Johtajasopimuksia tarjotaan yhä useammin työntekijöille, joille kuuluisi työehtosopimuksen ja työaikalain suoja. Työntekijälle sopimus voi tarkoittaa riskiä, että työsuhteen ehdot heikentyvät: korvaamatta jäävää ilta‑, viikonloppu- ja ylityötä, lyhyempää vuosilomaa ja sairasajan palkkaa sekä pitkiä työpäiviä.

 

 

Työnan­tajat haluavat sopia työsuhteen ehdoista työeh­to­so­pi­muk­sesta poiketen entistä laajemman työnte­ki­jä­ryhmän kanssa. Johta­ja­so­pi­muksien ydinky­symys on, onko työntekijä niin itsenäi­sessä ja johta­vassa asemassa, että häneen ei tarvitse soveltaa työeh­to­so­pi­musta ja työai­ka­lakia.

Toimi­tus­joh­tajan tai henki­lös­tö­pääl­likön kanssa voidaan laatia johta­ja­so­pimus, mutta yksikön­joh­tajien ja tiimie­si­miehien tilanne on toinen. He tekevät useim­miten työeh­to­so­pi­muksen sovel­ta­mi­salaan kuuluvaa työtä, jolloin työsuh­teiden ehdot tulisi määräytyä työeh­to­so­pi­muksen ja työlain­sää­dännön perus­teella.

Yksikön­joh­ta­jille ja tiimie­si­mie­hille johta­ja­so­pimus voi tarkoittaa työn halpuut­ta­mista ja työeh­to­so­pi­muksen ja työlain­sää­dännön suojan osittaista puuttu­mista.

Mikä johtajasopimuksissa on erilaista?

Olennaisin ero johta­ja­so­pi­muksen ja työso­pi­muksen välillä on, kuinka työnte­kijään sovel­letaan työeh­to­so­pi­musta ja työai­ka­lakia. Kun laaditaan työso­pimus, sovel­let­ta­vaksi tulevat työeh­to­so­pimus, työai­kalaki ja muu pakottava työlain­sää­däntö. Johta­ja­so­pi­muk­sissa näin ei ole.

Jos kyseessä on toimi­tus­joh­tajan sopimus, tulee lainsää­dän­nöstä nouda­tet­ta­vaksi vain vuosi­lo­malaki. Jos kyseessä on muu johta­ja­so­pimus, nouda­tetaan sopimuksen lisäksi työso­pi­mus­lakia ja vuosi­lo­ma­lakia.

Ilman sopimista johta­ja­so­pimus ei sisällä esimer­kiksi lomarahaa tai vuosi­lo­malain ylittävää vuosi­lo­ma­oi­keutta. Sairausajan palkka on vain työso­pi­muslain mukainen sairas­tu­mis­päivä ja yhdeksän seuraavaa päivää. Verrattuna esimer­kiksi yksityisen sosiaa­li­pal­ve­lualan työeh­to­so­pi­mukseen sairausajan palkka täydellä palkalla on maksi­missaan 56 päivää.

Johtajasopimus voi tarkoittaa työn halpuuttamista sekä työehtosopimuksen ja työlainsäädännön suojan osittaista puuttumista.

Johta­ja­so­pi­muk­sessa sovitun sopimus­palkan lisäksi ei makseta työaikaan sidottuja lisiä tai ylityö­kor­vausta, eivätkä tes-korotukset koske johta­ja­so­pi­muksen tehnyttä. Lisäksi palkal­liset vanhem­pain­vapaat ovat vain työeh­to­so­pi­muk­sessa sovittuja.

Milloin johtajasopimusta voidaan käyttää?

Tyypil­li­sesti johta­ja­so­pi­muksia on käytetty itsenäistä työtä tekevien työsuh­teissa, joissa työnte­ki­jällä on huomat­tavaa budjet­ti­valtaa sekä oikeus rekry­toida ja päättää työsuh­teita. Johta­ja­so­pi­mukseen on myös kuulunut huomat­ta­vasti alaisia korkeampi palkka.

Johta­ja­so­pimus liitetään työai­kalain sovel­ta­mi­salan rajaukseen. Työai­ka­lakia ei sovelleta työhön, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työnte­kijän aseman perus­teella on pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johta­misena tai tällaiseen johta­mis­teh­tävään välit­tö­mästi rinnas­tet­tavana itsenäisenä tehtävänä. Tällaista työtä tekevän työsuhteen ehdoista voidaan siis sopia johta­ja­so­pi­muk­sella.

Työnan­tajan velvol­li­suu­desta noudattaa työeh­to­so­pi­musta säädetään työeh­to­so­pi­mus­laissa. Jos työso­pimus on risti­rii­dassa siinä nouda­tet­tavan työeh­to­so­pi­muksen kanssa, on työso­pimus näiltä osiltaan mitätön ja niiden sijasta nouda­tetaan työeh­to­so­pi­muksen vastaavia määräyksiä. Jos työeh­to­so­pimus sitoo työnan­tajaa ja työntekijä tekee sen sovel­ta­mi­salaan kuuluvaa työtä, ei työsuhteen ehdoista voida sopia työeh­to­so­pi­muk­sesta poiketen johta­ja­so­pi­muk­sella.

