Ahmed Mesaedy ihmettelee, miksi turvapaikanhakijoita ei kannusteta heti opiskelemaan tai hakemaan töitä. Se tulisi paljon halvemmaksikin.

 

 

Ahmed Mesaedy opis­ke­lee kol­matta vuotta Tampereen ammat­ti­kor­kea­kou­lussa ja val­mis­tuu sosio­no­miksi (AMK) ensi kesänä. Hän tuli Irakista Suomeen tur­va­pai­kan­ha­ki­jana syys­kuussa 2015. Ennen läh­töään hän oli työs­ken­nel­lyt viisi vuotta juris­tina. Oikeustieteiden tut­kin­non hän suo­ritti Al-Mustansiriyahin yli­opis­tossa Bagdadissa.

Oleskeluluvan Mesaedy sai maa­lis­kuussa 2017 ja haki sosionomiopintoihin.

– Sanon aina, että muu­tin Suomen yhteis­kun­taan vasta hei­nä­kuussa 2017, koska sii­hen asti asuin vas­taan­ot­to­kes­kuk­sessa, jossa emme tavan­neet suo­ma­lai­sia eikä meille ope­tettu kun­nolla kieltä eikä kotou­tu­mi­seen liit­ty­viä asioita.

Kun Mesaedy ennen sosio­no­mio­pin­toja pääsi TAMK:in jär­jes­tä­mään koke­mus­asian­tun­ti­ja­kou­lu­tuk­seen, hän osasi vain suo­men kie­len perus­teet. Sen jäl­keen hän oli töissä kah­dek­san kuu­kautta maa­han­muut­ta­jien ohjaus- ja neu­von­ta­pai­kassa Kototorilla.

Ahmed Mesaedy puhuu lähes vir­hee­töntä ja kau­nista suo­men kieltä, jota hän opis­ke­lee koko ajan lisää.

– Kun pää­sin sosio­no­mio­pin­toi­hin, aloin vih­doin oppia kieltä parem­min, kun sain ympä­rillä kuulla suo­ma­lais­ten puhu­van sitä. Olen luok­kani ainoa maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­nen opiskelija.

Sosiaalialan työ tuntui heti omalta

Opiskelu on Mesaedyn into­himo. Häntä kan­nus­tet­tiin sii­hen aina koto­na­kin. Myös hänen van­hem­mil­laan ja kai­killa sisa­ruk­sil­laan on korkeakoulututkinnot.

Suomessa Mesaedy pyrki opis­ke­le­maan sosi­aa­lia­laa, koska haluaa tehdä töitä maa­han­muut­ta­jien kotou­tu­mi­sen hyväksi. Sosionomiopintojen ensim­mäi­sen har­joit­te­lu­jak­son hän teki moni­kult­tuu­ri­sessa nuo­ri­so­työssä Kölvissä ja toi­sen Nuorten Ystävien tukia­su­noissa, joissa asuu pää­asiassa kantasuomalaisia.

– Halusin tehdä toi­sen har­joit­te­lun kan­ta­suo­ma­lais­ten kanssa, koska sillä tavoin tutus­tuu parem­min suo­ma­lai­seen kult­tuu­riin ja saa moni­puo­li­sem­pia tie­toja ja tai­toja. Nyt työs­ken­te­len Kansalaistalo Mattilassa.

Suomalaisen sosiaali­alan työn Mesaedy kokee itsel­leen sopi­vaksi, sillä siinä on pal­jon samaa kuin hänen laki­mie­hen työs­sään Irakissa.

Sosionomiopinnoissa hän on tutus­tu­nut suo­ma­lai­sen raken­teel­li­sen rasis­min ilmiöi­hin eri­tyi­sesti työ- ja vuokra-asuntomarkkinoilla.

– Toivoisin, että suo­ma­lai­set sosi­aa­li­työn­te­ki­jät puut­tui­si­vat työs­sään roh­keam­min sii­hen, sillä se näyt­tää ole­van vali­tet­ta­van yleistä.

Nopeammin osaksi yhteiskuntaa

Mesaedy ihmet­te­lee Suomen kotout­ta­mis­po­li­tiik­kaa. Hänen mie­les­tään tur­va­pai­kan­ha­ki­joita pitäisi kan­nus­taa enem­män opin­toi­hin tai työn­ha­kuun. Hän itse luuli Suomeen tul­tu­aan pää­se­vänsä heti opis­ke­le­maan, mutta toi­sin kävi. Hän asui vas­taan­ot­to­kes­kuk­sessa yli vuo­den ilman kun­nol­lista opis­kelu- tai työ­paik­kaa tai edes vapaaehtoistyötä.

