Kehityskeskustelu eli ”keke” on esimiehen ja alaisen kohtaamisen paikka, jossa arvioidaan työssä suoriutumista ja tulevaisuuden kehittämiskohteita. Toiset kokevat keket hyödyllisinä, toiset ajanhukkana. Miten saada kekeistä paras irti?

 

MLL:n Las­ten ja Nuorten Kuntou­tussäätiön kuntou­tus­pääl­likkö Eija-Mai­ja Toik­ka innos­tui kolme vuot­ta sit­ten tutki­maan kehi­tyskeskustelu­ja sosionomin (YAMK) ‑opin­näyt­teessään. Tarkoituk­se­na oli samal­la kehit­tää oma­lle työ­paikalle voimaan­nut­ta­van kehi­tyskeskustelun hyvä käytän­tö.

− Osaa­vat ja hyv­in­voivat työn­tek­i­jät ovat organ­isaa­ti­olle kul­la­nar­voisia. Sik­si työn­tek­i­jöi­den
moti­vaa­tion ja sitout­tamisen eteen on hyvä tehdä kovasti töitä. Sään­nöl­lis­es­ti ja johdon­mukaises­ti
käytet­tynä keke on tähän tehtävään oiva työvä­line, Toik­ka sanoo.

− Keke on vuorop­uhelua, jos­sa haetaan yhteistä ymmär­rystä asioiden tilas­ta ja kehit­tymisen tarpeista. Se on mah­dol­lisu­us kiireet­tömästi ja luot­ta­muk­sel­lis­es­ti pysähtyä iet­timään
omaa työtään.

Palautteen antamisen hienous

Toikan kehit­tämis­hankkeen ansios­ta MLL:n Las­ten ja Nuorten Kuntou­tussäätiössä keket toteutetaan nyt aiem­paa sys­temaat­tisem­min. Lisäk­si kehi­tyskeskustelu­jen tuke­na käytet­tävää
haas­tat­telu­lo­maket­ta muokat­ti­in pois­ta­mal­la kysymyk­sistä päällekkäisyyt­tä.
− Yksi uud­is­tuk­sista on myös se, että jos sovimme kehi­tyskeskustelus­sa jotain, sovimme asialle myös seu­ran­nan muu­ta­man kuukau­den päähän. Näin varmis­te­taan, etteivät tavoit­teet jää puheen tasolle, Eija-Mai­ja Toik­ka sanoo.

Paimios­sa sijait­se­va MLL:n Las­ten ja Nuorten Kuntou­tussäätiö on liki sadan työn­tek­i­jän työ­paik­ka. Puo­len­toista tun­nin henkilöko­htaisi­in kehi­tyskeskustelui­hin uppoaa siis hur­jasti aikaa.
− Saadak­semme kekeistä kaiken irti, teemme vuosit­tain yhteenve­don kaik­ista kehi­tyskeskusteluista. Yhteen­ve­to antaa paljon hyvää tietoa kehit­tämis- ja koulu­tus­tarpeista eril­lisen henkilöstön kehit­tämistyöryh­mämme suun­nit­te­lu­työn avuk­si.

Kehityskeskustelu on hyvä tilaisuus kuunnella ja tulla kuulluksi.

Voimaan­nut­tavaan kekeen sisäl­tyy oleel­lis­es­ti vas­tavuoroisen palaut­teen anta­mi­nen ja vas­taan­ot­ta­mi­nen. Yksilölli­nen ja henkilöko­htainen palaute omas­ta osaamis­es­ta, työ­suorituk­ses­ta
ja ammat­ti­tai­dos­ta on tot­ta kai tärkeää.
− Myön­teisen palaut­teen ohel­la täy­tyy kekessä osa­ta antaa myös asial­lis­es­ti ja arvostavasti rak­en­tavaa kri­ti­ikkiä ja kehit­tävää palautet­ta. Tämä ei sosi­aalialan ammat­ti­laisille
vält­tämät­tä ole vaikeaa, Toik­ka miet­tii.