Ole aina tarkkana

Ammat­ti­jär­jestö Talentian kanta on, että jäsenten tulee suhtautua tarjot­taviin johta­ja­so­pi­muksiin aina kriit­ti­sesti. Ennen sopimuksen allekir­joit­ta­mista se kannattaa luetuttaa Talen­tiassa. Valppautta tarvitaan etenkin nyt, sillä työtuo­miois­tuimen ratkaisu 2018-104 vaikut­taisi laajen­tavan entisestään johta­ja­so­pi­musten käyttöalaa.

Tässä tuomiossa työnte­kijään ei tarvinnut soveltaa työeh­to­so­pi­musta, vaikka hänellä oli budjet­ti­valtaa vain 1000 – 2000 euron osalta. Työntekijä ei voinut tehdä työvuo­ro­luet­teloa, rekry­toida vakituisia työnte­ki­jöitä, määrätä palkasta tai päättää työsuh­detta ilman esimiehen hyväk­syntää.

Työtuo­mioistuin katsoi, että työnte­kijän pääasial­lisiin tehtäviin kuului edustaa työnan­tajaa työeh­to­so­pi­muksen piirissä olevien työnte­ki­jöiden työsuhteen ehtoja määri­tet­täessä. Työtuo­mioistuin perusteli tätä sillä, että työnte­kijän työajasta yli 50 prosenttia kului henki­lös­tö­hal­lintoon. Lisäksi työtuo­mioistuin katsoi, että palkalla voi olla merki­tystä arvioi­taessa sitä, onko henkilö esimies­a­se­massa.

Johtajasopimuksiin on syytä suhtautua aina kriittisesti.

Vaikka työtuo­miois­tuimen ratkaisu voisi mahdol­listaa johta­ja­so­pi­muksien aikai­sempaa laajemman käytön, ratkaisun kritee­ristöä ei voi automaat­ti­sesti soveltaa uusiin tapauksiin ja yksityisen sosiaa­li­pal­ve­lualan työeh­to­so­pi­muksen ulkopuo­lelle. Se voidaanko työsuhteen ehdoista sopia johta­ja­so­pi­muk­sella, on aina arvioitava tapaus­koh­tai­sesti työnte­kijän tosia­sial­lisia tehtäviä tarkas­te­le­malla ja käytettävä kokonais­har­kintaa.

Työsopimus on usein fiksuin valinta

Tehokkain keino ennakoida johta­ja­so­pi­muk­sesta seuraavia etujen menetyksiä ja risti­riitoja on tehdä työso­pimus. Työnte­kijän kanssa voidaan aina sopia työeh­to­so­pi­muksen ja työlain­sää­dännön noudat­ta­mi­sesta.

Eteen voi tulla tilan­teita, joissa työnantaja asettaa työsuhteen synty­misen ehdoksi johta­ja­so­pi­muksen tekemisen. Tällöinkin sopimuseh­toihin kannattaa vaikuttaa ja neuvo­tella mahdol­li­simman hyvät ehdot.

Jos johta­ja­so­pimus on tehty ja on syntynyt erimie­lisyys työsuhteen ehdoista, voi Talentia selvittää asian. Jos työnantaja on velvol­linen noudat­tamaan työeh­to­so­pi­musta, voidaan saatavia vaatia takau­tu­vasti ja neuvo­tella työso­pi­muksen tekemi­sestä.

Tiina Kinnunen
työmark­ki­na­la­kimies
ammat­ti­jär­jestö Talentia

Johtajasopimustesti

Mikä väittä­mistä osuu omaan sopimuk­seesi

Sopimukseni nimi on työso­pimus. KYLLÄ / EI
Työsuh­teessani sovel­letaan työeh­to­so­pi­musta ja työai­ka­lakia. KYLLÄ / EI
Ilta‑, yö- tai viikon­lop­putyö ja ylityö korvataan erilli­sellä korvauk­sella. KYLLÄ / EI
Lomaraha maksetaan, myös lomakor­vauk­sesta. KYLLÄ / EI
Työeh­to­so­pi­muksen mukaiset tasoko­ro­tukset, kokemus­vuo­si­lisät ja kertaerät maksetaan nyt ja tulevai­suu­dessa. KYLLÄ / EI
Saan sairausajan palkkaa pidempään kuin sairas­tu­mis­päivä ja yhdeksän seuraavaa päivää. KYLLÄ / EI
Sopimusta koskevat riidat ratkaistaan käräjä­oi­keu­dessa. KYLLÄ / EI

Jos saat yhdenkin EI-vastauksen, voi se tarkoittaa että kanssasi ollaan sopimassa johta­ja­so­pi­muk­sesta tai sopimus­pal­kasta.

Olethan Talentian edunval­vontaan yhtey­dessä asian selvit­tä­mi­seksi!