Vuoden 2018 varhaiskasvatuslaki mutkisti sosionomitaustaisten varhaiskasvatusalan ammattilaisten urakehitystä. Myös varhaiskasvatuksen kehittäminen vaarantui, kun alan vetovoima hiipuu urakehityksen esteisiin ja työvoimapulaan.

 

 

Varhais­kas­va­tuk­sen hen­ki­löstö koos­tuu uuden lain mukaan var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jista, var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­meista ja var­hais­kas­va­tuk­sen las­ten­hoi­ta­jista. Ryhmässä on oltava kaksi kor­kea­kou­lu­tet­tua, joista vähin­tään toi­nen on var­hais­kas­va­tuk­sen opettaja.

Tehtävänimikkeiden ja kel­poi­suuk­sien muu­tos toteu­tet­tiin tilan­teessa, jossa ei ollut tie­toa var­hais­kas­va­tuk­sessa työs­ken­te­le­vän hen­ki­lös­tön mää­rästä ja hei­dän kel­poi­suuk­sis­taan. Vaikuttaa siltä, että var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jia ei ole riit­tä­västi. Kun käsiä puut­tuu, kär­sii koko pal­velu ja kehittämiskokeilut.

Poliitikot tus­kin täy­sin ymmär­si­vät, mihin paran­nuk­sena esi­telty laki­muu­tos joh­taa. Hankalat kysy­myk­set hen­ki­lös­tö­pu­lasta työn­net­tiin var­hais­kas­va­tuk­sen kou­lu­tus­ten kehit­tä­mis­foo­ru­min käsiteltäväksi.

Osa varhaiskasvatuksen menestystarinaa

Sosiaalialan vii­te­ke­hyk­sessä kou­lu­te­tut las­ten­tar­han­opet­ta­jat ovat olleet päi­vä­hoi­to­lain sää­tä­mi­sestä läh­tien, liki puoli vuo­si­sa­taa, oleel­li­nen osa suo­ma­lai­sen var­hais­kas­va­tuk­sen menes­tys­ta­ri­naa. Heitä on nykyi­sel­lään noin kol­mas­osa var­hais­kas­va­tuk­sen opettajista.

Talentia on ainoa, joka on ollut ja on sosionomitaustaisten varhaiskasvatusalan ammattilaisten puolella.

Täsmälliset mää­rät sel­vin­ne­vät kevään aikana, kun Varda-tie­to­kanta val­mis­tuu viran­omais­ten ja tut­ki­joi­den käyt­töön. Vardaan on vuo­desta 2019 läh­tien koottu tie­toa var­hais­kas­va­tuk­sessa ole­vista lap­sista, toi­mi­pai­koista ja nyt vii­mei­senä pala­sena hel­mi­kuun lop­puun men­nessä on kir­jat­tava tie­dot hen­ki­lö­kun­nasta kou­lu­tuk­si­neen ja kelpoisuuksineen.

Kaikkien nyt työssä ole­vien var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jan teh­tä­vissä toi­mi­vien kel­poi­suus säi­lyy hei­dän ammat­tiu­ransa lop­puun saakka, mutta vii­mei­set var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jat val­mis­tu­vat ammat­ti­kor­kea­kou­luista vuonna 2023.

Sen jäl­keen var­hais­kas­va­tuk­sen opin­not ammat­ti­kor­kea­kou­lussa valin­neet val­mis­tu­vat var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­min koko­naan uuteen ammattiin.

Varhaiskasvatuksen sosio­no­min teh­tä­vä­kuva on vielä auki, vaikka kou­lu­tus alkoi keväällä 2020.

Osaamisprofiilista ei päästy yhteisymmärrykseen

Foorumin työlle ase­tet­tiin yli­suu­ria odo­tuk­sia. Työ lähti hitaasti käyn­tiin, ja lopulta teh­tä­väksi antoon ei tul­lut kaik­kia niitä ele­ment­tejä, joita vielä hal­li­tus­neu­vot­te­luissa oli esillä.

