Viime vuosina 25–34-vuotiaiden nuorten aikuisten miesten kannabiksen käyttö on lisääntynyt voimakkaasti. Kaksi vuotta sitten heistä lähes puolet ilmoitti kokeilleensa kannabista ainakin kerran elämässään.

 

 

Kahden vii­mei­sen vuo­si­kym­me­nen aikana suo­ma­lais­ten huu­mei­den käyttö on yleis­ty­nyt. Vaikka kiin­nos­tus myös uusia aineita koh­taan on kas­va­nut, on eni­ten kui­ten­kin yleis­ty­nyt kan­na­bik­sen kokei­le­mi­nen ja käyttö. Tiedot löy­ty­vät suo­ma­lais­ten huu­mei­den käyt­töä ja huu­mea­sen­teita kar­toit­ta­vasta Terveyden ja hyvin­voin­nin lai­tok­sen tut­ki­mus­ra­por­tista, jossa käy­dään läpi huu­me­ai­heis­ten väes­tö­ky­se­ly­jen tulok­sia maas­samme vuo­sina 1992–2018.

THL:n eri­kois­tut­ki­jan Karoliina Karjalaisen mie­lestä rapor­tissa vah­vasti esiin nouse­vasta nuor­ten aikuis­ten mies­ten ikä­ryh­mästä on syytä olla huo­lis­saan. Eniten kiin­nos­tusta kan­na­bik­sen kokei­luun tai käyt­töön havai­taan mie­hillä 25–34-vuotiaiden ikä­ryh­mässä (45 %) ja nai­silla 15–24-vuotiaiden ikä­ryh­mässä (30 %).

Huumausaineiden levin­nei­syy­destä ker­too tieto siitä, kuinka pal­jon tun­ne­taan huu­meita käyt­tä­viä hen­ki­löitä. Puhutaan myös sosi­aa­li­sesta altis­tu­mi­sesta huu­meille, millä tar­koi­te­taan, että hen­kilö tun­tee huu­mei­den­käyt­tä­jän tai että hänelle on tar­jottu tai kau­pattu huu­meita. Tämänkin kysy­myk­sen koh­dalla sama nuor­ten aikuis­ten mies­ten ikä­ryhmä näkyy suurimpana.

Huumeidenkäyttäjiä tun­te­vien osuus on kak­sin­ker­tais­tu­nut vuo­sien 1998 ja 2018 välillä 25–34-vuotiaiden ikä­ryh­mässä ja noin kol­min­ker­tais­tu­nut van­hem­missa ikäryhmissä.

– Nuorten aikuis­ten mies­ten ryh­mään on edel­leen syytä kiin­nit­tää huo­miota, samoin alai­käi­siin nuo­riin, Karjalainen toteaa.

Alaikäisten huumeiden käyttöön liittyy terveydellisiä riskejä senkin takia, että heidän aivonsa ovat vielä kehittymässä.

Alaikäisiä ei mai­ni­tussa rapor­tissa ole tar­kas­teltu omana ryh­mä­nään, mutta alai­käis­ten paris­sa­kin tie­de­tään asen­tei­den huu­meita koh­taan lie­ven­ty­neen ja kan­na­bis­ko­kei­lu­jen yleis­ty­neen. Mitä nuo­rem­masta hen­ki­löstä on kysy­mys, sitä hei­kompi saat­taa olla hänen kykynsä nähdä mah­dol­li­sia ter­vey­del­li­siä tai sosi­aa­li­sia hait­toja sel­lai­sessa tapauk­sessa, jossa kiin­nos­tus kon­kre­ti­soi­tuu kokei­luksi tai käytöksi.

– Alaikäisten huu­mei­den käyt­töön liit­tyy ter­vey­del­li­siä ris­kejä sen­kin takia, että hei­dän aivonsa ovat vielä kehit­ty­mässä, muis­tut­taa Karjalainen.

Miehet ovat kokeil­leet tai käyt­tä­neet huu­meita enem­män kuin nai­set. Naisilla suu­rin osuus vii­mei­sen vuo­den aikana huu­meita käyt­tä­neitä on ollut nuo­rim­massa 15–24-vuotiaiden ikä­ryh­mässä vuo­teen 2014 asti, mutta vuonna 2018 käy­töstä rapor­toi­vat eni­ten 25–34-vuotiaat.

