk­seen sat­sa­taan Utun­mäessä paljon. Käytän­nössä tämä toteu­tuu leikeis­sä, lauluis­sa, jumpas­sa ja pukemisen yhtey­dessä.

– Käytämme kuvia ja viit­to­mia, puhumme paljon ja sanoita­mme arkea. Kielikylpy ker­ryt­tää las­ten sanavaras­toa sys­temaat­tis­es­ti, päiväkodis­sa on huo­mat­tu. Lapset nap­paa­vat peleistä sano­ja arkeen.

Kou­volan varhaiskas­vatuk­sen palvelupääl­likkö Hele­na Kuu­sis­to sanoo, että kielikylvyn avul­la halu­taan kehit­tää maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten las­ten syvem­pää kie­len osaamista. Pelkkä sosi­aa­li­nen kieli­taito, jon­ka lapset oppi­vat nopeasti päiväkodis­sa, ei riitä koulus­sa.

– Kielikylvyn avul­la lap­si oppii käsit­teitä ja alakäsit­teitä, fraase­ja ja lauser­ak­en­tei­ta. Kieleen tehdään lisää sisältöä koko ajan. Meil­lä kielikylpyä saa­vat käyt­tää myös suomenkieliset lapset, joil­la on ongelmia kie­len kehi­tyk­sessä.

Jaana Laiti­nen

Lähde: Mar­ja Nur­mi­laak­so ja Anna-Leena Välimä­ki (toim.): Lap­si ja kieli. Kielelli­nen kehit­tymi­nen varhaiskas­vatuk­ses­sa. THL, 2011.