Kehityskeskustelu eli ”keke” on esimiehen ja alaisen kohtaamisen paikka, jossa arvioidaan työssä suoriutumista ja tulevaisuuden kehittämiskohteita. Toiset kokevat keket hyödyllisinä, toiset ajanhukkana. Miten saada kekeistä paras irti?

 

MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön kun­tou­tus­pääl­likkö Eija-Maija Toikka innos­tui kolme vuotta sit­ten tut­ki­maan kehi­tys­kes­kus­te­luja sosio­no­min (YAMK) ‑opin­näyt­tees­sään. Tarkoituksena oli samalla kehit­tää omalle työ­pai­kalle voi­maan­nut­ta­van kehi­tys­kes­kus­te­lun hyvä käytäntö.

− Osaavat ja hyvin­voi­vat työn­te­ki­jät ovat orga­ni­saa­tiolle kul­la­nar­voi­sia. Siksi työntekijöiden
moti­vaa­tion ja sitout­ta­mi­sen eteen on hyvä tehdä kovasti töitä. Säännöllisesti ja johdonmukaisesti
käy­tet­tynä keke on tähän teh­tä­vään oiva työ­vä­line, Toikka sanoo.

− Keke on vuo­ro­pu­he­lua, jossa hae­taan yhteistä ymmär­rystä asioi­den tilasta ja kehit­ty­mi­sen tar­peista. Se on mah­dol­li­suus kii­reet­tö­mästi ja luot­ta­muk­sel­li­sesti pysäh­tyä iettimään
omaa työtään.

Palautteen antamisen hienous

Toikan kehit­tä­mis­hank­keen ansiosta MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiössä keket toteu­te­taan nyt aiem­paa sys­te­maat­ti­sem­min. Lisäksi kehi­tys­kes­kus­te­lu­jen tukena käytettävää
haas­tat­te­lu­lo­ma­ketta muo­kat­tiin pois­ta­malla kysy­myk­sistä päällekkäisyyttä.
− Yksi uudis­tuk­sista on myös se, että jos sovimme kehi­tys­kes­kus­te­lussa jotain, sovimme asialle myös seu­ran­nan muu­ta­man kuu­kau­den pää­hän. Näin var­mis­te­taan, ettei­vät tavoit­teet jää puheen tasolle, Eija-Maija Toikka sanoo.

Paimiossa sijait­seva MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö on liki sadan työn­te­ki­jän työ­paikka. Puolentoista tun­nin hen­ki­lö­koh­tai­siin kehi­tys­kes­kus­te­lui­hin uppoaa siis hur­jasti aikaa.
− Saadaksemme kekeistä kai­ken irti, teemme vuo­sit­tain yhteen­ve­don kai­kista kehi­tys­kes­kus­te­luista. Yhteenveto antaa pal­jon hyvää tie­toa kehit­tä­mis- ja kou­lu­tus­tar­peista eril­li­sen hen­ki­lös­tön kehit­tä­mis­työ­ryh­mämme suun­nit­te­lu­työn avuksi.

Kehityskeskustelu on hyvä tilaisuus kuunnella ja tulla kuulluksi.

Voimaannuttavaan kekeen sisäl­tyy oleel­li­sesti vas­ta­vuo­roi­sen palaut­teen anta­mi­nen ja vas­taa­not­ta­mi­nen. Yksilöllinen ja hen­ki­lö­koh­tai­nen palaute omasta osaa­mi­sesta, työsuorituksesta
ja ammat­ti­tai­dosta on totta kai tärkeää.
− Myönteisen palaut­teen ohella täy­tyy kekessä osata antaa myös asial­li­sesti ja arvos­ta­vasti raken­ta­vaa kri­tiik­kiä ja kehit­tä­vää palau­tetta. Tämä ei sosi­aa­lia­lan ammattilaisille
vält­tä­mättä ole vai­keaa, Toikka miettii.

− Voimavaralähtöinen ja rat­kai­su­kes­kei­nen lähes­ty­mis­tapa, jolla vai­keat asiat ja ongelmat
opi­taan otta­maan asiak­kai­demme kanssa raken­ta­vasti ja myön­tei­sesti puheeksi, on toi­miva tapa myös oman työyh­tei­sön kehittämisessä.

