Vuoden 2018 Hyvä käytäntö -palkinto annettiin Kaiku-kortin kehittäjäkolmikolle Johanna Lillbackille, Aura Linnapuomille ja Mira Haatajalle. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Kaikukortti-toimintamalli on saanut sosiaalialan Hyvä käytäntö ‑palkinnon, joka jaettiin 13. maaliskuuta sosiaalialan asiantuntijapäivillä Jyväskylässä.
Kaikukortti on henkilökohtainen kortti, jolla Kaikukortti-alueen taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevat voivat hankkia maksuttomia pääsylippuja kulttuuripalveluihin, kuten teatteriin tai museoon.
Toimintamallin ovat kehittäneet Kulttuuria kaikille ‑palvelu yhteistyössä Kainuun ja Espoon sote- ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Kehittämistyössä ovat olleet mukana myös kortin käyttäjät.
Malli nostaa hienosti esiin kulttuurin merkityksen hyvinvoinnille, perusteli palkintoraati valintaansa.
– Toiminta tarttuu myös ajankohtaiseen aiheeseen eli yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen, jatkoi raati valintaperusteluissaan.
Hyvä käytäntö ‑palkintoraati koostui Talentian, Innokylän, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun edustajista. Palkinto jaettiin nyt 11. kerran, ja sen tavoitteena on edistää toimivien ja tuloksellisten sosiaalialan ammattikäytäntöjen kehittämistä ja levittämistä. Palkinnon arvo on 3 000 euroa.
Kortin käyttäminen on helppoa eikä se leimaa käyttäjäänsä
Kaikukorttia on käytetty parin vuoden ajan Espoossa ja Kainuussa. Sitä jaetaan esimerkiksi etsivässä nuorisotyössä, sosiaalitoimistoissa, Klubitaloissa ja päihdetyössä.
– Kortin käyttäjät ovat iloinneet, että he voivat tehdä samoja asioita kuin muutkin. He ovat saaneet tunteen siitä, että kulttuuri kuuluu myös heille, sanoo Aura Linnapuomi, joka on yksi Kaikukortin kehittäjistä.
– Vanhemmat ovat voineet viedä lapsiaan esimerkiksi tapahtumiin, joihin heillä ei muuten olisi varaa, hän jatkaa.
– Kortilla saa samanlaiset liput kuin muutkin lipun ostajat. Kun menet paikan päälle näytökseen, ei kukaan tiedä, että liput on saatu Kaikukortilla, joten niitä ei tarvitse hävetä. Näin esimerkiksi ystävien kanssa voi kohdata ihan vertaisena, kertoo kokemusasiantuntija Johanna Lillback.
Kaikukortti on uudenlainen sosiaalisen kuntoutuksen työväline, jossa uutta on myös se, että työtä koordinoivat sote- ja kulttuurialan ammattilaiset yhdessä.
–Tavoitteemme on, että Kaikukortti saataisiin mukaan kuntien ja maakuntien terveyden edistämisen työhön ja kulttuuristrategioihin, kertoo hankekoordinaattori Mira Haataja.
Kaikukortin mallinnus on luettavissa Innokylässä, osoitteessa innokyla.fi. Toimintamalli on helposti levitettävissä eri puolille Suomea, ja kokeilut ovat parhaillaan menossa Lappeenrannassa ja Savonlinnassa.
