Kelan uuden pääjohtajan Elli Aaltosen missiona on muuttaa etuudesta lähtevä palvelumalli asiakkaan tarpeesta lähteväksi. Hän myös visioi Kelalle nykyistä laajempaa roolia sote-uudistuksen myötä.

 

Ensim­mäi­sis­sä haas­tat­teluis­saan Kelan pääjo­hta­jana Elli Aal­to­nen nos­ti esille kysymyk­sen etuuk­sien mak­samisen lähtöko­hdas­ta: mak­se­taanko mielu­um­min osal­lisu­ud­es­ta kuin olemis­es­ta. Asi­as­ta nousi laa­ja keskustelu.

Kansalaiskeskustelus­sa ihmiset otti­vat kan­taa oman ase­mansa perus­teel­la. toiset kysyvät, että ilman omaa syytään työt­tömällekö ei kuu­lusi mitään. Toiset puolestaan ajat­tel­e­vat, että nyt ei enää maa­ta kotona val­tion rahal­la.

– Nos­tin tämän asian esille eri­tyis­es­ti nuorten näkökul­mas­ta. Niiden nuorten, joi­ta sosi­aal­i­työn­tek­i­jä näkee 14-vuo­ti­aana, 18-vuo­ti­aana, 29-vuo­ti­aana ilman mitään muu­tos­ta elämässä tai tule­vaisu­u­den näkymis­sä. Sosi­aal­i­tur­va on alun perin eläke­tur­vaa luku­un otta­mat­ta tarkoitet­tu lyhy­isi­in siir­tymä­jak­soi­hin koulus­ta opin­toi­hin, opin­noista työhön ja työstä toiseen siir­tymisen välille, sairauteen ja äitiy­teen, ei pysyväk­si oloti­lak­si.

– Nyt ympäristö on muut­tunut, työtä ei niin vain löy­dykään ainakaan läheltä ja asum­i­nen mak­saa paljon. Seu­rauk­se­na on syr­jäy­tymi­nen ja eri­ar­vois­tu­mi­nen.

Tukea pitää maksaa niin, että se vie ihmistä eteenpäin

– Haen uuden­laista toim­intat­a­paa, jos­sa sank­tio muut­tuu kan­nus­timek­si ja ammat­ti­lais­ten viipale­mainen työ moni­ammatil­lisek­si yhteistyök­si asi­akkaan kanssa ja hyväk­si. Odotan paljon Juho Saaren eri­ar­voisu­ustyöryh­män työltä ja Heik­ki Hiil­a­m­on osal­lisu­us­tu­loe­si­tyk­seltä, sanoo Elli Aal­to­nen.

– Tarvi­taan ammat­ti­laisia tekemään työtä ihmis­ten kanssa. TE-keskusten työn­tek­i­jä- tilanne ei ole paran­tunut vaan heiken­tynyt. Niukku­us­poli­ti­ik­ka on vähen­tänyt palkkatukea sekä työ­pa­jo­ja ja toisen asteen ammatill­i­nen koulu­tuskin on nyt muu­tosten kohteena.

Nostin tämän asian esille erityisesti nuorten näkökulmasta.

– Nyt meil­lä on aikamoinen kohtaan­to-ongel­ma, jota sotekaan ei yksin ratkaise. Ei työtön näköala­ton nuori lähde 25 kilo­metrin päähän etsimään moni­ammatil­lista tiim­iä, joka hän­tä aut­taisi. Tarvi­taan moni­ammatill­i­nen lähipalvelu, jon­ka front­deskil­lä on parhaat voimat palvele­mas­sa.

Perus­tu­lokokeilu on läht­enyt liik­keelle, ja 2 000 työ­markki­natukea saavaa on kut­sut­tu mukaan. Perus­tu­lokokeilun sup­peut­ta on kri­ti­soitu. Otok­sen olisi pitänyt olla suurem­pi ja siinä pitäisi olla enem­män eri­lai­sis­sa elämän- tilanteis­sa ole­via ihmisiä.

– Keskeinen kysymys perus­tu­lokokeilus­sa on, vähenevätkö kan­nustin­loukut ja helpot­tuuko eri­laisen, eri kestoisen työn ja lyhy­taikaisen opiskelun vas­taan­ot­to. Olisi var­masti jatkos­sa kiin­nos­tavaa myös selvit­tää, käyt­tävätkö perus­tu­lokokeilus­sa mukana ole­vat vähem­män eri­laisia palvelui­ta kuin aiem­min, mut­ta kokeilu­un varatut rahat mah­dol­lis­ti­vat nyt tämän.

