Kehitys­kes­kustelu eli ”keke” on esimiehen ja alaisen kohtaa­misen paikka, jossa arvioidaan työssä suoriu­tu­mista ja tulevai­suuden kehit­tä­mis­koh­teita. Toiset kokevat keket hyödyl­lisinä, toiset ajanhukkana. Miten saada kekeistä paras irti?

 

MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntou­tus­säätiön kuntou­tus­pääl­likkö Eija-Maija Toikka innostui kolme vuotta sitten tutkimaan kehitys­kes­kus­teluja sosio­nomin (YAMK) -opinnäyt­teessään. Tarkoi­tuksena oli samalla kehittää omalle työpai­kalle voimaan­nut­tavan kehitys­kes­kus­telun hyvä käytäntö.

− Osaavat ja hyvin­voivat työnte­kijät ovat organi­saa­tiolle kulla­nar­voisia. Siksi työnte­ki­jöiden
motivaation ja sitout­ta­misen eteen on hyvä tehdä kovasti töitä. Säännöl­li­sesti ja johdon­mu­kai­sesti
käytettynä keke on tähän tehtävään oiva työväline, Toikka sanoo.

− Keke on vuoro­pu­helua, jossa haetaan yhteistä ymmär­rystä asioiden tilasta ja kehit­ty­misen tarpeista. Se on mahdol­lisuus kiireet­tö­mästi ja luotta­muk­sel­li­sesti pysähtyä iettimään
omaa työtään.

Palautteen antamisen hienous

Toikan kehit­tä­mis­hankkeen ansiosta MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntou­tus­sää­tiössä keket toteu­tetaan nyt aiempaa syste­maat­ti­semmin. Lisäksi kehitys­kes­kus­te­lujen tukena käytet­tävää
haastat­te­lu­lo­ma­ketta muokattiin poista­malla kysymyk­sistä päällek­käi­syyttä.
− Yksi uudis­tuk­sista on myös se, että jos sovimme kehitys­kes­kus­te­lussa jotain, sovimme asialle myös seurannan muutaman kuukauden päähän. Näin varmis­tetaan, etteivät tavoitteet jää puheen tasolle, Eija-Maija Toikka sanoo.

Paimiossa sijaitseva MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntou­tus­säätiö on liki sadan työnte­kijän työpaikka. Puolen­toista tunnin henki­lö­koh­taisiin kehitys­kes­kus­te­luihin uppoaa siis hurjasti aikaa.
− Saadak­semme kekeistä kaiken irti, teemme vuosittain yhteen­vedon kaikista kehitys­kes­kus­te­luista. Yhteenveto antaa paljon hyvää tietoa kehit­tämis- ja koulu­tus­tar­peista erillisen henki­löstön kehit­tä­mis­työ­ryh­mämme suunnit­te­lutyön avuksi.

Kehityskeskustelu on hyvä tilaisuus kuunnella ja tulla kuulluksi.

Voimaan­nut­tavaan kekeen sisältyy oleel­li­sesti vasta­vuo­roisen palautteen antaminen ja vastaa­not­ta­minen. Yksilöl­linen ja henki­lö­koh­tainen palaute omasta osaami­sesta, työsuo­ri­tuk­sesta
ja ammat­ti­tai­dosta on totta kai tärkeää.
− Myönteisen palautteen ohella täytyy kekessä osata antaa myös asial­li­sesti ja arvos­ta­vasti raken­tavaa kritiikkiä ja kehit­tävää palau­tetta. Tämä ei sosiaa­lialan ammat­ti­lai­sille
välttä­mättä ole vaikeaa, Toikka miettii.

− Voima­va­ra­läh­töinen ja ratkai­su­kes­keinen lähes­ty­mistapa, jolla vaikeat asiat ja ongelmat
opitaan ottamaan asiak­kai­demme kanssa raken­ta­vasti ja myöntei­sesti puheeksi, on toimiva tapa myös oman työyh­teisön kehit­tä­mi­sessä.

Ennen esimies­teh­tä­viään Toikka ehti hankkia kokemusta myös kuntou­tus­työn­te­kijänä.
− Kun siirtyy esimie­heksi, omaa tehtä­vä­kuvaa pitää aika tavalla miettiä ja tuulettaa. On ymmär­rettävä keskittyä esimies­teh­tä­viinsä ja kehittää omaa asian­tun­ti­juuttaan tähän tehtävään.
− Itse näen esimiestyöt palve­lu­teh­tävänä. Työni on auttaa kuntou­tus­työn­te­ki­jöi­tämme siinä, että he pystyvät tekemään oman työnsä mahdol­li­simman hyvin. Kehitys­kes­kustelu on yksi hyvä työkalu tähän tarkoi­tukseen.

Pekkaa laajempi keke

Vanhempi yliopis­ton­lehtori Pekka Pälli Aalto-yliopiston organi­saa­tio­vies­tinnän yksiköstä on tutkinut kehitys­kes­kus­teluja vuoro­vai­ku­tus­ti­lan­teina.
− Kehitys­kes­kus­te­lu­lomake tekee kekestä erityisen kohtaa­misen paikan. Lomakkeen kysymysten
ansiosta keke voi tuoda aivan uutta, erilaista tietoa vanhoille kahvit­te­lu­ka­ve­reil­lekin toisistaan.
Valmiit kysymykset ja arvioin­tia­lueet ovat hyvä runko keskus­te­lulle. Esimiehen kannattaa
silti olla tarkkana, ettei jää lomakkeen vangiksi, Pälli vinkkaa.

− Keskus­telua ei kannata jyrätä lomake edellä läpi. Heti kun keskustelu poukahtaa ennakoi­mat­to­mille urille kuten uusien ratkai­sujen hakemiseen, lomake kannattaa unohtaa ja antaa keskus­telun viedä. Kun ihmiset aidosti menevät yhtei­selle alueelle, silloin jotain uutta ja ennalta arvaa­ma­tonta voi syntyä. Tämähän on koko kehitys­kes­kus­telun tavoite, etsiä ja löytää uutta tietoa ja ratkaisuja esiin nousseisiin kysymyksiin.
− Tämä vaatii kekeltä kiireet­tö­myyttä. Älä siis ajoita kekejä liian tiuhaan peräkkäin, jotta kelloon vilkui­luilta vältytään.

Hyvää esimies­taitoa kekessä on Pällin mukaan kyky nostaa katse yksit­täisen työnte­kijän suoriu­tu­misen yli koko organi­saation toimi­vuuteen.
− Henki­sesti tulisi valmis­tautua ajatte­lemaan, että enpä kehitäkään tässä nyt Pekkaa, vaan tämä keskustelu Pekan kanssa antaa minulle tietoja siitä, miten asiat toimivat koko organi­saa­tiossa.
− Jos tämä Pekka vaikkapa toimii jonkin verkoston yhteys­hen­kilönä ja tiedon­ku­lussa on ollut vaikeuksia, yhdessä Pekan kanssa kannattaa miettiä ratkaisuja siihen, miten verkoston toimintaa voitaisiin kehittää. Asete­taanko Pekalle vaikkapa tavoite aktii­vi­sempaan, säännöl­liseen yhteyksien pitämiseen, Pälli havain­nol­listaa.

Näin keskus­telun kärki pysyy asiassa ja ratkai­sujen etsimi­sessä, eikä Pekan henki­lö­koh­tai­sessa
suoriu­tu­mi­sessa, vaikka sitäkin toki käsitellään.
− Perim­mäinen tavoite kekeissä on koko organi­saa­tiona oppia ja muuttaa asioita.

Tapio Ollikainen