Ennen esi­mies­teh­tä­vi­ään Toikka ehti hank­kia koke­musta myös kuntoutustyöntekijänä.
− Kun siir­tyy esi­mie­heksi, omaa teh­tä­vä­ku­vaa pitää aika tavalla miet­tiä ja tuu­let­taa. On ymmär­ret­tävä kes­kit­tyä esi­mies­teh­tä­viinsä ja kehit­tää omaa asian­tun­ti­juut­taan tähän tehtävään.
− Itse näen esi­mies­työt pal­ve­lu­teh­tä­vänä. Työni on aut­taa kun­tou­tus­työn­te­ki­jöi­tämme siinä, että he pys­ty­vät teke­mään oman työnsä mah­dol­li­sim­man hyvin. Kehityskeskustelu on yksi hyvä työ­kalu tähän tarkoitukseen.

Pekkaa laajempi keke

Vanhempi yli­opis­ton­leh­tori Pekka Pälli Aalto-yli­opis­ton orga­ni­saa­tio­vies­tin­nän yksi­köstä on tut­ki­nut kehi­tys­kes­kus­te­luja vuorovaikutustilanteina.
− Kehityskeskustelulomake tekee kekestä eri­tyi­sen koh­taa­mi­sen pai­kan. Lomakkeen kysymysten
ansiosta keke voi tuoda aivan uutta, eri­laista tie­toa van­hoille kah­vit­te­lu­ka­ve­reil­le­kin toisistaan.
Valmiit kysy­myk­set ja arvioin­tia­lu­eet ovat hyvä runko kes­kus­te­lulle. Esimiehen kannattaa
silti olla tark­kana, ettei jää lomak­keen van­giksi, Pälli vinkkaa.

− Keskustelua ei kan­nata jyrätä lomake edellä läpi. Heti kun kes­kus­telu pou­kah­taa enna­koi­mat­to­mille urille kuten uusien rat­kai­su­jen hake­mi­seen, lomake kan­nat­taa unoh­taa ja antaa kes­kus­te­lun viedä. Kun ihmi­set aidosti mene­vät yhtei­selle alu­eelle, sil­loin jotain uutta ja ennalta arvaa­ma­tonta voi syn­tyä. Tämähän on koko kehi­tys­kes­kus­te­lun tavoite, etsiä ja löy­tää uutta tie­toa ja rat­kai­suja esiin nous­sei­siin kysymyksiin.
− Tämä vaa­tii kekeltä kii­reet­tö­myyttä. Älä siis ajoita kekejä liian tiu­haan peräk­käin, jotta kel­loon vil­kui­luilta vältytään.

Hyvää esi­mies­tai­toa kekessä on Pällin mukaan kyky nos­taa katse yksit­täi­sen työn­te­ki­jän suo­riu­tu­mi­sen yli koko orga­ni­saa­tion toimivuuteen.
− Henkisesti tulisi val­mis­tau­tua ajat­te­le­maan, että enpä kehi­tä­kään tässä nyt Pekkaa, vaan tämä kes­kus­telu Pekan kanssa antaa minulle tie­toja siitä, miten asiat toi­mi­vat koko organisaatiossa.
− Jos tämä Pekka vaik­kapa toi­mii jon­kin ver­kos­ton yhteys­hen­ki­lönä ja tie­don­ku­lussa on ollut vai­keuk­sia, yhdessä Pekan kanssa kan­nat­taa miet­tiä rat­kai­suja sii­hen, miten ver­kos­ton toi­min­taa voi­tai­siin kehit­tää. Asetetaanko Pekalle vaik­kapa tavoite aktii­vi­sem­paan, sään­nöl­li­seen yhteyk­sien pitä­mi­seen, Pälli havainnollistaa.

Näin kes­kus­te­lun kärki pysyy asiassa ja rat­kai­su­jen etsi­mi­sessä, eikä Pekan henkilökohtaisessa
suo­riu­tu­mi­sessa, vaikka sitä­kin toki käsitellään.
− Perimmäinen tavoite kekeissä on koko orga­ni­saa­tiona oppia ja muut­taa asioita.

Tapio Ollikainen