– Foorumia mark­ki­noi­tiin pelas­tus­ren­kaana. Sen ehdo­tuk­set jous­ta­vista kou­lu­tus­po­luista jää­vät kui­ten­kin vain toi­veiksi, sillä kor­kea­kou­luilla on vahva auto­no­mia. Ammattikorkeakoulut ja yli­opis­tot päät­tä­vät itse ketä kou­lut­ta­vat, miten luke­vat hyväksi aiem­pia opin­toja ja osaa­mista ja mitkä ovat kou­lu­tus­si­säl­löt, sanoo Talentian puheen­joh­taja Jenni Karsio.

Erityisasiantuntija Marjo Katajisto edusti foo­ru­missa Talentiaa ja työs­ken­teli jous­ta­vat kou­lu­tus­po­lut ‑jaos­tossa. Muita jaos­toja oli­vat osaamisprofiili‑, tut­ki­mus- ja enna­kointi- sekä täydennyskoulutusjaosto.

Jaostoilla on kul­la­kin kaksi puheen­joh­ta­jaa, yksi ammat­ti­kor­kea­kou­lu­puo­lelta ja yksi yliopistopuolelta.

Ilman sosionomitaustaisia ammattilaisia varhaiskasvatus ei selviä.

Foorumin tam­mi­kuussa jul­kaistu lop­pu­tu­los oli lopulta kuvaus val­lit­se­vasta kou­lu­tus­ti­lan­teesta ja toi­vo­mus kou­lu­tuk­sel­lis­ten umpi­pe­rien pois­tosta, jous­ta­vista poluista ja yhteis­työn jat­ka­mi­sesta. Esimerkiksi var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­min osaa­mis­pro­fii­lista ei päästy yhteisymmärrykseen.

Foorumin työtä jat­ka­maan tul­laan perus­ta­maan työ­ryhmä, jonka työ­hön Talentia luon­nol­li­sesti haluaa osallistua.

– On ilmeistä, että tällä hal­li­tus­kau­della var­hais­kas­va­tuk­sen kel­poi­suuk­sia ei avata, toteaa Jenni Karsio.

Hänen äänes­tään kuu­luu pet­ty­mystä. Talentiassa on tehty har­tia­voi­min työtä, lobattu polii­tik­koja ja tavattu vir­ka­mie­hiä, työs­ken­nelty työ­ryh­missä, neu­vo­teltu OAJ:n kanssa, kut­suttu koolle mie­le­no­soi­tus Eduskuntatalon eteen, kes­kus­teltu sosi­aa­li­sessa mediassa.

– Ei ole viik­koa, ettei Talentian asian­tun­ti­joi­den tai minun aika­tau­lus­sani olisi var­hais­kas­va­tusta kos­ke­vaa tapaa­mista tai kokousta. Tälläkin vii­kolla tapa­sin Marjo Katajiston kanssa ope­tus­mi­nis­te­rin avus­ta­jia ja vasem­mis­to­lii­ton edus­kun­ta­ryh­mää. Eduskuntaryhmätapaamiset jat­ku­vat. Työmarkkinalakimies Tiina Kinnunen esit­teli Talentian hah­mot­te­le­maa teh­tä­vä­ku­vaa Kuntatyönantajat KT:n KVTES:n var­hais­kas­va­tuk­sen yhteis­työ­ryh­mässä, luet­te­lee Karsio.

– Sosiaalisessa mediassa kuu­luva sosio­no­mien näkö­alat­to­muus ja tur­hau­tu­mi­nen ovat ymmär­ret­tä­viä, kun meneil­lään on monia muu­tok­sia, joi­den vai­ku­tuk­sista emme vielä tiedä, sanoo Jenni Karsio.

Karsio poh­tii, miten ken­tän työn­te­ki­jät voi­si­vat tuoda var­hais­kas­va­tuk­sen arjen koke­muk­sia, raken­teita ja haas­teita las­ten van­hem­pien tie­toon, jotta nämä­kin voi­si­vat vaikuttaa.

– Kaikki halua­vat parasta lap­sille, mutta Talentia on ainoa, joka on ollut ja on sosio­no­mi­taus­tais­ten var­hais­kas­va­tusa­lan ammat­ti­lais­ten puo­lella. Tarvitaan vielä lisää ääntä, että poliit­ti­nen ymmär­rys var­hais­kas­va­tuk­sen tilan­teesta lisään­tyy ja että var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­mien osaa­mi­nen tulee tunnetuksi.

