Korkeakoulut haluavat eroon käytännönopetuksen aiheuttamista kuluista. Yliopistot vaativat pysyvää rahoitusjärjestelmää, ja ammattikorkeakoulut toivovat harjoitteluihin nollasopimuksia.

 

 

Käytän­nön­ope­tuk­sesta aiheu­tu­vat kulut rasit­ta­vat kor­kea­kou­luja. Sosiaalityön yli­opis­to­ver­kosto Sosnetin puheen­joh­taja, pro­fes­sori Ilse Julkunen vaa­tii pysy­vän rahoi­tus­jär­jes­tel­män luomista.

– Käytännönopetuksesta aiheu­tuu isot kus­tan­nuk­set. Ne ovat yli­opis­toille aivan lii­kaa. Asia on ollut pit­kään agen­dalla, mutta nyt tähän pitää saada joku rat­kaisu, Julkunen sanoo.

Hän ehdot­taa val­tion kou­lu­tus­kor­vauk­sen laajentamista.

– Vuoden 2019 alusta val­tio on kor­van­nut eri­kois­so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den kou­lu­tuk­sista aiheu­tu­via kus­tan­nuk­sia yli­opis­toille, mutta sosi­aa­li­työn perus­ta­son kou­lu­tuk­sen osalta kor­vaus puuttuu.

Lisäksi sosi­aali- ja ter­veys­mi­nis­te­riö mak­saa jul­ki­selle pal­ve­lu­jär­jes­tel­mälle kor­vauk­sia lääkäri‑, hammaslääkäri‑, eri­kois­lää­käri- ja eri­kois­ham­mas­lää­kä­ri­kou­lu­tuk­sesta aiheu­tu­via kustannuksia.

– Koulutuskorvausten laa­jen­ta­mien on ajan­koh­tai­nen var­sin­kin nyt, kun sote-uudis­tus taas läh­tee liik­keelle, toteaa Helsingin yli­opis­ton sosi­aa­li­työn pro­fes­so­rina työs­ken­te­levä Julkunen.

Kyse ei hänen mukaansa ole vain kus­tan­nuk­sista, vaan myös laadusta.

– Lääkäriopiskelijoita ohjaa­vat yli­opis­ton ope­tus­vi­roissa toi­mi­vat lää­kä­rit. Se takaa, että käy­tän­nön­ope­tus on laadukasta.

Palkkioiden vaihtelu kuriin

Kuuden yli­opis­ton Sosnet-ver­kosto sel­vitti sosi­aa­li­työn käy­tän­nön­ope­tuk­sen kus­tan­nuk­sia vii­meksi seit­se­män vuotta sit­ten. Silloin ne oli­vat 1 500 euroa opis­ke­li­jaa koh­den, Julkunen kertoo.

– Vaadimme, että sosi­aa­li­työn opis­ke­li­jat saa­vat ohjausta, ja sil­loin emme voi olla mak­sa­matta siitä.

Esimerkiksi Helsingin yli­opis­tossa aloitti syk­syllä 2013 noin 50 sosi­aa­li­työn opis­ke­li­jaa. Yliopisto mak­soi hei­dän käy­tän­nön­ope­tuk­ses­taan 75 000 euroa.

Pysyvä valtion rahoitus olisi ratkaisu ongelmaan.

Julkusesta on pul­mal­lista, että yli­opis­tot jou­tu­vat vuo­sit­tain neu­vot­te­le­maan käy­tän­nön­ope­tuk­sen rahoi­tuk­sesta. Hän pitää ongel­mal­li­sena myös sitä, että palk­kiot vaih­te­le­vat yliopistoittain.

Kolme yli­opis­toa mak­saa esi­mer­kiksi aineo­pin­toi­hin kuu­lu­vasta käy­tän­nön­ope­tuk­sen jak­sosta kes­ki­mää­rin 300 euroa opis­ke­li­jalta. Neljännessä kor­vaus on kaksinkertainen.

– Pysyvä val­tion­ra­hoi­tus olisi rat­kaisu tähän­kin ongel­maan, Julkunen sanoo.

Toiveissa nollasopimus

Sosionomiopinnoissa har­joit­te­lu­käy­tän­nöt ovat moni­nai­set ja vaih­te­le­vat ammat­ti­kor­kea­kou­luit­tain ja myös oppi­lai­tos­ten sisällä, sanoo leh­tori Satu Vaininen Satakunnan ammattikorkeakoulusta.

– Harjoittelupäivän hinta vaih­te­lee noin 5,00–7,50 euroon. Samk mak­saa har­joit­te­lu­pai­koille 6,05 euroa päi­vältä. Korvaus on euron enem­män, jos opis­ke­lija tar­vit­see suojavälineitä.

Kaikkiaan Samk on sol­mi­nut sosiaali­alan har­joit­te­lu­paik­ko­jen kanssa yli 190 pui­te­so­pi­musta. Joukossa on myös nollasopimuksia.