− Voimavar­alähtöi­nen ja ratkaisukeskeinen läh­estymistapa, jol­la vaikeat asi­at ja ongel­mat
opi­taan otta­maan asi­akkaidemme kanssa rak­en­tavasti ja myön­teis­es­ti puheek­si, on toimi­va tapa myös oman työy­hteisön kehit­tämisessä.

Ennen esimi­este­htäviään Toik­ka ehti han­kkia koke­mus­ta myös kuntou­tustyön­tek­i­jänä.
− Kun siir­tyy esimiehek­si, omaa tehtäväku­vaa pitää aika taval­la miet­tiä ja tuulet­taa. On ymmär­ret­tävä keskit­tyä esimi­este­htävi­in­sä ja kehit­tää omaa asiantun­ti­ju­ut­taan tähän tehtävään.
− Itse näen esimi­estyöt palve­lute­htävänä. Työni on aut­taa kuntou­tustyön­tek­i­jöitämme siinä, että he pystyvät tekemään oman työn­sä mah­dol­lisim­man hyvin. Kehi­tyskeskustelu on yksi hyvä työkalu tähän tarkoituk­seen.

Pekkaa laajempi keke

Van­hempi yliopis­ton­le­htori Pekka Päl­li Aal­to-yliopis­ton organ­isaa­tiovi­estin­nän yksiköstä on tutk­in­ut kehi­tyskeskustelu­ja vuorovaiku­tusti­lanteina.
− Kehi­tyskeskustelu­lo­make tekee kekestä eri­tyisen kohtaamisen paikan. Lomak­keen kysymys­ten
ansios­ta keke voi tuo­da aivan uut­ta, eri­laista tietoa van­hoille kahvit­telukavereillekin toi­sis­taan.
Valmi­it kysymyk­set ja arvioin­tialueet ovat hyvä runko keskustelulle. Esimiehen kan­nat­taa
silti olla tarkkana, ettei jää lomak­keen vangik­si, Päl­li vinkkaa.

− Keskustelua ei kan­na­ta jyrätä lomake edel­lä läpi. Heti kun keskustelu poukah­taa ennakoimat­tomille urille kuten uusien ratkaisu­jen hakemiseen, lomake kan­nat­taa uno­htaa ja antaa keskustelun viedä. Kun ihmiset aidosti menevät yhteiselle alueelle, sil­loin jotain uut­ta ja ennal­ta arvaam­a­ton­ta voi syn­tyä. Tämähän on koko kehi­tyskeskustelun tavoite, etsiä ja löytää uut­ta tietoa ja ratkaisu­ja esi­in nous­seisi­in kysymyk­si­in.
− Tämä vaatii kekeltä kiireet­tömyyt­tä. Älä siis ajoi­ta keke­jä liian tiuhaan peräkkäin, jot­ta kel­loon vilkuiluil­ta väl­tytään.

Hyvää esimi­es­taitoa kekessä on Pällin mukaan kyky nos­taa katse yksit­täisen työn­tek­i­jän suo­ri­u­tu­misen yli koko organ­isaa­tion toimivu­u­teen.
− Henkises­ti tulisi valmis­tau­tua ajat­tele­maan, että enpä kehitäkään tässä nyt Pekkaa, vaan tämä keskustelu Pekan kanssa antaa min­ulle tieto­ja siitä, miten asi­at toimi­vat koko organ­isaa­tios­sa.
− Jos tämä Pekka vaikka­pa toimii jonkin verkos­ton yhteyshenkilönä ja tiedonku­lus­sa on ollut vaikeuk­sia, yhdessä Pekan kanssa kan­nat­taa miet­tiä ratkaisu­ja siihen, miten verkos­ton toim­intaa voitaisi­in kehit­tää. Asete­taanko Pekalle vaikka­pa tavoite akti­ivisem­paan, sään­nöl­liseen yhteyk­sien pitämiseen, Päl­li havain­nol­lis­taa.

Näin keskustelun kär­ki pysyy asi­as­sa ja ratkaisu­jen etsimisessä, eikä Pekan henkilöko­htaises­sa
suo­ri­u­tu­mises­sa, vaik­ka sitäkin toki käsitel­lään.
− Per­im­mäi­nen tavoite kekeis­sä on koko organ­isaa­tiona oppia ja muut­taa asioi­ta.

Tapio Ollikainen