Sosiaalihuollon ammattilaiset ovat voineet 1.3.2016 alkaen rekisteröidä ammattinsa Valviraan. Tässä artikkelissa annetaan vastauksia rekisteröinti- ja valvontakysymyksiin.
Onko pakko rekisteröityä ja kuka rekisteröinnistä on vastuussa?
Kaikkien sosionomien, geronomien ja sosiaalityöntekijöiden, joilla on nykyisen sosiaalihuollon ammattihenkilölain tai aiempien kelpoisuuslain ja asetuksen mukaan oikeus kyseisiin ammatteihin, tulee rekisteröityä.
Rekisteröityminen on välttämätöntä, jos haluaa työskennellä sosiaalihuollon ammatissa siirtymäajan 31.12.2017 jälkeen. Sosiaalialan korkeakoulutettu voi toimia muissa kuin sosiaalihuollon tehtävissä ilman rekisteröitymistä. Talentia kuitenkin suosittelee, esimerkiksi varhaiskasvatuksessa työskenteleviä sosionomeja ja sosiaalikasvattajia, rekisteröitymään määräaikaan mennessä, jos joskus tulevaisuudessa haluaa työskennellä sosiaalialalla. Rekisteröinti on jokaisen omalla vastuulla.
Miten rekisteröidytään käytännössä?
Rekisteröityminen tapahtuu hakemalla laillistusta Valvirasta tutkintotodistuksen perusteella, ja päätöksen saa 6 kuukauden kuluessa. Hakemuslomake tulostetaan Valviran verkkosivuilta. Täydennä lomake ja lähetä se liitteineen postitse Valviraan. Syksyllä 2016 siirrytään sähköiseen asiointiin. Aikaa rekisteröitymisen hoitamiseen on 31.12.2017 saakka, joten hakemus kannattaa toimittaa Valviraan viimeistään kesäkuussa 2017. Tarkat ohjeet rekisteröitymiseen ovat Valviran verkkosivuilla.
Mitä tapahtuu, jos ei rekisteröidy?
Jos henkilöä ei ole rekisteröity sosiaalihuollon ammattiin, hän ei voi enää siirtymäajan jälkeen 31.12.2017 toimia sosiaalihuollon ammatissa. Rekisteröinti on omalla vastuulla.
Huom!
Maan hallitus on esittämässä sosiaalihuollon ammattihenkilöksi rekisteröitymiselle lisäaikaa 30.6.2018 saakka. Lue lisää ammattijärjestö Talentian tiedotteesta (31.8.2017).
Pitääkö rekisteröityä, jos on töissä varhaiskasvatuksessa, rikosseuraamusalalla, järjestössä tai terveyssosiaalityössä?
Vain sosiaalihuollon ammatissa toimivien on oltava rekisteröityjä, riippumatta siitä työskenteleekö julkisella vai yksityisellä sektorilla. Esimerkiksi terveyssosiaalityö on sosiaalihuollon tehtävä, mutta varhaiskasvatuksen tehtävät kuuluvat pääasiassa kasvatusalalle. Vaikka ei juuri nyt toimisikaan sosiaalialan ammatissa, kannattaa kuitenkin rekisteröityä määräaikaan mennessä, jos joskus tulevaisuudessa haluaa siirtyä tehtäviin, missä laillistaminen tarvitaan.
Kuka maksaa rekisteröitymismaksun?
Rekisteröitymisen maksaa jokainen työntekijä itse, mutta jokainen voi toki halutessaan tiedustella esimerkiksi työnantajan halukkuutta osallistua rekisteröinnistä aiheutuviin kustannuksiin. Rekisteröitymismaksun voi vähentää verotuksessa tulonhankkimisvähennyksenä.
Mitä rekisteröityminen maksaa?
Valviran päätös rekisteröinnistä on maksullinen ja toteutetaan Valvirassa kustannusneutraalisti. Maksut perustuvat lakiin. Ammattihenkilön laillistaminen maksaa 100 euroa ja ammattihenkilön laillistaminen ns. kelpoisuuslaissa säädetyn kelpoisuuden perusteella on 200 euroa. Hintoihin voi tutustua tarkemmin tästä.
Mitä rekisteriin merkitään?
Rekisteriin merkitään nimi, henkilötunnus, kotiosoite, rekisteröintinumero, ammatinharjoittamisoikeus ja sen rajoittaminen tai poistaminen, ammattinimikkeen
käyttöoikeus, tietyt lisäkoulutukset, Valviran mahdollisesti antamat huomautukset ja varoitukset sekä ammattitoiminnasta saadut sakko- ja vankeusrangaistukset sekä viraltapanot.
Mitä julkisesta rekisteristä näkee?
Nimi, rekisteröintinumero, syntymävuosi, ammattihenkilön ammattipätevyys ja mahdollinen ammatinharjoittamisoikeuden rajoittaminen ovat julkista tietoa ja nähtävissä julkisen tietopalvelun kautta tehtäessä hakuja rekisteröintinumeron tai nimen perusteella. Muita tietoja luovutetaan vain työnantajille soveltuvuusarviointia ja valvontaviranomaiselle valvontaa varten.
Mitkä ovat ammattihenkilön velvollisuudet?
Ammattihenkilön velvollisuutena on toimia ammattieettisesti, ylläpitää ammattitaitoaan ja antaa tarvittavia tietoja valvontaviranomaisille. Lisäksi ammattihenkilö ei saa tehdä tehtäviä, joihin hänen koulutuksensa ei riitä eikä toimia muutoin virheellisesti.
Miten ammatinharjoittamisoikeutta voidaan rajoittaa ja millä perustein?
Ammatinharjoittamista voidaan rajoittaa, mikäli ammattihenkilö ei täytä velvollisuuksiaan tai hänen toimintakykynsä, terveytensä, ammattitaitonsa tai tietonsa eivät enää vastaa ammattitoiminnan edellytyksiä. Valvira voi antaa työntekijälle kirjallisen varoituksen tai rajoittaa tai poistaa ammatinharjoittamisoikeuden määräajaksi tai erittäin raskauttavissa tilanteissa toistaiseksi. Selvittäessään ammattitoiminnan edellytyksiä Valvira voi tilanteesta riippuen määrätä työntekijän lääkärintarkastukseen, sairaalatutkimuksiin tai velvoittaa hänet työkokeiluun, työnäytteeseen tai kuulusteluun.
Kuka voi tehdä ilmoituksen työntekijästä?
Valvonta aloitetaan ilmoituksesta, jonka voi tehdä esimerkiksi työnantaja, työkaveri tai asiakas.
Pitääkö työnantajan valvoa työntekijöitään?
Valvonta ei poista työnantajien työnjohdollisia ja valvonnallisia velvollisuuksia ja vastuita.
Voiko menetettyä ammatinharjoittamisoikeutta saada takaisin?
Ammatinharjoittamisoikeudet palautetaan hakemuksesta heti, kun sen aiheuttanutta syytä ei enää ole. Valvontalautakunnan antamasta päätöksestä voi myös valittaa hallinto-oikeuteen.
Kaisa Yliruokanen
Lisää tietoa ammattihenkilölaista
Valviran verkkosivuilta
Talentian verkkosivuilta
Tutustu Ammattihenkilöoppaaseen.
Tutustu myös
Valviran kampanjasivustoon Facebookissa SosAmha2016.
Lue laki kokonaisuudessaan.
Lue myös tämä artikkeli ammattihenkilölain soveltamisesta.
Päivitetty 31.8.2017
