Lapsijoukko opettelee tablettipelin avulla englantia päiväkodissa Espoossa. Kouvolassa maahanmuuttajalapset käyttävät samaa kielikylpyä suomen oppimisessa.

 

Home is where my family lives, family lives, family lives. Home is where my family lives, every day of the year.

Taira Karasti, Moritz Kle­met­tilä, Mio Haka­nen ja Vil­jami Kal­lio­mäki tapai­le­vat lau­lun sanoja yhdessä las­ten­hoi­taja Teija Mal­kin kanssa. Paikka on Tena­vat-Taa­pero päi­vä­koti Espoon Sundsbergissä.

– Tun­nis­taako kukaan tut­tuja sanoja, Malk kysyy.

Vil­ja­mille ja Tai­ralle teksti on vielä vie­rasta, mutta isom­mat pojat Mio ja Moritz hih­kai­se­vat: home ja family. Lau­lua lau­le­taan useam­man ker­ran peräk­käin ja vielä pari ker­taa ennen leik­ki­tuo­kion lop­pu­mista. Siinä välissä teh­dään kaik­kea haus­kaa. Malk kai­vaa muis­ti­kor­tit, joi­den kuvissa näkyy tut­tuja esi­neitä: matto, kello, kissa ja koira. Sanoja on ope­teltu englan­niksi jo aiemmin.

Ohjaaja lait­taa kor­tit vil­tille kuva­puoli ylös­päin. Sit­ten hän nap­paa yhden kor­tin pois ja kysyy, mikä puut­tuu. Rug, Vil­jami huo­maa heti. Seu­raa­valla ker­ralla Taira kek­sii puut­tu­van kuvan, se on clock.

Samoja sanoja arvuu­tel­laan uudella lei­killä. Siinä kukin lapsi vuo­rol­laan nap­paa yhden kor­tin ja vie sen selän taakse. Muut arvuut­te­le­vat taas, mikä kortti puuttuu.

Jokainen valitsee vuorollaan kellokortin. Sana clock on tuttu kaikille.

Sit­ten hypä­tään ylös. Do you remem­ber words run, walk, rest, jump and stop, Malk kysyy. Niitä on ope­teltu edel­li­sillä ker­roilla. Lap­set kier­tä­vät kehään ja Malk huu­dah­taa jump. Kaikki teke­vät hypyn. Sit­ten tulee sana run, ja lap­set otta­vat juok­suas­ke­lia. Rest-sana on lap­sista haus­kin. He rojah­ta­vat lepää­mään iso­jen tyy­ny­jen päälle.

Malk kai­vaa ker­hon korista table­tin kul­le­kin lap­selle. Lap­set saa­vat pelata niillä kie­li­pe­lejä. Pelit ete­ne­vät samaan tah­tiin kuin kie­li­kyl­vyn ope­tus. Peleissä tois­tu­vat samat sanat, jotka tule­vat tutuksi myös lei­keistä ja lauluista.

– Kie­li­kyl­pyyn kuu­luu pal­jon tois­toja, Malk selit­tää. Kieli menee pää­hän liik­ku­malla, kuun­te­le­malla, lau­la­malla, kat­so­malla kuvia ja pelaa­malla tabletilla.

Table­tille voi myös äänit­tää lyhyitä pät­kiä ja kuulla, miltä oma ääni kuu­los­taa englanniksi.

4 000 sanaa 4 vuodessa

Tenava-Taa­pero on yksi­tyi­nen suo­men­kie­li­nen päi­vä­koti, jossa toi­mii Moo­min Lan­guage School, alle kou­lui­käi­sille tehty digi­taa­li­nen kie­li­kylpy. Sii­hen kuu­luu leik­ki­tuo­kio ker­ran vii­kossa. Sen lisäksi lap­set saa­vat käyt­tää tablet­teja ja muuta mate­ri­aa­lia vapaasti.

Hoi­ta­jat val­vo­vat, että jokai­nen lapsi har­joit­te­lee kieltä pelin avulla 10–15 minuut­tia joka päivä.

