Omatoimisuutta tarvitaan siksi, että kunta-alan sopimuksiin sovittu paikallinen järjestelyerä ei tule kaikille automaattisesti.

 

 

Nyt on mah­dol­li­suus kor­jata niitä teh­tä­vä­koh­tai­sia palk­koja, jotka ovat teh­tä­vän vaa­ti­vuu­teen näh­den liian alhai­sia ja hait­taa­vat myös osaa­van työ­voi­man rek­ry­toin­tia.

Kunta-alan sopi­muk­seen (KVTES) 2018–2020 sovittu pai­kal­li­nen vähin­tään 1,2 pro­sen­tin jär­jes­te­lyerä tulee mak­set­ta­vaksi 1.1.2019 alkaen.

Par­hail­laan luot­ta­mus­mie­het kar­toit­ta­vat edus­tet­ta­viensa tilan­netta ja pai­kal­li­sia palk­kauk­sen epä­koh­tia. Ole myös itse aktii­vi­nen. Ole yhtey­dessä luot­ta­mus­mie­heesi, ja kerro hänelle perus­te­lut, miksi jär­jes­te­lyerä kuu­luu sinulle.

Kohdentamisen ansiosta yksittäisen työntekijän kokonaispalkka voi nousta noin 5 prosenttia.

Luot­ta­mus­mie­hiä on ohjeis­tettu eri­tyi­sesti otta­maan huo­mioon teh­tävä- tai orga­ni­saa­tio­ra­ken­tei­den uudis­tuk­sista syn­ty­neet teh­tä­vien vaa­ti­vuuk­sien muu­tok­set, joi­den vuoksi palk­koja tulisi korot­taa. Jär­jes­te­lye­rällä voi­daan myös kehit­tää palk­kaus­jär­jes­tel­miä, tukea tulok­sel­li­suutta tai teh­tä­vien uudel­leen jär­jes­te­lyitä.

Millaisista summista on kyse?

Pai­kal­li­sen jär­jes­te­lye­rän suu­ruus on 1,2 pro­sent­tia KVTES:n palk­ka­sum­masta. Palk­ka­summa las­ke­taan sel­lai­selta tavan­omai­selta kuu­kau­delta, johon ei osu mer­kit­tä­viä loma-ajan palk­kae­riä tai pit­kien pyhien jak­soja.

Jär­jes­te­lyerä voi­daan koh­den­taa teh­tä­vä­koh­tais­ten palk­ko­jen, hen­ki­lö­koh­tais­ten tai vas­taa­vien lisien koro­tuk­siin. Tavoi­tel­ta­vin vaih­toehto on, että erällä kor­ja­taan teh­tä­vä­koh­tais­ten palk­ko­jen vinou­maa ja työ­nan­taja käyt­täisi hen­ki­lö­koh­tai­siin lisiin muuta rahaa.

Kuinka pal­jon pai­kal­li­sen jär­jes­te­lye­rän saa­van palkka voi sit­ten nousta? Jär­jes­te­lye­rän las­ken­ta­tapa on moni­mut­kai­nen. Aikai­sim­milta vuo­silta kui­ten­kin tie­de­tään, että juuri koh­den­ta­mi­sen ansiosta yksit­täi­sen työn­te­ki­jän koko­nais­palkka voi nousta noin 5 pro­sent­tia.

Pääluottamusmies neuvottelee jäsenten puolesta

Työ­nan­taja ja pää­so­pi­ja­jär­jes­tö­jen edus­ta­jat neu­vot­te­le­vat jär­jes­te­lye­rän käyt­tä­mi­sestä. Jos yksi­mie­li­syy­teen ei päästä, päät­tää työ­nan­taja erän käy­töstä.

Ensi vuo­den alussa jaet­ta­vaksi tuleva 1,2 pro­sent­tia on vähim­mäis­määrä, mikä työ­nan­ta­jan on käy­tet­tävä jär­jes­te­lye­rään. Palk­kae­pä­koh­tien kor­jaa­mi­nen ja palk­kaus­jär­jes­tel­mien toi­mi­vuus edel­lyt­tä­vät usein jär­jes­te­lye­riä suu­rem­paa raha­mää­rää, ja monet kun­nat ja kun­tayh­ty­mät ovat­kin käyt­tä­neet palk­kaus­jär­jes­tel­mien kehit­tä­mi­seen enem­män rahaa.

Tähän työn­te­ki­jä­puo­lella pyri­tään täl­lä­kin ker­taa.

Helena Jaak­kola