Toinen huumeaalto toi uudet huumeet – lääkkeet ja kannabis edelleen käytetyimpiä

Suomalaisten huu­mei­den käyt­töä on kar­toi­tettu sään­nöl­li­sesti tois­tet­tu­jen väes­tö­tut­ki­mus­ten avulla 1990-luvun alku­puo­lelta läh­tien. Postikyselynä toteu­tet­tuun tut­ki­muk­seen liit­tyy luon­nol­li­sesti rajoi­tuk­sia. Menetelmä ei tavoita lai­tok­sissa asu­vaa väes­töä eikä vaki­naista asun­toa vailla ole­via, minkä vuoksi eri­tyi­sesti huu­meita ongel­mal­li­sesti käyt­tä­vät hen­ki­löt jää­vät hel­posti alie­dus­te­tuiksi tilastossa.

Vielä 1990-luvun alussa tilanne näytti säi­ly­vän sta­bii­lina, mutta jo vuo­si­kym­me­nen jäl­ki­puo­lis­kolla tut­ki­jat alkoi­vat puhua ”toi­sesta huu­me­aal­losta”. Uusi tanssi- ja klu­bi­kult­tuuri toi muka­naan tukun uusia aineita kuten eks­taa­sia, gam­maa ja lak­kaa. Myöhemmin syn­tyi myös uusi käsite ”muun­to­huu­meet”, joilla tar­koi­tet­tiin lain­sää­dän­nön kiel­tä­mistä aineista poik­kea­via ja huu­me­kont­rol­lia kier­tä­viä aineita.

– Muuntohuumeiden käyttö ja kokeilu on vähäistä, mutta silti se tar­koit­taa väes­tössä tuhan­sia ihmi­siä. Aiemmin muun­to­huu­meista kes­kus­tel­tiin pal­jon­kin, mutta nyt kes­kus­telu on ehkä laan­tu­nut, Karjalainen täsmentää.

– Se ei poista sitä tosia­siaa, että vai­ku­tuk­sil­taan ja koos­tu­muk­sel­taan epä­sel­vät muun­to­huu­meet voi­vat olla hyvin vaa­ral­li­sia. Niitä käy­te­tään var­sin­kin huu­meita ongel­mal­li­sesti käyt­tä­vien ryhmässä.

”Kovien huu­mei­den” ongel­ma­käy­tössä siir­ryt­tiin heroii­nista syn­teet­ti­siin opioi­dei­hin kuten kor­vaus­hoi­dossa käy­tet­tyyn bupre­nor­fii­niin ja uusiin lääkeopioideihin.

Rauhoittavien lääk­kei­den sekä uni- ja kipu­lääk­kei­den käyttö ei-lää­kin­näl­li­siin tar­koi­tuk­siin on ollut tun­nettu ilmiö jo pit­kään. Huumeista ainoas­taan kan­na­bik­sen käyttö on ylei­sem­pää kuin lääk­kei­den väärinkäyttö.

– Huumeiden käyttö on mie­hillä ylei­sem­pää kuin nai­silla, mutta lääk­kei­den vää­rin­käy­tössä ovat nais­ten ja mies­ten osuu­det pal­jon lähem­pänä toisiaan.

Väestökyselyjen perus­teella mui­hin huu­mei­siin kuin kan­na­bik­seen koh­dis­tu­neet kokeilu ja käyttö oli­vat vähäi­siä. Yleisintä se oli jäl­leen 25–34-vuotiailla mie­hillä, joista 13 pro­sent­tia rapor­toi eks­taa­sin ja 12 pro­sent­tia amfe­ta­mii­nin käy­töstä jos­kus elä­mänsä aikana. Kokaiinin ja LSD:n käyt­töä­kin ilmeni, mutta vähäi­sem­mässä mää­rin. Heroiinin käyttö on väes­tössä pysy­nyt hyvin alhai­sella tasolla.

Ero kan­na­bik­sen ja mui­den huu­mei­den välillä on ilmi­selvä myös niitä kos­ke­vissa asen­teissa ja mie­li­pi­teissä. Riskikäsitykset ovat lie­ven­ty­neet kan­na­bik­sen osalta, mutta pysy­tel­leet hyvin­kin kriit­ti­sinä mui­den ainei­den kohdalla.

Kuluvan vuo­den alussa yli­tet­tiin yksi sym­bo­li­nen raja­pyykki, kun huu­me­rat­ti­juo­pu­muse­päi­ly­jen määrä ylitti alko­ho­li­rat­ti­juo­pu­mus­ten mää­rän. Sekin ker­too huu­mei­den käy­tön lisään­ty­mi­sestä. Huolestuttavaa on, että lii­ken­teessä huu­maan­tu­neena aja­mi­sesta voi aiheu­tua pal­jon vahin­koa myös ulkopuolisille.