Pelejä ei saa tehdä mie­lin mää­rin, vaan niissä ede­tään samaan tah­tiin leik­ki­tuo­kioi­den kanssa. Van­hem­mat pää­sevä kat­so­maan kotoa tie­to­ko­neella, miten lap­set edistyvät.

Moo­min Lan­guage School kes­tää neljä vuotta, ja se on suun­nattu pää­asiassa 3–7‑vuotiaille. Sen aikana lapsi ehtii oppia 4 000 sanaa. Kie­li­kylpy oli pilot­ti­käy­tössä Tenava-Taa­pe­rossa ja Kou­vo­lassa kah­dessa päi­vä­ko­dissa viime vuonna. Sen val­mis ver­sio tuli käyt­töön viime vuo­den lopulla.

Kie­li­kyl­pyä kehit­tää suo­ma­lai­nen Play­va­tion-yri­tys. Sen emo­yh­tiö Pro­men­tor Solu­tions tuot­taa digi­kie­lio­pe­tusta muun muassa yrityksille.

– Meillä on teki­jä­tii­missä lap­sen kie­len kehi­tyk­sen ja var­hais­kas­va­tuk­sen ammat­ti­lai­sia. Nou­da­tamme päi­vä­ko­tien peda­go­gi­sia ja var­hais­kas­va­tuk­sen tavoit­teita. Meillä muun muassa ter­veh­di­tään tul­lessa ja kätel­lään ja kii­te­tään ker­hon päät­tyessä. Lap­set oppi­vat arjen asioita ja sosi­aa­li­sia tai­toja, sanoo Play­va­tio­nin toi­mi­tus­joh­taja Anu Gut­torm kertoo.

Kielikylpyä kehittää suomalainen Playvation-yritys.

Kie­len opin­not ete­ne­vät hitaasti, päi­vit­täi­sissä lyhyissä pät­kissä. Jot­kut van­hem­mat ovat kysy­neet, miksi tahti on hidas ja kieli help­poa. Niin lapsi ei rasitu lii­kaa. Kuor­mit­tu­mi­nen vai­keut­taisi oppi­mista, Gut­torm sanoo.

Toinen kieli kehittää aivoja

Osa Tenava-Taa­pe­rossa kie­li­kyl­pyä käy­vien las­ten per­heistä on kak­si­kie­li­siä. Van­hem­mat halua­vat tukea kie­li­kyl­vyn avulla toi­sen van­hem­man puhu­maa kieltä. Osa per­heistä on taval­li­sia, suo­men­kie­li­siä perheitä.

Lap­set voi­vat jat­kaa vie­raan kie­len opis­ke­lua kou­lussa. Monessa kou­lussa vie­ras kieli tulee jo ensim­mäi­sellä luo­kalla. Las­ten vie­rai­den kiel­ten ope­tuk­sen lisää­mi­nen kuu­luu hal­li­tuk­sen kärkihankkeisiin.

Lap­selle toi­sen kie­len oppi­mi­sesta ei ole mitään hait­taa, mutta siitä on pal­jon hyö­tyä, sanoo Minna Toi­vola. Hän on kou­lu­tuk­sel­taan las­ten­tar­han­opet­taja ja fone­tii­kan tohtori.

– Lapsi on jo 3‑vuotiaana omak­su­nut äidin­kie­len perus­teet, vaikka hän ei puhuisi pal­jon. Toi­sen kie­len opis­kelu sen jäl­keen voi het­keksi hil­jen­tää lap­sen. Se menee kui­ten­kin pian ohi. Aiem­min luul­tiin vää­rin, että toi­sen kie­len oppi­mi­nen häi­ritsi äidin­kie­len omaksumista.

Ikä­vuo­det 3–7 ovat lap­sen kie­len kehi­tyk­sen herk­kyys­kautta, Toi­vola sanoo. Lapsi oppii hel­posti kieltä arjen ja lei­kin lomassa. Toi­sen kie­len oppi­mi­nen kehit­tää lap­sen aivoja. Niistä tulee jous­ta­vam­mat ja nii­hin kehit­tyy kyt­kök­siä, joita muu­ten ei synny. Aivo­jen kyky käsi­tellä tie­toa para­nee. Puheen ja muis­tin alu­eet aivoissa kehittyvät.