Suomen kokeilu herät­tää paljon kiin­nos­tus­ta ulko­mail­la. Eri­laisia työl­lisyy­den ja sosi­aal­i­tur­van keskinäisiä ratkaisu­ja etsitään mon­es­sa muus­sakin maas­sa. Elli Aal­to­nen on kuul­lut muun muas­sa Mal­tan kokeiluista.

– Siel­lä lähde­tään palk­it­semis­pe­ri­aat­teel­la eteen­päin. Jos kah­den lapsen yksin­huolta­jaäidin ei kan­na­ta ottaa työtä vas­taan, kun päivähoit­o­mak­sut vievät suuren osan ansios­ta, niin ratkaistaan asia niin, että äidin ei tarvitse mak­saa päivähoi­dos­ta täyt­tä mak­sua työl­listyessään.

Kuuden tuhannen ihmisen potentiaali

Uusi pääjo­hta­ja herät­tää paljon kiin­nos­tus­ta. Onhan Kela merkit­tävä insti­tuu­tio. Elli Aal­tosen johta­ma laitos huole­htii 15 mil­jardin euron etuuk­sien jakamis­es­ta suo­ma­laisille.

Elli Aal­to­nen on myös hyvin pätevöi­tynyt nykyiseen tehtävään­sä tekemäl­lä pitkän uran sosi­aal­i­huol­los­sa ja val­tion alue­hallinnos­sa. Hän on väitel­lyt sosi­aal­i­huol­lon johtamis­es­ta ja toimin­ut asiantun­ti­jana monis­sa sosi­aal­i­huol­lon kehit­tämis­hankkeis­sa koti- ja ulko­mail­la.

– Kelas­sa on 6 000 ihmisen poten­ti­aali tekemässä suo­ma­laista sosi­aal­i­tur­vaa. Meil­lä on toimi­va sähköi­nen jär­jestelmä, 185 toimis­toa julkisen vira­nomaisen palvelu­verkkona ja lisäk­si tutkimus­ta ja kehit­tämistä. Voin nähdä tule­vaisu­udessa Kelan uute­na part­ne­r­i­na lääkärei­den ja sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den rin­nal­la tekemässä muu­takin kuin etuuk­sien jakamista, Elli Aal­to­nen visioi.

Toimeentulotuki poikkeaa Kelan monesta muusta etuudesta.

– Nyky­isin työtä tehdään vielä sup­peasti: yksi työn­tek­i­jä tekee asum­is­tukipäätök­siä, toinen tekee toimeen­tu­lo­tukea, kol­mas kuntou­tus­päätök­siä. Uusi tapa tehdä voisi olla se, että asi­akkaan koh­dates­saan Kelan virkail­i­ja kat­soo samal­la kaikkea tuen tarvet­ta, ei vain yhtä palvelua.

Asi­as­ta kan­nat­taa keskustel­la rauhas­sa. Joku saat­taa parah­taa, ettei selviä nykyis­es­täkään työmäärästä saati, että voisi ottaa vas­taan uusia haastei­ta. Toinen taas saat­taa nähdä uudessa työot­teessa työtä rikas­tut­tavia ele­ment­te­jä ja mah­dol­lisu­u­den päästä käyt­tämään laa­jem­min tieto­taitoaan kuin nyky­isin.

Toimeentulotuki on erilainen etuus

Uusi pääjo­hta­ja ei ole vielä ehtinyt tuu­naa­maan työhuonet­ta omak­seen Alvar Aal­lon suun­nit­tele­mas­sa Kelan pääkont­toris­sa. Edeltäjän ter­ve­tu­lo­lah­jat ovat pöy­däl­lä: lehmä- pat­sas muis­tut­ta­mas­sa, että työssä tarvi­taan lehmän her­mo­ja ja vil­la­sukat pitämässä jalat lämpim­inä. Pääjo­hta­jan aloit­taes­sa käyn­nistyi myös toimeen­tu­lotuen mak­sa­t­us Kelan kaut­ta.

– Alku on sujunut hyvin. Olemme pystyneet tekemään tähän men­nessä läh­es 100 000 päätöstä lak­isääteisen määräa­jan sisäl­lä. Kelaan palkat­ti­in noin 700 uut­ta työn­tek­i­jää, joista osa oli kokenei­ta sosi­aalialan ammat­ti­laisia ja etu­uskäsit­telijöitä kun­nista.

Sosi­aal­i­toimen sosi­aal­i­työn­tek­i­jät ja aiem­min kun­nis­sa toimeen­tu­lo­tuk­i­työtä tehneet ovat olleet huolis­saan siitä, ymmär­retäänkö Kelas­sa toimeen­tu­lotuen eri­ty­is­lu­onne. Toimeen­tu­lotuen myön­tämiseen liit­tyy aina myös hark­in­taa siitä, mitä on lain tarkoit­ta­ma kohtu­ulli­nen, vält­tämätön, tarpeelli­nen, he muis­tut­ta­vat.

