Miksi sosiaalityön kentällä ei keskustella ilmastonmuutoksesta, eikä varauduta mitenkään sen seurannaisvaikutuksiin?

 

Sosi­aa­li­työn pro­fes­sori Lena Domi­nelli on sano­nut: ”Sosi­aa­li­työ on pro­fes­sio, joka mää­rit­tää edis­tä­vänsä ihmis­ten hyvin­voin­tia. Siitä huo­li­matta sosi­aa­li­työn­te­ki­jät ovat pitä­neet mata­laa pro­fii­lia ympä­ris­töön liit­ty­vissä kysy­myk­sissä, vaikka ne yhä enem­män sekä pai­kal­li­sesti että glo­baa­listi vai­kut­ta­vat ihmis­ten hyvin­voin­tiin. Ympä­ris­töön liit­ty­vät kysy­myk­set ovat erot­ta­ma­ton osa sosi­aa­li­työn toi­mia­luetta.”

Sosi­aa­li­työn­te­kijä Har­riet Rabb työs­ken­te­lee Per­he­hoi­to­kump­pa­nit Suo­messa Oy:ssa laa­tu­pääl­lik­könä, ja hänen työ­hönsä kuu­luu muun muassa hyvin­voin­nin ris­kien arvioin­tia. Rab­bin mie­lestä on outoa ja häm­men­tä­vää, että vaikka kukaan ei voi enää vält­tyä ilmas­ton­muu­tok­seen liit­ty­västä uuti­soin­nista, eivät hyvin­voin­tia­lo­jen asian­tun­ti­jat rea­goi nii­hin miten­kään. Rabb itse kiin­nos­tui ilmas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­sista tutus­tues­saan keväällä 2014 kan­sain­vä­li­sen hal­li­tus­ten väli­sen ilmas­to­pa­nee­lin vii­den­teen syn­tee­si­ra­port­tiin.

Har­riet Rabb on huo­lis­saan myös siitä, kuinka ilmas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­siin liit­tyvä yhteis­kun­nal­li­nen epä­var­muus ja pelko kas­va­vat las­ten ja nuor­ten mie­lissä. Se uhkaa hei­dän psyyk­kistä hyvin­voin­ti­aan ja luot­ta­musta tule­vaan niin kauan kuin yhteis­kun­nassa ei ryh­dytä riit­tä­viin toi­miin asian suh­teen.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamista sosiaalisista ongelmista on saatava tietoa sosiaalihuollon palvelujärjestelmälle.

− Sosi­aa­lia­lan työn­te­ki­jöi­den työ­pe­rin­tei­siin ei kuulu olla puhu­matta ja rea­goi­matta. Olisi yksin­ker­tai­nen askel läh­teä mur­ta­maan hil­jai­suutta ja puhu­maan asioista avoi­mesti.

On laadittava sopeutumissuunnitelma

Ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­mista sosi­aa­li­sista ongel­mista on saa­tava tie­toa sosi­aa­li­huol­lon pal­ve­lu­jär­jes­tel­mälle. Rab­bin mie­lestä olisi tär­keää, että sosi­aa­li­pal­ve­lu­jär­jes­tel­mässä ilmas­ton­muu­tos mää­ri­tel­täi­siin hyvin­voin­tia uhkaa­vaksi yhteis­kun­nal­li­seksi kehi­tys­haas­teeksi.

Ympä­ris­tö­uh­kat ja ilmas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­set aiheut­ta­vat toden­nä­köi­sesti Suo­mes­sa­kin tule­vina vuo­sina ja vuo­si­kym­me­ninä yhteis­kun­nal­lista epä­va­kautta ja häi­riö­ti­lan­teita. Ne joh­ta­vat pahim­mil­laan eri­tyi­sesti nii­den ihmis­ten kas­va­viin sosi­aa­li­siin ongel­miin, joilla on jo entuu­des­taan eri­tyi­sen tuen tar­vetta.

− Ympä­ris­tö­uh­kiin varau­tu­mi­nen voi sosi­aa­li­pal­ve­lu­jär­jes­tel­mässä olla tässä vai­heessa yksin­ker­tai­sesti sitä, että aloi­tamme kes­kus­te­lun nyt ja avaamme sil­mämme tälle asialle.

