Omatoimisuutta tarvitaan siksi, että kunta-alan sopimuksiin sovittu paikallinen järjestelyerä ei tule kaikille automaattisesti.

 

Nyt on mahdol­lisuus korjata niitä tehtä­vä­koh­taisia palkkoja, jotka ovat tehtävän vaati­vuuteen nähden liian alhaisia ja haittaavat myös osaavan työvoiman rekry­tointia.

Kunta-alan sopimukseen (KVTES) 2018 – 2020 sovittu paikal­linen vähintään 1,2 prosentin järjes­te­lyerä tulee makset­ta­vaksi 1.1.2019 alkaen.

Parhaillaan luotta­mus­miehet kartoit­tavat edustet­ta­viensa tilan­netta ja paikal­lisia palkkauksen epäkohtia. Ole myös itse aktii­vinen. Ole yhtey­dessä luotta­mus­mie­heesi, ja kerro hänelle perus­telut, miksi järjes­te­lyerä kuuluu sinulle.

Kohdentamisen ansiosta yksittäisen työntekijän kokonaispalkka voi nousta noin 5 prosenttia.

Luotta­mus­miehiä on ohjeis­tettu erityi­sesti ottamaan huomioon tehtävä- tai organi­saa­tio­ra­ken­teiden uudis­tuk­sista syntyneet tehtävien vaati­vuuksien muutokset, joiden vuoksi palkkoja tulisi korottaa. Järjes­te­lye­rällä voidaan myös kehittää palkkaus­jär­jes­telmiä, tukea tulok­sel­li­suutta tai tehtävien uudelleen järjes­te­lyitä.

Millaisista summista on kyse?

Paikal­lisen järjes­te­lyerän suuruus on 1,2 prosenttia KVTES:n palkka­sum­masta. Palkka­summa lasketaan sellai­selta tavan­omai­selta kuukau­delta, johon ei osu merkit­täviä loma-ajan palkkaeriä tai pitkien pyhien jaksoja.

Järjes­te­lyerä voidaan kohdentaa tehtä­vä­koh­taisten palkkojen, henki­lö­koh­taisten tai vastaavien lisien korotuksiin. Tavoi­tel­tavin vaihtoehto on, että erällä korjataan tehtä­vä­koh­taisten palkkojen vinoumaa ja työnantaja käyttäisi henki­lö­koh­taisiin lisiin muuta rahaa.

Kuinka paljon paikal­lisen järjes­te­lyerän saavan palkka voi sitten nousta? Järjes­te­lyerän lasken­tatapa on monimut­kainen. Aikai­sim­milta vuosilta kuitenkin tiedetään, että juuri kohden­ta­misen ansiosta yksit­täisen työnte­kijän kokonais­palkka voi nousta noin 5 prosenttia.

Pääluottamusmies neuvottelee jäsenten puolesta

Työnantaja ja pääso­pi­ja­jär­jes­töjen edustajat neuvot­te­levat järjes­te­lyerän käyttä­mi­sestä. Jos yksimie­li­syyteen ei päästä, päättää työnantaja erän käytöstä.

Ensi vuoden alussa jaetta­vaksi tuleva 1,2 prosenttia on vähim­mäis­määrä, mikä työnan­tajan on käytettävä järjes­te­lyerään. Palkkae­pä­kohtien korjaa­minen ja palkkaus­jär­jes­telmien toimivuus edellyt­tävät usein järjes­te­lyeriä suurempaa rahamäärää, ja monet kunnat ja kuntayh­tymät ovatkin käyttäneet palkkaus­jär­jes­telmien kehit­tä­miseen enemmän rahaa.

Tähän työnte­ki­jä­puo­lella pyritään tälläkin kertaa.

Helena Jaakkola