– Alkoholilla on sel­keät onnet­to­muus­ris­kiin kor­re­loi­vat pro­mil­le­ra­jat. Huumeista vas­taa­via rajoja ei Suomessa ole käy­tössä. Mikäli käy­te­tään alko­ho­lia ja huu­meita saman­ai­kai­sesti, voi­vat vai­ku­tuk­set ajo­ky­kyyn olla monin­ker­tai­set, Karjalainen selit­tää täh­den­täen samalla, että vuonna 2003 tuli huu­meista lii­ken­teessä voi­maan ns. nol­la­to­le­rans­si­laki, minkä jäl­keen huu­me­rat­ti­juo­pu­mus­ten määrä on lisääntynyt.

Asenteet muutoksessa – huumeiden käyttöön liittyvä stigma lievenee

Säännölliseen huu­mei­den käyt­töön suh­tau­du­taan tiu­kem­min kuin kokei­lui­hin, jos­kin kan­na­bik­sen osalta myös sään­nöl­li­seen käyt­töön liit­ty­vät ris­ki­kä­si­tyk­set ovat lie­ven­ty­neet. Kannabiksen ran­gais­ta­vuutta ja lail­lis­ta­mista kos­ke­vat asen­teet ovat muu­tok­sessa. Yhä useam­man suo­ma­lai­sen mie­lestä kan­na­bik­sen käy­töstä ei tulisi ran­gaista ja sitä pitäisi voida hank­kia lail­li­sesti, vähin­tään­kin lääkekäyttöön.

Yksi syy kan­na­bik­sen käy­tön yleis­ty­mi­selle viime vuo­sina saat­taa liit­tyä sen koti­kas­va­tuk­sen lisään­ty­mi­seen, mihin viit­taisi myös katu­kau­passa aikai­sem­min vähäi­sesti liik­ku­neen mari­hua­nan nousu suo­si­tuim­maksi kan­na­bis­tuot­teeksi ohi hasik­sen. Aiheesta on viime vuo­sina käyty myös pal­jon jul­kista kes­kus­te­lua. Politiikkamuutokset muun muassa Pohjois-Amerikassa ovat voi­neet osal­taan lisätä kiin­nos­tusta kokeiluihin.

Yhä useamman suomalaisen mielestä kannabiksen käytöstä ei tulisi rangaista.

Väestön laa­jen­tu­neessa tie­toi­suu­dessa on Karjalaisen mie­lestä hyvä­kin puoli. Huumeita käyt­tä­viin liit­tyy ihmis­ten mie­li­ku­vissa vahva stigma, mikä voi lie­ven­tyä ymmär­ryk­sen lisääntyessä.

– Asenteiden lie­ven­ty­mi­nen ei auto­maat­ti­sesti tar­koita kokei­lun ja käy­tön yleis­ty­mistä samassa mit­ta­kaa­vassa. Kysyimme rapor­tis­samme, että mikäli kan­na­bik­sen käyttö ei olisi lai­tonta, oli­siko kiin­nos­tu­nut kokei­le­maan tai käyt­tä­mään sitä. Viidesosa vas­tasi kyllä, mutta suu­rinta osaa väes­töstä se ei kiinnostanut.

Karjalainen on mie­lis­sään siitä, että huu­me­va­lis­tuk­ses­sa­kin on luo­vuttu mus­ta­val­koi­sesta kau­hu­ku­vien maa­laa­mi­sesta. Nuorten tut­ta­va­pii­rissä voi tapah­tua huu­me­ko­kei­luja ja inter­ne­tin kaut­ta­kin aiheesta on saa­ta­villa mas­soit­tain infor­maa­tiota, minkä vuoksi viran­omais­ten­kin olisi syytä pysy­tellä ennal­taeh­käi­sy­työs­sään totuu­den­mu­kai­sessa ja rea­lis­ti­sessa viestinnässä.

– Ei pidä vähek­syä nuor­ten näke­myk­siä tai koke­mus­maa­il­maa vaan tuoda sii­hen rin­nalle valis­tu­neita ja kriit­ti­siä kysy­myk­siä, jotka haas­ta­vat hei­dän käsityksiään.

Markku Tasala