Lapsi­joukko opettelee tablet­ti­pelin avulla englantia päivä­ko­dissa Espoossa. Kouvo­lassa maahan­muut­ta­ja­lapset käyttävät samaa kieli­kylpyä suomen oppimisessa.

 

Home is where my family lives, family lives, family lives. Home is where my family lives, every day of the year.

Taira Karasti, Moritz Klemettilä, Mio Hakanen ja Viljami Kalliomäki tapai­levat laulun sanoja yhdessä lasten­hoitaja Teija Malkin kanssa. Paikka on Tenavat-Taapero päiväkoti Espoon Sundsbergissä.

– Tunnis­taako kukaan tuttuja sanoja, Malk kysyy.

Vilja­mille ja Tairalle teksti on vielä vierasta, mutta isommat pojat Mio ja Moritz hihkai­sevat: home ja family. Laulua lauletaan useamman kerran peräkkäin ja vielä pari kertaa ennen leikki­tuokion loppu­mista. Siinä välissä tehdään kaikkea hauskaa. Malk kaivaa muisti­kortit, joiden kuvissa näkyy tuttuja esineitä: matto, kello, kissa ja koira. Sanoja on opeteltu englan­niksi jo aiemmin.

Ohjaaja laittaa kortit viltille kuvapuoli ylöspäin. Sitten hän nappaa yhden kortin pois ja kysyy, mikä puuttuu. Rug, Viljami huomaa heti. Seuraa­valla kerralla Taira keksii puuttuvan kuvan, se on clock.

Samoja sanoja arvuu­tellaan uudella leikillä. Siinä kukin lapsi vuorollaan nappaa yhden kortin ja vie sen selän taakse. Muut arvuut­te­levat taas, mikä kortti puuttuu.

Jokainen valitsee vuorollaan kellokortin. Sana clock on tuttu kaikille.

Sitten hypätään ylös. Do you remember words run, walk, rest, jump and stop, Malk kysyy. Niitä on opeteltu edelli­sillä kerroilla. Lapset kiertävät kehään ja Malk huudahtaa jump. Kaikki tekevät hypyn. Sitten tulee sana run, ja lapset ottavat juoksuas­kelia. Rest-sana on lapsista hauskin. He rojah­tavat lepäämään isojen tyynyjen päälle.

Malk kaivaa kerhon korista tabletin kullekin lapselle. Lapset saavat pelata niillä kieli­pelejä. Pelit etenevät samaan tahtiin kuin kieli­kylvyn opetus. Peleissä toistuvat samat sanat, jotka tulevat tutuksi myös leikeistä ja lauluista.

– Kieli­kylpyyn kuuluu paljon toistoja, Malk selittää. Kieli menee päähän liikku­malla, kuunte­le­malla, laula­malla, katso­malla kuvia ja pelaa­malla tabletilla.

Table­tille voi myös äänittää lyhyitä pätkiä ja kuulla, miltä oma ääni kuulostaa englanniksi.

4 000 sanaa 4 vuodessa

Tenava-Taapero on yksityinen suomen­kie­linen päiväkoti, jossa toimii Moomin Language School, alle koului­käi­sille tehty digitaa­linen kieli­kylpy. Siihen kuuluu leikki­tuokio kerran viikossa. Sen lisäksi lapset saavat käyttää tabletteja ja muuta materi­aalia vapaasti.

Hoitajat valvovat, että jokainen lapsi harjoit­telee kieltä pelin avulla 10 – 15 minuuttia joka päivä.

Pelejä ei saa tehdä mielin määrin, vaan niissä edetään samaan tahtiin leikki­tuo­kioiden kanssa. Vanhemmat pääsevä katsomaan kotoa tieto­ko­neella, miten lapset edistyvät.

Moomin Language School kestää neljä vuotta, ja se on suunnattu pääasiassa 3 – 7-vuotiaille. Sen aikana lapsi ehtii oppia 4 000 sanaa. Kieli­kylpy oli pilot­ti­käy­tössä Tenava-Taape­rossa ja Kouvo­lassa kahdessa päivä­ko­dissa viime vuonna. Sen valmis versio tuli käyttöön viime vuoden lopulla.

Kieli­kylpyä kehittää suoma­lainen Playvation-yritys. Sen emoyhtiö Promentor Solutions tuottaa digikie­lio­pe­tusta muun muassa yrityksille.

– Meillä on tekijä­tii­missä lapsen kielen kehityksen ja varhais­kas­va­tuksen ammat­ti­laisia. Nouda­tamme päivä­kotien pedago­gisia ja varhais­kas­va­tuksen tavoit­teita. Meillä muun muassa terveh­ditään tullessa ja kätellään ja kiitetään kerhon päättyessä. Lapset oppivat arjen asioita ja sosiaa­lisia taitoja, sanoo Playva­tionin toimi­tus­johtaja Anu Guttorm kertoo.

Kielikylpyä kehittää suomalainen Playvation-yritys.

Kielen opinnot etenevät hitaasti, päivit­täi­sissä lyhyissä pätkissä. Jotkut vanhemmat ovat kysyneet, miksi tahti on hidas ja kieli helppoa. Niin lapsi ei rasitu liikaa. Kuormit­tu­minen vaikeut­taisi oppimista, Guttorm sanoo.