Tätä on Rab­bin mukaan pai­no­tettu myös kan­sain­vä­li­sen sosi­aa­li­työn glo­baa­lissa agen­dassa vuo­sille 2012−2016, jossa vel­voi­te­taan sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä osal­lis­tu­maan kes­tä­vän ja eko­lo­gi­sen hyvin­voin­nin raken­ta­mi­seen. Har­riet Rabb muis­tut­taa, että val­tio­neu­vosto on hyväk­sy­nyt vuonna 2014 Ilmas­ton­muu­tok­sen kan­sal­li­sen sopeu­tu­mis­suun­ni­tel­man 2022, jossa kai­kille yhteis­kun­nan toi­mia­loille – myös sosi­aa­li­huol­lolle – on ase­tettu teh­tä­väksi laa­tia omaa toi­mia­laa kos­ke­vat sopeu­tu­mis­suun­ni­tel­mansa.

− Toi­von, että voi­simme sosi­aa­lia­lalla alkaa tehdä vaa­dit­ta­via muu­tok­sia hal­li­tusti ja har­ki­tusti, ettemme rea­goisi vain nii­hin muu­tok­sin, joita on väis­tä­mättä tulossa.

Tukea heikoimmassa asemassa oleville

Siinä vai­heessa, kun sopeu­tu­mis­suun­ni­tel­mien toi­meen­pano ete­nee alueille ja kun­tiin, Rabb näkee hyvän pai­kan raken­teel­li­selle sosi­aa­li­työlle. Uuden sosi­aa­li­huol­to­lain 7 §:n mukaan sii­hen kuu­lu­vat muun muassa tavoit­teel­li­set toi­met ja toi­men­pide-ehdo­tuk­set sosi­aa­lis­ten ongel­mien ehkäi­se­mi­seksi ja kor­jaa­mi­seksi. Lisäksi raken­teel­li­seen sosi­aa­li­työ­hön kuu­luu sosi­aa­li­huol­lon asia­kas­työ­hön perustu- van tie­don tuot­ta­mi­nen asiak­kai­den tar­peista ja nii­den yhteis­kun­nal­li­sista yhteyk­sistä.

− Ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­mat, ihmi­siin koh­dis­tu­vat sosi­aa­li­set vai­ku­tuk­set ovat erit­täin ajan­koh­tai­nen aihe raken­teel­li­selle sosi­aa­li­työlle, Rabb pai­not­taa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset aiheuttavat myös painetta elämäntapamuutokseen.

Sosi­aa­li­huol­to­lain 6 §:n voi­daan ymmär­tää vel­voit­ta­van kun­nan sosi­aa­li­huol­lon neu­von­nan ja ohjauk­sen vas­taa­maan nii­hin kysy­myk­siin ja ongel­miin, joita ilmas­ton­muu­tok­sen sosi­aa­li­set seu­ran­nais­vai­ku­tuk­set saa­vat aikaan. Rabb ihmet­te­lee, onko sosi­aa­li­pal­ve­lu­jär­jes­tel­mämme kui­ten­kaan val­mis tällä het­kellä vas­taa­maan ilmas­ton­muu­tos­vai­ku­tuk­siin vaik­kapa pit­kä­kes­toi­sessa yhteis­kun­nan häi­riö­ti­lan­teessa tai luon­non­ka­ta­stro­fissa. Tai kun ilmas­ton­muu­tos­vai­ku­tuk­set aiheut­ta­vat pel­koa ja tur­vat­to­muutta, ilmas­to­pa­ko­lai­suutta tai perus­hyö­dyk­kei­den kuten ruoan, veden ja säh­kön niuk­kuutta. Entä tilan­teessa, jossa ruo­ka­krii­sin vuoksi ruoan hinta nousee pil­viin, eikä toi­meen­tu­lo­tuki riitä sii­hen?