Kyse teknisestä siirrosta

Yksi muu­tok­sista on var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jien siir­ty­mi­nen ope­tusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­sen pii­riin syys­kuussa 2021. Moni aset­taa toi­vonsa sii­hen, että siirto kor­jaa palk­ka­ta­soa mer­kit­tä­västi. KT:n mukaan kyse on kui­ten­kin vain tek­ni­sestä siirrosta.

Varhaiskasvatuksen sosio­no­mit ja var­hais­kas­va­tuk­sen las­ten­hoi­ta­jat jää­vät ylei­sen kun­nal­li­sen työ­eh­to­so­pi­muk­sen piiriin.

Varhaiskasvatuksen sosio­no­min palk­kaus on sopi­matta, koska teh­tävä on uusi. Keskustelua palk­ka­ta­sosta on käyty. KT ja OAJ ovat sijoit­ta­massa var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­min palk­kaa var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jan ja var­hais­kas­va­tuk­sen las­ten­hoi­ta­jan väliin.

Talentiassa kum­mas­tel­laan, kuinka mää­ri­tel­lään palk­ka­taso ennen kuin on mää­ri­telty teh­tä­vä­kuva ja teh­tä­vän vaativuus.

– Me läh­demme siitä, että palk­ka­taso on sama ellei kor­keampi kuin var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jan. On syytä myös huo­mata, että var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­min kou­lu­tus on 30 opin­to­pis­tettä pitempi kuin kas­va­tus­tie­teen kan­di­daa­tin, pai­not­taa Karsio.

Ratkaisuja tarvitaan pikaisesti

Miten sosio­no­mi­taus­tai­nen var­hais­kas­va­tuk­sesta kiin­nos­tu­nut voi raken­taa uraansa tulevaisuudessa?

Varhaiskasvatuksen sosio­no­mit tule­vat luo­maan oman ammat­ti­käy­tän­tönsä. Tehtäväkuvia kokeil­laan han­ke­ra­hoi­tuk­sen tur­vin eri puo­lilla maata.

Nyt var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jana toi­mi­vat jat­ka­vat amma­tis­saan, mutta ura­ke­hi­tys esi- tai eri­tyi­so­pet­ta­jaksi tai päi­vä­ko­din joh­ta­jaksi edel­lyt­tää poh­jaksi kas­va­tus­tie­teen kan­di­daa­tin tut­kin­toa. Koulutuspolku on mut­ki­kas, pitkä ja sisäl­tää päällekkäisyyksiä.

Käytännössä on kaksi väy­lää suo­rit­taa kas­va­tus­tie­teen kan­di­daa­tin tut­kinto. Avoimessa yli­opis­tossa voi suo­rit­taa perus- ja aineo­pin­toja ja pyr­kiä sit­ten jat­ka­maan yliopistossa.

– Avoimen väy­län ongel­mana on sen mak­sul­li­suus ja vaa­ti­mus kurs­sien suo­rit­ta­mi­sesta riit­tä­vän kor­kein arvo­sa­noin. Lisäksi sisään­otto yli­opis­toon on avoi­men väy­län kautta pieni, toteaa Karsio.

– Tutkinto-opin­to­jen ongel­mana taas on se, että aiem­pia opin­toja lue­taan yli­opis­toissa vain vähän huo­mioon, ja sil­loin­kin lähinnä kie­lio­pin­toja. Kokemuksella han­ki­tun osaa­mi­sen huo­mioi­mi­nen on eri­tyi­sen heik­koa, eikä sii­hen ole järjestelmää.

– Pula esio­pet­ta­jista ja eri­tyi­so­pet­ta­jista hait­taa jo var­hais­kas­va­tuk­sen kehit­tä­mistä ase­tet­tu­jen tavoit­tei­den mukai­sesti. Ratkaisuja tar­vit­tai­siin pikaisesti.

Ylempi ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kinto on koko­naan jää­nyt syr­jään päi­vä­ko­din joh­ta­jan kel­poi­suu­desta, kun vain kas­va­tus­tie­teen mais­te­rin tut­kinto tulee kysymykseen.

– Nähtäväksi jää, miten jous­ta­vat kou­lu­tus­po­lut toteu­tu­vat. Ilman jous­ta­via kou­lu­tus­pol­kuja ura­mah­dol­li­suu­det hae­taan toi­saalta, pel­kää Jenni Karsio.

Kristiina Koskiluoma