Huol­ta vahvis­taa julk­isu­u­teenkin tuo­tu tapaus, jos­sa asi­akas on saanut hylkäävän perus­toimeen­tu­lo­tukipäätök­sen, kun laskel­mas­sa tulot ovat ylit­tyneet 10 sen­til­lä. Asi­akkaal­la on kuitenkin edessä 400 euron lääke- kulut, jot­ka kuu­luisi laskea perus­toimeen­tu­lo- tuen piiri­in.

– Toimeen­tu­lo­tu­ki poikkeaa Kelan mon­es­ta muus­ta etu­ud­es­ta. Poikkeuk­se­na on ehkä tulkkipalvelu ja kuntou­tus, jos­sa on hark­in­taa. Min­ulle on san­ot­tu, että yhteys Kelan ja kun- tien välil­lä on toimin­ut ainakin Kelas­ta nähtynä. Ehkä olen kysynyt liian aikaisin? Tässä on meil­lä osaamisen, oppimisen ja palvelukyvyn paik­ka, toteaa Aal­to­nen.

– Noin 15 pros­ent­tia nyt tehdy­istä ratkaisu­ista on hylkääviä. En usko, että lin­ja kiristy­isi. Se yhden­mukaistuu ja ken­ties teknistyy, kun tarve­hark­in­tainen täy­den­tävä osu­us jäi edelleen kun­nille. Toi­sis­sa kun­nis­sa on ollut löy­sem­pää hark­in­taa. Toi­sis­sa kun­nis­sa on voitu olla soikeam­mal­la rahal­la, ja pidet­ty tiukem­pia norme­ja kuin laki on tarkoit­tanut.

Miten palvelun ja tuen yhteys hoidetaan?

Elli Aal­to­nen muis­telee 1980-luvun edeltä- jään­sä Mat­ti Puhakkaa, jon­ka kanssa sat­tui usein istu­maan vierekkäin lennoil­la Joen­su­us­ta Helsinki­in tai takaisin. Käyti­in keskustelu­ja sosi­aalipoli­it­ti­sista kysymyk­sistä. Pohdit­ti­in myös sitä, kumpi on tärkeämpi sosi­aal­i­tur­va vai sosi­aali­palve­lut, jos taloudel­lisen niukku­u­den vuok­si pitäisi pri­or­isoi­da. Mon­elle toimeen­tu­lo­tukea luku­un otta­mat­ta palvelu­jen saatavu­us on tärkeää.

Miten palvelun ja tuen yhteys hoidetaan?

Omaishoidon tuki on Elli Aal­toselle hyvin tut­tu. Siinäkin yhden­ver­taisu­u­den nimis­sä on tärkeää, että omaishoidon­tu­ki mak­se­taan saman suu­ruise­na eri puo­lil­la maa­ta. Samal­la kuitenkin on huole­hdit­ta­va myös omaishoita­jien ja hoidet­tavien tuen ja palvelu­jen saatavu­ud­es­ta. Se on kun­nan tehtävä.

Miten palvelun ja tuen yhteys hoide­taan? Näitä kysymyk­siä pitää edelleen pohtia myös toimeen­tu­lotues­sa esimerkik­si asumisen, nuorten mie­len­ter­veysasi­akkaiden tai vaikka­pa vanki­las­ta vapau­tu­vien asi­akkaiden kohdal­la, Aal­to­nen korostaa.

Elli Aal­to­nen on yksi sosi­aalialan ammat­ti­lai­sista. Hän on myös johtanut Tal­ent­ian edeltäjää Sosi­aal­i­työn­tek­i­jäin Liit­toa vuosi­na 1987–89. Onko sosi­aal­i­työn­tek­i­jän iden­ti­teet­ti tal­lel­la monien hallinnos­sa tehty­jen vuosien jäl­keen?

Minus­sa on yhdis­tynyt sosi­aal­i­työn­tek­i­jän, yhteiskun­tati­eteil­i­jän ja sosi­olo­gin kom­bi­naa­tio. Sosi­olo­gi kysyy, mikä on toimi­van ympäristön ja lain­säädän­nön suhde, yhteiskun­tati­eteil­i­jä rak­en­taa jär­jestelmää ja sosi­aal­i­työn­tek­i­jä kysyy kuten Super­sos­su aikoinaan: Entä ihmi­nen, entä elämä?

Kris­ti­ina Koskilu­o­ma