Ilmas­ton­muu­tos­vai­ku­tuk­set aiheut­ta­vat myös pai­netta elä­män­ta­pa­muu­tok­seen. Muu­tok­set ovat aina vaa­ti­via ja koet­te­le­vat pai­neen­sie­to­ky­kyä. Voi­daan enna­koida, että on ihmi­siä ja per­heitä, joille sys­te­maat­ti­nen kes­tä­väm­pään elä­män­ta­paan siir­ty­mi­nen ei ole ongel­ma­tonta.

− Onko meillä sosi­aa­li­työssä val­miutta aut­taa ihmi­siä näissä haas­teissa?

Kan­sal­li­sessa ilmas­ton­muu­tok­sen sopeu­tu­mis­suun­ni­tel­massa keho­te­taan yhteis­kun­nan eri toi­mia­loja ryh­ty­mään toi­men­pi­tei­siin sovit­taak­seen oma toi­mia­lansa muut­tu­viin olo­suh­tei­siin. Rab­bin mie­lestä on ensiar­voi­sen tär­keää, että ilmas­ton­muu­tos­vai­ku­tus­ten vuoksi tur­vat­to­muutta, niuk­kuutta tai mene­tyk­siä koke­nut ihmi­nen saa koh­data pal­ve­lu­jär­jes­tel­mässä ammat­ti­lai­sen, jolla on ymmär­rystä ilmas­ton­muu­tok­sesta ilmiönä sekä sii­hen varau­tu­mi­sesta ja sopeu­tu­mi­sesta.

Lisätään ekososiaalista sivistystä

Har­riet Rabb työs­ken­te­lee las­ten­suo­je­lun ken­tällä sijais­huol­toon sijoi­tet­tu­jen las­ten kanssa. Tässä työssä hän kokee tär­keäksi huo­leh­tia siitä, että per­he­hoi­toon sijoi­te­tut lap­set saa­vat eri­lai­sia val­miuk­sia, joi­den avulla he pär­jää­vät aikui­sina ja pys­ty­vät toi­mi­maan yhteis­kun­nassa, jossa on toi­sen­lai­set olo­suh­teet kuin nyt. Mei­dän kaik­kien on Rab­bin mie­lestä alet­tava muut­taa elin­ta­po­jamme jo nyt, koska eko­sys­tee­mimme ei kestä kulu­tus­kes­keistä elä­män­ta­paamme.

− Mei­dän on muu­tet­tava aja­tus­maa­il­maamme siten, että se täh­tää kes­tä­vään hyvin­voin­tiin ja eko­so­si­aa­li­seen sivis­tyk­seen ja että ne tuli­si­vat tutuiksi myös lap­sille ja nuo­rille.

Kun sosi­aa­li­työn ken­tällä aloi­te­taan nyt kes­kus­telu ilmas­ton­muu­tos­vai­ku­tuk­sista ja siitä, mil­lai­sia vaa­ti­muk­sia ne aset­ta­vat sosi­aa­li­pal­ve­lu­jär­jes­tel­män työ­ta­voille, löy­tyy kes­kus­te­lun avaa­jaksi laa­jasti asian­tun­te­vaa mate­ri­aa­lia. Rabb vink­kaa, että muun muassa viime syk­synä ilmes­tyi Sit­ran tuot­ta­mana oppi­lai­tok­sia var­ten 3−5 opin­to­pis­teen avoin verk­ko­ma­te­ri­aa­li­ko­ko­nai­suus Ilmas­ton­muu­tok­sen perus­teet, jota voisi työyh­tei­söissä hyö­dyn­tää täy­den­nys­kou­lu­tuk­se­na­kin.

− Ei voi jäädä yksit­täi­sen työn­te­ki­jän vas­tuulle se, kuinka nämä asiat huo­mioi­daan omassa työssä, vaan on vält­tä­mä­töntä aloit­taa laa­jempi kes­kus­telu ihan kan­sal­li­ses­ti­kin. Yksit­täi­nen työn­te­kijä voisi Rab­bin mie­lestä kui­ten­kin alkaa miet­tiä, mitä voisi tehdä sen hyväksi, että hyvin­voin­timme perus­tana oleva eko­sys­teemi pysyisi tasa­pai­nossa ja kuinka pys­tyisi kiin­nit­tä­mään työyh­tei­sönsä ja asiak­kaansa samaan ymmär­ryk­seen.