– Olemme sopi­neet Porin perus­tur­van kanssa, ettei opis­ke­li­ja­har­joit­te­luista peritä mak­sua. Myös Rauman kau­pun­gin tar­joa­mat har­joit­te­lu­pai­kat ovat opis­ke­li­joille ilmaisia.

Sosionomiopintoihin kuu­luu neljä har­joit­te­lua. Samkissa ne kes­tä­vät yhteensä 25 viik­koa. Jos opis­ke­li­jan kaikki har­joit­te­lut ovat mak­sul­li­sia, kuluu nii­hin yhteensä run­saat 750 euroa.

Vaininen aloitti tou­ko­kuussa SOAMK-ver­kos­ton eli sosiaali­alan ammat­ti­kor­kea­kou­lu­ver­kos­ton puheen­joh­ta­jana. Verkostoon kuu­luu kaik­ki­aan 20 ammattikorkeakoulua.

– Toivoisimme, että nol­la­so­pi­mus olisi käy­täntö kai­kissa har­joit­te­lu­pai­koissa. Sosiaalialan har­joit­te­luita on niin pal­jon, että nii­den jär­jes­tä­mi­nen tulee ammat­ti­kor­kea­kou­luille kalliiksi.

”Opiskelijat hyödyttävät työelämää”

Harjoittelumaksujen pois­ta­mi­nen ei Vainisen mukaan ole yksinkertaista.

– Samk on käy­nyt neu­vot­te­luja joi­den­kin iso­jen har­joit­te­lu­paik­koja tar­joa­vien orga­ni­saa­tioi­den kanssa, mutta ne eivät ole oman talou­del­li­sen tilan­teensa vuoksi suos­tu­neet nollasopimuksiin.

Vaininen perus­te­lee har­joit­te­lu­mak­suista luo­pu­mista muun muassa sillä, että sosio­no­mio­pis­ke­li­jat hyö­dyt­tä­vät työ­elä­mää monella tapaa.

– He teke­vät töitä työ­voi­ma­pu­lasta kär­si­vällä alalla, osal­lis­tu­vat yhteis­työ­hank­kei­siin, toteut­ta­vat orga­ni­saa­tioi­den toi­vo­mia kehit­tä­mis­pro­jek­teja ja kir­joit­ta­vat opinnäytetöitä.

Vainisesta on yhteis­kun­nal­li­sesti epä­oi­keu­den­mu­kaista, että siinä missä tek­nii­kan opis­ke­li­joille pää­sään­töi­sesti mak­se­taan har­joit­te­lusta, jou­tu­vat tule­vat sosio­no­mit mak­sa­maan omastaan.

Tästäkin syystä nolla-sopi­mus olisi perus­teltu, sillä palkka ei opin­to­jen alku­vai­heessa tule kysee­seen, Vaininen sanoo.

– Harjoittelussa opis­ke­lija ei ole työn­te­kijä, vaan vasta har­joit­te­lee työtä. Sosiaalialalla työn­te­ki­jät ovat vas­tuussa ihmi­sistä, ja siksi pal­kan mak­sa­mi­nen har­joit­te­li­jalle ei ole ongelmatonta.

”Sosiaalialaa ei opi ilman harjoitteluja”

Essi Suojanen opis­ke­lee toista vuotta sosio­no­miksi Tampereen ammat­ti­kor­kea­kou­lussa. Hän suo­ritti ensim­mäi­sen har­joit­te­lunsa alku­vuo­desta Tampereen seu­dun ammat­tio­pisto Tredussa.

– Pidän har­joit­te­luja ehdot­to­man tär­keinä, koska ihmis­ten koh­taa­mista on mah­do­tonta oppia kir­joista luke­malla. Sosiaalialaa ei voi oppia ilman har­joit­te­luja, Suojanen sanoo.

Suojanen vietti tammi-hel­mi­kuussa kuusi viik­koa amma­til­li­seen kou­lu­tuk­seen val­men­tau­tu­vien nuor­ten parissa. Harjoitteluaan hän luon­neh­tii mie­leen­pai­nu­vaksi ja opettavaiseksi.

– Sain olla mukana kai­kessa, kuten työ­har­joit­te­lun arvioin­ti­ti­lan­teissa ja HOPS-kes­kus­te­luissa. Olen aina halun­nut tehdä nuor­ten kanssa töitä ja har­joit­te­lussa näin, mil­laista se on, Suojanen kiittelee.

Harjoittelun mak­sul­li­suu­desta Suojanen kuuli opi­nah­jonsa jär­jes­tä­mässä infotilaisuudessa.

– Moni meistä ei tien­nyt, että har­joit­te­luista mak­se­taan. Se on minusta ris­ti­rii­taista. Ymmärrän toki, että har­joit­te­li­joi­den ohjaa­mi­sessa on oma hom­mansa, mutta heistä on myös iso apu ohjaajille.

Meeri Ylä-Tuuhonen