Populaarikulttuurissa hyvään isyyteen liitetään monia alkoholinkäytön tapoja, joista kaikki eivät kuitenkaan sovi lapsiperheen elämään.

 

 

Miehi­syy­den, isyy­den ja alko­ho­lin­käy­tön tee­mo­jen yhdis­tä­mi­nen on uutta suo­ma­lai­sen kult­tuu­rin­tut­ki­muk­sen ken­tällä. Vaikka mies­ten alko­ho­lin­käyt­töä on tut­kittu run­saasti, ei aihetta ole juuri tar­kas­teltu isyy­den rinnalla.

Sukupuolittuneilla kult­tuu­rin jäsen­nyk­sillä on kui­ten­kin roo­linsa yhteis­kun­nal­lis­ten inter­ven­tioi­den suun­nit­te­lussa, toteu­tuk­sessa ja päätöksenteossa.

– Tutkin mies­ten alko­ho­lin­käyt­töä jo sosi­aa­li­työn gra­dus­sani. Vastuuohjaajani ehdotti, että isyys ote­taan nii­den rin­nalle väi­tös­kir­jassa, ja pidin ideasta, tut­kija Arttu Salo kertoo.

Tampereen yli­opis­ton INSOTE-hank­keessa tut­ki­jana työs­ken­te­levä Salo on ollut aikai­sem­min töissä kor­vaus­hoi­tokli­ni­kan sosi­aa­li­työn­te­ki­jänä A‑klinikkasäätiössä sekä kou­lu­ku­raat­to­rina perus­o­pe­tuk­sessa. Tuore väi­tös­kirja on muo­dol­taan sosi­aa­li­työn perustutkimusta.

– Halusin kir­joit­taa näky­viin yhteis­kun­nassa val­lit­se­via mie­hi­syy­teen ja isyy­teen liit­ty­viä alko­ho­lin­käy­tön nor­meja ja ide­aa­leja, Salo sanoo.

Tutkimus koos­tuu nel­jästä artik­ke­lista, joissa Salo hyö­dynsi nar­ra­tii­vi­sen ja kult­tuu­ri­sen teks­tin­tut­ki­muk­sen, sisäl­lö­na­na­lyy­sin sekä dis­kurs­sia­na­lyy­sin metodeja.

Isyyden mallit ja alkoholinkäytön tavat voidaan jakaa perinteisiin ja uusiin.

Väitöskirja sijoit­tuu kriit­ti­sen mies- ja mas­ku­lii­ni­suus­tut­ki­muk­sen ja kult­tuu­rin­tut­ki­muk­sen viitekehykseen.

Salon aineis­tot ovat popu­laa­ri­kult­tuu­rin teks­tejä, jotka esit­te­le­vät eri elä­män­ti­lan­teissa ole­vien mies­ten isyyttä ja alko­ho­lin­käyt­töä. Näin teh­des­sään ne välit­tä­vät luki­jal­leen mas­ku­lii­ni­suu­den kult­tuu­riin lii­tet­tyjä mer­ki­tyk­siä ja kuvastoja.

Ensimmäinen artik­keli tar­kas­te­lee Hippo Taatilan romaa­nia Isipappablues ja Petri Vartiaisen teosta Isäasentoja. Toisessa artik­ke­lissa Salo tut­kii ammat­ti­nyrk­kei­lijä Jussi Koivulan mediassa ker­rot­tua elä­män­ta­ri­naa isän alko­ho­lin­käy­tön var­jos­ta­massa lapsuudessa.

Kolmas artik­keli perus­tuu urhei­luai­hei­sen kes­kus­te­lu­pals­tan kom­ment­tei­hin, ja nel­jäs Lauri Ahtisen Eropäiväkirja-romaaniin.

Salon mukaan popu­laa­ri­kult­tuu­ri­silla aineis­toilla on paik­kansa sosi­aa­li­työn tut­ki­muk­sen piirissä.

– Suoria vas­tauk­sia täl­lai­set aineis­tot eivät tar­joa, mutta sosi­aa­li­työ­hön liit­ty­viä yhteis­kun­nal­li­sia ilmiöitä voi tar­kas­tella nii­den kautta moni­puo­li­sesti, hän sanoo.

Kaksi kategoriaa

Sekä isyy­den mal­lit että mie­hi­set alko­ho­lin­käy­tön tavat jakau­tu­vat väi­tös­kir­jan tulos­ten perus­teella kar­keasti kah­teen kategoriaan.

Ensimmäiseen, perin­tei­seen isyy­den mal­liin, kuu­luu elät­tä­jän rooli ja jok­seen­kin etäi­nen suhde lap­siin. Humalahakuinen juo­mi­nen kuu­luu perin­tei­seen mie­hi­senä koet­tuun alkoholinkäyttöön.

Uudet isä­su­ku­pol­vet sen sijaan sitou­tu­vat yhä vah­vem­min hoi­vaa­vaan isyy­teen. Väitöskirjassa usein tois­tuva käsite hoi­vai­syys tar­koit­taa hoi­ta­van ja osal­lis­tu­van isän mallia.