Kun lapsi on pieni, hän oppii parem­min ään­tä­mään useita kie­liä. Suun ja nie­lun lihak­set sopeu­tu­vat kie­len äänteisiin.

Kou­lui­käi­senä se etu on jo lähes mene­tetty, Toi­vola sanoo. Sen sijaan pie­nenä toista kieltä oppi­nut lapsi ään­tää sitä kuten kieltä äidin­kie­le­nään puhuvat.

– Las­ten monien kiel­ten oppi­mi­sen hyö­dyistä on pal­jon vank­kaa tut­ki­mus­tie­toa. Sekin tie­de­tään, että tois­ten kie­len osaa­mi­nen antaa itse­luot­ta­musta, tuo ava­ra­kat­sei­suutta ja hel­pot­taa toi­seen kult­tuu­riin tutus­tu­mista myö­hem­min elämässä.

Myös EU haluaa edis­tää kiel­ten osaa­mista. Komis­sio suo­sit­te­lee, että lap­set opet­te­le­vat kahta vie­rasta kieltä ennen kouluikää.

Suo­mea­kin voi oppia muu­mien tuella Kou­vo­lassa neljä päi­vä­ko­tia käyt­tää Moo­min Lan­guage Schoo­lia suo­men kie­len ope­tuk­sessa maa­han­muut­ta­ja­lap­sille. Kie­li­kylpy on van­hem­mille mak­su­ton. Utun­mäen päi­vä­ko­dissa sitä käy­te­tään 20 lap­sen ryh­mässä, jossa puo­let puhuu äidin­kie­lenä jota­kin vie­rasta kieltä.

Kun lapsi on pieni, hän oppii paremmin ääntämään useita kieliä.

– Jos­sa­kin vai­heessa päi­vää jokai­nen heistä tekee table­tilla sen 5–15 minuut­tia. Se on mie­luista puu­haa, las­ten­tar­han­opet­taja Marja Kiiski kuvaa.

Osa lap­sista osaa hie­man suo­mea päi­vä­ko­tiin tul­lees­saan. Toi­set ovat täy­sin ummik­koja, Kiiski ker­too. Las­ten suo­men ope­tuk­seen sat­sa­taan Utun­mäessä pal­jon. Käy­tän­nössä tämä toteu­tuu lei­keissä, lau­luissa, jum­passa ja puke­mi­sen yhteydessä.

– Käy­tämme kuvia ja viit­to­mia, puhumme pal­jon ja sanoi­tamme arkea. Kie­li­kylpy ker­ryt­tää las­ten sana­va­ras­toa sys­te­maat­ti­sesti, päi­vä­ko­dissa on huo­mattu. Lap­set nap­paa­vat peleistä sanoja arkeen.

Kou­vo­lan var­hais­kas­va­tuk­sen pal­ve­lu­pääl­likkö Helena Kuusisto sanoo, että kie­li­kyl­vyn avulla halu­taan kehit­tää maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten las­ten syvem­pää kie­len osaa­mista. Pelkkä sosi­aa­li­nen kie­li­taito, jonka lap­set oppi­vat nopeasti päi­vä­ko­dissa, ei riitä koulussa.

– Kie­li­kyl­vyn avulla lapsi oppii käsit­teitä ja ala­kä­sit­teitä, fraa­seja ja lause­ra­ken­teita. Kie­leen teh­dään lisää sisäl­töä koko ajan. Meillä kie­li­kyl­pyä saa­vat käyt­tää myös suo­men­kie­li­set lap­set, joilla on ongel­mia kie­len kehityksessä.

Jaana Lai­ti­nen

Lähde: Marja Nur­mi­laakso ja Anna-Leena Väli­mäki (toim.): Lapsi ja kieli. Kie­lel­li­nen kehit­ty­mi­nen var­hais­kas­va­tuk­sessa. THL, 2011.