– Jos oli­sin heti saa­nut alkaa opis­kella, val­mis­tui­sin ammat­ti­kor­kea­kou­lusta jo nyt.

Jos kotou­tu­mis­toi­mia alet­tai­siin jär­jes­tää heti, se tulisi Mesaedyn mie­lestä Suomelle hal­vem­maksi, ja tur­va­pai­kan­ha­ki­jat­kin voi­si­vat pal­jon parem­min. Kotoutumissuunnitelmissa tulisi huo­mioida kun­kin tuli­jan läh­tö­koh­dat, yksi­löl­li­set taus­tat ja tavoitteet.

– Jotkut halua­vat oppia vain suo­men kie­len perus­teet ja jon­kin perus­am­mat­ti­tut­kin­non, mutta tuli­joissa on myös pal­jon kor­kea­kou­lu­tet­tuja, jotka halua­vat mah­dol­li­sesti opis­kella pidem­mälle tai täy­den­tää oman alansa tutkintoa.

Yhdellä kädellä ei voi taputtaa.

Mesaedy toi­voo suo­ma­lai­selta yhteis­kun­nalta vah­vem­pia kotou­tu­mis­toi­mia. Hän muis­tut­taa, että kotou­tu­mi­nen on kah­den­suun­tai­nen pro­sessi. Siihen tulee maa­han­muut­ta­jien sitou­tua kun­nolla, mutta myös kan­ta­suo­ma­lais­ten olisi autet­tava heitä aktii­vi­sem­min, eikä jäädä ihmet­te­le­mään, miksi maa­han­muut­ta­jat eris­täy­ty­vät omiin ympy­röi­hinsä, eivätkä kotoudu ja opi puhu­maan suomea.

– Arabiaksi sano­taan, että ei voi taput­taa yhdellä kädellä. Teidän täy­tyy ottaa mei­dät mukaan tei­dän elä­määnne. Mitä tehok­kaam­min yhteis­kunta ottaa maa­han­muut­ta­jan vas­taan, sitä nopeam­min hän kotoutuu.

Kulttuurien tuntemuksesta on apua

Asiakastyötä teke­vän sosi­aa­li­työn­te­ki­jän pitäisi Mesaedyn mie­lestä tun­tea perus­asiat maa­han­muut­taja-asiak­kaansa kult­tuu­rista. Kaikkia kult­tuu­reja ei tie­ten­kään voi tun­tea, mutta esi­mer­kiksi vuo­den 2015 tulo­ryh­mästä val­taosa tuli­joista oli Lähi-Idästä, joten sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den kan­nat­taisi tutus­tua isla­min perus­asioi­hin, kuten rama­da­niin ja Eid-juhlaan.

– Jos toi­vo­tat asiak­kaal­lesi hyvää Eid-juh­laa, se antaa hänelle tur­val­li­suu­den tun­teen, ja sinä annat hänelle vies­tin, että hän on ter­ve­tul­lut tähän maa­han, Mesaedy vinkkaa.

Mesaedy myön­tää, että jois­sa­kin tilan­teissa asiak­kaan kult­tuu­rin tai uskon­non vaa­ti­muk­set voi­vat olla ris­ti­rii­dassa suo­ma­lai­sen lain­sää­dän­nön kanssa. Jos vaa­ti­muk­set ovat Suomen lain vas­tai­sia, on ilman muuta sel­vää, että on toi­mit­tava lain­sää­dän­nön mukaan.

– Pidän itseäni uskon­nol­li­sena ihmi­senä, mutta olen sitou­tu­nut nou­dat­ta­maan Suomen lakia sataprosenttisesti.

Mesaedy toi­voo pää­se­vänsä heti töi­hin, kun hän val­mis­tuu ensi kesänä. Muutaman työ­vuo­den jäl­keen hän saat­taisi vielä pyr­kiä yli­opis­toon, sillä hän haluaisi täy­den­tää oikeus­tie­tei­den tut­kin­to­aan ja työs­ken­nellä ihmi­soi­keuk­sien puo­lesta. Opiskelujen jat­ka­mi­nen arve­lut­taa kui­ten­kin hie­man, sillä kotou­tu­mis­suun­ni­tel­man pää­tyt­tyä hänen olisi otet­tava jatko-opin­toja var­ten laina.

– Ymmärrän, että täällä toi­mi­taan niin, mutta toi­voi­sin, että sai­sin yhteis­kun­nalta pidem­pään tukea opin­toi­hini, joi­den ansiosta Suomi saisi minusta hyvän veronmaksajan.

Iita Kettunen