– Hoivaisyys on ihan­noitu isyy­den malli, Salo sanoo.

Samalla suhde alko­ho­liin muut­tuu luon­teel­taan sosi­aa­li­sem­maksi ja satun­nai­seksi. Alkoholin rooli nau­tin­toai­neena on korostunut.

Maskuliinista pää­omaa voi ker­ryt­tää huma­la­juo­mi­sen sijaan esi­mer­kiksi tek­nis-ratio­naa­li­sella olut- ja viinitietämyksellä.

Suomalaisessa kon­teks­tissa isyy­den ja alko­ho­lin­käy­tön kuvas­tot ovat Salon mukaan ennen kaik­kea suku­pol­vi­ker­to­muk­sia, joissa oma ikään­tyvä isä esiin­tyy etäi­senä per­heen­päänä. Sen sijaan omassa isyy­des­sään moderni mies panos­taa läs­nä­oloon ja huolenpitoon.

– Toisaalta isyy­den ja alko­ho­lin­käy­tön mal­lit lin­kit­ty­vät luokka- ja asuin­paik­kae­roi­hin: huma­la­ha­kui­nen juo­mi­nen lii­te­tään työ­väen­luok­kai­suu­teen ja maa­lai­suu­teen. Sosiaalinen ja mal­til­li­nen juo­mi­nen on ylei­sem­pää kau­pun­geissa kor­kea­kou­lu­te­tun ja kes­ki­luok­kai­sen väes­tön kes­kuu­dessa, Salo pohtii.

Hänen mukaansa sekä perin­tei­siä että uusia alko­ho­lin­käy­tön tapoja on mah­dol­lista mah­dut­taa ihan­teel­li­seen mies­ku­vaan ja hoivaisyyteen.

– Ainoastaan erit­täin run­sas ja tois­tuva, rahan­puut­teen sävyt­tämä juo­mi­nen näh­dään epä­mie­hek­käänä ja isille sopi­mat­to­mana kai­kissa suku­pol­vissa, hän kertoo.

Kaksi keinoa

Siihen, kuinka eri­lai­set alko­ho­lin­käy­tön tavat voi­vat elää rin­nak­kain hoi­vai­syy­den kanssa, on Salon mukaan kaksi kei­noa. Ensimmäinen niistä vie alko­ho­lin­käy­tön pois las­ten näky­vistä. Alkoholia juo­daan kodin ulko­puo­lella mies­po­ru­koissa tai las­ten men­tyä nukkumaan.

Toinen keino liit­tyy euroop­pa­lai­sen juo­mis­ta­van ihanteeseen.

– Vanhemmilla on kas­va­tus­vas­tuu myös alko­ho­lin suh­teen. Isä voi tar­jota lap­sel­leen esi­merk­kejä ongel­mat­to­masta, satun­nai­sesta alko­ho­lin­käy­töstä, jolla ei haeta huma­la­ti­laa. Tällöin alko­ho­lia voi olla tar­jolla esi­mer­kiksi ate­rian tai juh­lan yhtey­dessä, Arttu Salo sanoo.

Vanhemmilla on kasvatusvastuu myös alkoholin suhteen.

Isyyteen sopi­vaa alko­ho­lin­käyt­töä mää­rit­tävä moraa­li­koo­disto onkin toi­si­naan ris­ti­rii­tai­nen: toi­saalta kas­va­tus­vas­tuu ohjaa mal­til­li­seen alko­ho­li­juo­mien naut­ti­mi­seen, toi­saalta huma­la­ha­kuista juo­mista tapah­tuu edel­leen kat­seilta piilossa.

Suoran sovel­ta­mis­koh­teen sijaan tut­ki­mus aut­taa tun­nis­ta­maan asia­kas­työssä mies­ten ja isien eri­lai­sia alko­ho­lin­käy­tön tapoja ja kan­nus­taa kysee­na­lais­ta­maan niitä. Myös lap­selle ja isä­suh­teelle hai­tal­li­sia juo­mis­ta­poja on mah­dol­lista selit­tää ongelmattomiksi.

– Kulttuurisesti hyväk­sytty alko­ho­lin­käyttö ei vält­tä­mättä ole aina las­ten kas­vun ja kehi­tyk­sen kan­nalta ongel­ma­tonta. Siksi onkin tär­keää kysyä isältä itsel­tään, miten hän mää­rit­te­lee niin kut­su­tun nor­maa­lin alkoholinkäytön.

Ella Rantanen

Yhteiskuntatieteiden mais­teri Arttu Salon väi­tös­kirja Naama rut­tuun muu­alla, kotona koh­tuu­della: Isien alko­ho­lin­käy­tön kult­tuu­ri­nen moraa­li­koo­disto ja isille sal­li­tut alko­ho­lin­käy­tön tavat tar­kas­tet­tiin Tampereen yli­opis­tossa 19.3.2021.