Ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät eniten yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat. Talentia haluaa osaltaan olla mukana ratkaisemassa ongelmaa.

 

 

Ilmas­ton­muu­tos aiheut­taa sen, että yhteis­kun­nan pitää muut­tua monilla tavoin. Muutos kos­kee muun muassa tapaa, jolla ihmi­set asu­vat, liik­ku­vat ja teke­vät työtä, miten asun­not läm­mi­te­tään, miten raken­nuk­set raken­ne­taan ja kau­pun­git suunnitellaan.

Ammattiliitot ovat vah­vasti läh­te­neet tuke­maan kan­sal­lista ja kan­sain­vä­li­siä työtä ilmas­ton muu­tok­sen hil­lit­se­mi­seksi. Talentialaisten kat­to­jär­jestö Akava sekä STTK ja SAK ovat jul­kais­seet oman ohjel­man, jonka tavoit­teet ovat jopa kun­nian­hi­moi­sem­mat mihin Suomi on sitoutunut.

– Akava haluaa olla mukana raken­ta­massa parem­paa tule­vai­suutta Suomelle ja myös glo­baa­listi. Ilmastonmuutos on yksi suu­rista kysy­myk­sistä, joka pitää rat­kaista. Siihen liit­tyy muu­tok­sia työssä, työn teke­mi­sessä ja elin­kei­noe­lä­mässä. Sitä kautta asia kyt­key­tyy pal­kan­saa­jien ase­maan ja tilan­tee­seen, sanoo Akavan yhteis­kunta-asioi­den pääl­likkö Vesa Vuorenkoski.

Palkansaajajärjestöjen yhtei­nen sanoma on, että muu­tok­sen pitää olla reilu sekä glo­baa­listi että Suomessa eri ihmis­ryh­mille. Jos esi­mer­kiksi elin­kel­pois­ten aluei­den määrä maa­pal­lolla vähe­nee, se aiheut­taa pai­neita Suomeen esi­mer­kiksi ruo­an­tuo­tan­non muu­tos­ten ja ilmas­to­pa­ko­lai­suu­den vuoksi.

Reiluuden vaa­ti­mus liit­tyy myös ay-liit­to­jen omien jäsen­ten edun­val­von­taan. Muutokseen sopeu­tu­mi­nen vaa­tii kou­lu­tusta ja osaa­mi­sen päi­vit­tä­mistä. Kaikkien mukana pysy­mi­nen pitää tur­vata, Vuorenkoski sanoo.

Vahva sosiaalinen vaikutus

TIekarttoja ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mi­seksi on tehty eten­kin raken­nusa­lalla, liik­ku­mi­sessa ja ruo­ka­huol­lossa. Sosiaali- ja ter­vey­sa­lalla asi­aan vasta heräil­lään. Niin toteaa esi­mer­kiksi Sosten vuonna 2020 jul­kai­sema Ilmastonmuutos ja sosi­aali- ja ter­veys­sek­tori ‑raportti.

Kansainvälisesti huoli koh­dis­tui kauan lähinnä alku­pe­räi­sa­suk­kai­den ase­man tur­vaa­mi­seen. Nyt on huo­mattu, että ilmas­ton­muu­tok­sen vaa­ti­mat toi­met koh­dis­tu­vat epä­tasa-arvoi­sesti yhteis­kun­nan eri ihmisryhmiin.

Ilmastonmuutoksen vai­ku­tuk­silla on vahva sosi­aa­li­nen ulot­tu­vuus, raportti huomauttaa.

Ilmastokysymys koskee kaikkea ja ja kaikkia, ja se kytkeytyy erityisesti sosiaalialaan.

Muutoksen suo­ria vai­ku­tuk­sia ovat muun muassa äärim­mäi­set sää­olot ja ruo­ka­tur­van hei­ken­ty­mi­nen. Niitäkin mer­kit­tä­väm­piä ovat epä­suo­rat vai­ku­tuk­set. Niitä ovat toi­meen­tu­lon muu­tok­set, tur­val­li­suu­den tun­teen järk­ky­mi­nen, talou­den taan­tu­mat, pako­lai­suus tai poliit­ti­nen epä­va­kaus, Sosten raportti luettelee.

Sosiaaliset vai­ku­tuk­set koh­dis­tu­vat rapor­tin mukaan her­kim­min fyy­si­sesti, sosi­aa­li­sesti tai talou­del­li­sesti hei­koim­massa ase­massa ole­viin ryh­miin. Heitä ovat iäk­käät, maa­han­muut­ta­jat, lap­set, vam­mai­set ja sosio­eko­no­mi­sesti haa­voit­tu­vim­massa ase­massa ole­vat. Heillä on heikko kyky varau­tua ja sopeu­tua muutoksiin.

