Oletko joutunut vastaamaan kysymykseen, mitä on sosiaalityön asiantuntijuus? Onko sosiaalityöntekijä auttaja, tukija, asioiden ajaja, muutosvoima vai kaikkea näitä?

 

Sosiaa­lityön tutki­muksen seura on julkaissut sosiaa­lityön tutki­muksen vuosi­kirjoja vuodesta 2002 lähtien, ja nyt seuran 20-vuotis­juh­la­vuonna julkaistiin 13. vuosi­kirja.

Sosiaa­lityön muuttuva asian­tun­tijuus -vuosi­kirjaan kannattaa tarttua, jos tuntee, että sosiaa­lityön toimin­taym­pä­ristön muutok­sessa hukkuu yksityis­kohtiin ja kaipaa jäsen­neltyä kokonais­kuvaa siitä, mille pohjalle rakentaa sosiaa­lityön vahvaa asian­tun­ti­juutta tulevai­suu­dessa.

Sosiaa­lityön asian­tun­tijuus elää murrosta, johon vaikut­tavat ajan suuret megat­rendit kuten globa­li­soi­tu­minen, uusli­be­ra­lis­tinen talous­po­li­tiikka, hyvin­voin­ti­valtion ohentu­minen ja digita­li­soi­tu­minen.

Maakunta- ja sote-uudistus, valin­nan­vapaus ja palve­luiden markki­nois­ta­minen haastavat sosiaa­li­työtä. Työltä myös odotetaan entistä enemmän vaikut­ta­vuutta ja tutki­mus­tietoon perus­tuvaa työotetta sekä kykyä kytkeä oma asian­tun­temus muiden ammat­ti­ryhmien toimintaan – ja ottaa vielä asiak­kai­denkin asian­tun­temus huomioon. Kasvava eriar­voisuus ja huono-osaisuus, pitkä­ai­kais­työt­tömyys, päihde- ja mielen­ter­vey­son­gelmat, köyhyys sekä syrjäy­ty­mis­riskien lisään­ty­minen kasvat­tavat tarvetta jäsentää ja pohtia sosiaa­lityön asian­tun­ti­juutta.

Muutokset antavat sosiaa­li­työlle mahdol­li­suuden kasvaa ja kehittyä, kirjoittaa Lapin yliopiston professori Anneli Pohjola. Pohjan sosiaa­lityön uuden­lai­selle asian­tun­ti­juu­delle antaa lainsää­däntö: sosiaa­li­huol­tolaki, jossa tarjotaan sosiaa­lityön ammat­ti­kun­nalle uusia tehtäviä tartut­ta­vaksi. Ammatin­har­joit­ta­mislaki antaa mahdol­li­suuden kehittää sosiaa­li­huollon tehtä­vä­ra­ken­teita, ja tämä mahdol­lisuus tulisi ottaa tosissaan.

Sosiaa­lityön tehtävä on lisätä ihmisten voima­varoja ja toimin­ta­kykyä sekä välittää ihmisten elino­loista saatu tieto paremman yhteis­kunnan raken­nusai­neeksi. Tämä on sosiaa­lityön perus­tehtävä ja kova ydin, joka ei katoa, kuten sosiaa­lityön oppiäiti Mary Richmond jo sata vuotta sitten totesi.

Silti juuri nyt tarvitaan luovaa ja kriit­tistä otetta, jotta annettua mahdol­li­suutta luoda uutta sosiaa­lityön asian­tun­ti­juutta ei hukata. Läpi teoksen kulkee vahvana viesti sosiaa­li­työstä tiede­pe­rus­taisena ammattina, ja sen uudis­tu­mis­kyvyn avain on syste­maat­tisen tieteel­lisen tutki­mus­tiedon käyttö työn perustana.

Helena Jaakkola

Tarja Juvonen, Jari Lindh, Anneli Pohjola ja Marjo Romak­ka­niemi (toim.): Sosiaa­lityön muuttuva asian­tun­tijuus. Sosiaa­lityön tutki­muksen vuosi­kirja 2018.