Kansallisessa ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmassa kehotetaan toimiin.

Voisi myös miet­tiä, kuinka voimme taata asiak­kail­lemme hyvin­voin­tia ilman yli­mää­räistä talou­del­lista panosta, sillä ympä­ris­tö­uh­kat tule­vat enti­ses­tään lisää­mään sote-alo­jen rahoi­tus­pai­neita.

Per­he­hoi­to­kump­pa­nit on alle­kir­joit­ta­nut ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön alai­sen kes­tä­vän kehi­tyk­sen toi­mi­kun­nan liik­keelle lait­ta­man Kes­tä­vän kehi­tyk­sen yhteis­kun­ta­si­tou­muk­sen ja sai kesä­kuussa 2016 toi­mi­kun­nalta huo­mio­no­soi­tuk­sen teke­mäs­tään työstä kes­tä­vän hyvin­voin­nin edis­tä­mi­seksi.

Har­riet Rabb ker­too pai­not­ta­vansa omassa työs­sään las­ten ja nuor­ten kanssa yhtei­söl­li­syyttä sekä luon­to­suh­teen ja luon­toa­vus­teis­ten mene­tel­mien mer­ki­tystä hyvin­voin­nin lisää­jinä, ja ne ovat lisäksi ilmai­sia.

− Lap­sista ja nuo­rista tulee vah­vem­pia aikui­sia. Heillä on enem­män voi­ma­va­roja käy­tet­tä­vis­sään aikui­sena, kun he tot­tu­vat saa- maan hyvin­voin­tia sel­lai­sesta, mikä ei vaadi talou­del­lista panosta. Lap­set ja nuo­ret oppi­vat sel­viy­ty­mään parem­min ja pysy­vät pin­nalla, vaikka maa­ilma välillä heit­te­li­si­kin.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kan­sal­li­nen kes­tä­vän kehi­tyk­sen stra­te­gia uudis­tet­tiin vuonna 2013. Perin­tei­sen stra­te­gian sijaan laa­dit­tiin kes­tä­vän kehi­tyk­sen yhteis­kun­ta­si­tou­mus ”Suomi, jonka haluamme 2050”, jossa jul­kis­hal­linto ja yhteis­kun­nan eri toi­mi­jat anta­vat omat toi­men­pi­de­si­tou­muk­sensa yhteis­kun­ta­si­tou­muk­sen yhteis­ten tavoit­tei­den toteu­tu­mi­seksi ja kes­tä­vän kehi­tyk­sen edis­tä­mi­seksi kai­kessa työs­sään ja toi­min­nas­saan.

Sitou­muk­sen tavoit­teena on lisätä kes­tä­vän kehi­tyk­sen poli­tii­kan vai­kut­ta­vuutta ja tulok­sel­li­suutta sekä vas­tata YK:n kes­tä­vän kehi­tyk­sen 20-vuo­tis­kon­fe­rens­sin (Rio+20) ‑lop­pua­sia­kir­jassa kan­sal­li­sille hal­li­tuk­sille annet­tuun sitou­mus- ja toi­meen­pa­no­haas­tee­seen. Toi­men­pi­de­si­tou­muk­sia voi­vat antaa kaikki yhteis­kun­nal­li­set toi­mi­jat, kuten yri­tyk­set ja muut orga­ni­saa­tiot, yhtei­söt ja jär­jes­töt sekä yksi­tyis­hen­ki­löt.

Iita Ket­tu­nen

 

Lisää luettavaa

Kan­sal­li­nen ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mis­sun­ni­telma 2022

Sosi­aa­li­työn glo­baali agenda 2012–2016 / The Glo­bal Agenda for Social Work and Social Deve­lop­ment: Com­mit­ments to Actions

Per­he­hoi­to­kump­pa­nit Suo­messa Oy:n kes­tä­vän kehi­tyk­sen yhteis­kun­ta­si­tou­mus

Strengt­he­ning the Social Res­ponse to the Human Impacts of Envi­ron­men­tal Change (2015)
Ame­rican Aca­demy of Social Work and Social Wel­fare