Nämä ryh­mät myös saa­vat äänensä kuu­lu­viin kes­kus­te­lussa ilmas­to­toi­mista muita huonommin.

Oma ilmastoliite

Suomessa ei ole vielä kes­kus­teltu pal­joa siitä, miten suuri eri väes­tö­ryh­mien hii­li­ja­lan­jälki on. Pienituloiset eivät pysty teke­mään ilmas­ton kan­nalta fik­suja valin­toja samalla lailla kuin varak­kaat. Esimerkiksi kas­vis­ruoka mak­saa enem­män. Sähköauto on monelle liian kallis.

Toisaalta pie­ni­tu­lois­ten hii­li­ja­lan­jälki on pie­nempi kuin varak­kailla. Suurituloisten jalan­jälki on jopa kaksi ker­taa suu­rempi kuin pie­ni­tu­lois­ten. Ero syn­tyy, koska pie­ni­tu­loi­silla ei ole rahaa kulut­taa yhtä pal­jon kuin rikkaammilla.

Talentia tart­tuu ilmas­to­tee­maan laa­ti­malla oman ilmasto-oppaan. Se teh­dään lii­ton eet­tis­ten ohjei­den liitteeksi.

Ilmastoliite val­mis­tuu näillä näky­min keväällä 2022. Työtä ohjaa Talentian ammat­tieet­ti­nen lautakunta.

Ilmastoliite on vas­taus liit­to­val­tuus­tossa 2019 teh­dylle aloit­teelle. Siinä toi­vot­tiin Talentialta eet­tistä ja eko­lo­gista toi­min­taa ilmas­ton­muu­tosta vas­taan. Liitteen val­mis­telu alkaa syk­syllä, jol­loin jär­jes­te­tään ilmas­to­se­mi­naari. Seminaariin ovat ter­ve­tul­leita kaikki ilmas­to­asioista kiin­nos­tu­neet Talentian jäsenet.

Lisää tietoisuutta

Talentia haluaa osal­taan olla mukana rat­kai­se­massa yhtä nyky­het­ken tär­keintä ongel­maa, sanoo Talentian puheen­joh­taja Jenni Karsio.

– Sosiaalialan työ kie­tou­tuu tähän äärim­mäi­sen tär­ke­ään elä­män ja kuo­le­man kysy­myk­seen ilmastosta.

Muutoksen pitää olla reilu.

Karsio näkee ilmas­to­työssä kolme tasoa. Yksi on glo­baali taso, jossa työtä on teh­tävä oikeu­den­mu­kai­suu­den ja yhden­ver­tai­suu­den puo­lesta ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mi­sessa. Muut näkö­kul­mat ovat oman jäse­nis­tön edun­val­vonta sekä asiak­kai­den tilan­teen tun­nis­ta­mi­nen ja hei­dän puo­les­taan toimiminen.

– Olen poh­ti­nut, miten Talentian kal­tai­nen edun­val­von­ta­jär­jestö aset­tuu miet­ti­mään asiaa omasta näkö­kul­mas­taan ja mitä se ammat­ti­jär­jes­töille tar­koit­taisi. Talentia tekee jäsen­ten edun­val­von­taa ja jäse­net teke­vät työs­sään ikään kuin yhteis­kun­nan heikko-osai­sem­pien edun­val­von­taa. Ne kie­tou­tu­vat yhteen sosiaali­alan työssä.

Karsion mukaan sosiaali­alan työn­te­ki­jöi­den pitää olla mukana luo­massa yhteis­kun­taa, jossa kai­killa on mah­dol­li­suus kes­tä­väm­pään elämään.

– Voimme tuoda esiin sen näkö­kul­man ja ymmär­ryk­sen, että se ei ole kai­kille suo­ma­lai­sille ihan yksin­ker­tai­nen asia.

Ilmastoliite lisää talen­tia­lais­ten tie­toi­suutta siitä, että ilmas­to­ky­sy­mys kos­kee kaik­kea ja kaik­kia, ja se kyt­key­tyy eri­tyi­sesti sosi­aa­lia­laan, hän kuvaa.

– Se herät­tää meitä poh­ti­maan, mitä ympä­ris­tö­nä­kö­kulma tar­koit­taa mei­dän jokai­sen arjessa ja miten läh­demme sitä kehit­tä­mään. Se haas­taa meitä myös kehit­tä­mään raken­teita, jotta jokai­nen voi tehdä arjes­saan eet­ti­siä valintoja.

Jaana Laitinen