Toinen kieli kehittää aivoja

Osa Tenava-Taape­rossa kieli­kylpyä käyvien lasten perheistä on kaksi­kie­lisiä. Vanhemmat haluavat tukea kieli­kylvyn avulla toisen vanhemman puhumaa kieltä. Osa perheistä on taval­lisia, suomen­kie­lisiä perheitä.

Lapset voivat jatkaa vieraan kielen opiskelua koulussa. Monessa koulussa vieras kieli tulee jo ensim­mäi­sellä luokalla. Lasten vieraiden kielten opetuksen lisää­minen kuuluu halli­tuksen kärkihankkeisiin.

Lapselle toisen kielen oppimi­sesta ei ole mitään haittaa, mutta siitä on paljon hyötyä, sanoo Minna Toivola. Hän on koulu­tuk­seltaan lasten­tar­han­opettaja ja fonetiikan tohtori.

– Lapsi on jo 3-vuotiaana omaksunut äidin­kielen perusteet, vaikka hän ei puhuisi paljon. Toisen kielen opiskelu sen jälkeen voi hetkeksi hiljentää lapsen. Se menee kuitenkin pian ohi. Aiemmin luultiin väärin, että toisen kielen oppiminen häiritsi äidin­kielen omaksumista.

Ikävuodet 3 – 7 ovat lapsen kielen kehityksen herkkyys­kautta, Toivola sanoo. Lapsi oppii helposti kieltä arjen ja leikin lomassa. Toisen kielen oppiminen kehittää lapsen aivoja. Niistä tulee jousta­vammat ja niihin kehittyy kytköksiä, joita muuten ei synny. Aivojen kyky käsitellä tietoa paranee. Puheen ja muistin alueet aivoissa kehittyvät.

Kun lapsi on pieni, hän oppii paremmin ääntämään useita kieliä. Suun ja nielun lihakset sopeu­tuvat kielen äänteisiin.

Koului­käisenä se etu on jo lähes menetetty, Toivola sanoo. Sen sijaan pienenä toista kieltä oppinut lapsi ääntää sitä kuten kieltä äidin­kie­lenään puhuvat.

– Lasten monien kielten oppimisen hyödyistä on paljon vankkaa tutki­mus­tietoa. Sekin tiedetään, että toisten kielen osaaminen antaa itseluot­ta­musta, tuo avara­kat­sei­suutta ja helpottaa toiseen kulttuuriin tutus­tu­mista myöhemmin elämässä.

Myös EU haluaa edistää kielten osaamista. Komissio suosit­telee, että lapset opette­levat kahta vierasta kieltä ennen kouluikää.

Suomeakin voi oppia muumien tuella Kouvo­lassa neljä päivä­kotia käyttää Moomin Language Schoolia suomen kielen opetuk­sessa maahan­muut­ta­ja­lap­sille. Kieli­kylpy on vanhem­mille maksuton. Utunmäen päivä­ko­dissa sitä käytetään 20 lapsen ryhmässä, jossa puolet puhuu äidin­kielenä jotakin vierasta kieltä.

Kun lapsi on pieni, hän oppii paremmin ääntämään useita kieliä.

– Jossakin vaiheessa päivää jokainen heistä tekee table­tilla sen 5 – 15 minuuttia. Se on mieluista puuhaa, lasten­tar­han­opettaja Marja Kiiski kuvaa.

Osa lapsista osaa hieman suomea päivä­kotiin tulleessaan. Toiset ovat täysin ummikkoja, Kiiski kertoo. Lasten suomen opetukseen satsataan Utunmäessä paljon. Käytän­nössä tämä toteutuu leikeissä, lauluissa, jumpassa ja pukemisen yhteydessä.

– Käytämme kuvia ja viittomia, puhumme paljon ja sanoi­tamme arkea. Kieli­kylpy kerryttää lasten sanava­rastoa syste­maat­ti­sesti, päivä­ko­dissa on huomattu. Lapset nappaavat peleistä sanoja arkeen.

Kouvolan varhais­kas­va­tuksen palve­lu­pääl­likkö Helena Kuusisto sanoo, että kieli­kylvyn avulla halutaan kehittää maahan­muut­ta­ja­taus­taisten lasten syvempää kielen osaamista. Pelkkä sosiaa­linen kieli­taito, jonka lapset oppivat nopeasti päivä­ko­dissa, ei riitä koulussa.

– Kieli­kylvyn avulla lapsi oppii käsit­teitä ja alakä­sit­teitä, fraaseja ja lause­ra­ken­teita. Kieleen tehdään lisää sisältöä koko ajan. Meillä kieli­kylpyä saavat käyttää myös suomen­kie­liset lapset, joilla on ongelmia kielen kehityksessä.

Jaana Laitinen

Lähde: Marja Nurmi­laakso ja Anna-Leena Välimäki (toim.): Lapsi ja kieli. Kielel­linen kehit­ty­minen varhais­kas­va­tuk­sessa. THL, 2011.