Suuri osa Suomessa tunnistetuista ihmiskauppatapauksista on työperäistä. Ihmiskauppaa esiintyy lisäksi järjestettyjen (lapsi)avioliittojen, rikollisuuteen pakottamisen, (lapsi)sotilaaksi pakkovärväämisen ja elinkaupan piirissä.

 

Essi Thesslund on Pro-tuki­pis­teen ihmis­kau­pan vas­tai­sen työn erityisasiantuntija.

− Pro-tuki­pis­teellä koh­taamme ihmi­siä, jotka myy­vät sek­siä tai työs­ken­te­le­vät ero­tiikka-aloilla. Autamme myös ihmi­siä, joilla sek­sin myy­mi­seen on liit­ty­nyt kol­man­nen osa­puo­len hyväk­si­käyt­töä, jol­loin kyse saat­taa olla ihmiskaupasta.

Tukea ja kou­lu­tusta ihmis­kau­pan vas­tai­selle työlle saa Pro-tuki­pis­teen kal­tai­silta asian­tun­ti­ja­jär­jes­töiltä. Tämän vuo­den alussa val­mis­tui myös Kansainvälisen siir­to­lai­suus­jär­jes­tön (IOM) Hoiku-hank­keen ohje, joka aut­taa tun­nis­ta­maan ihmis­kau­pan merk­kejä asiak­kaan tilan­teessa ja ohjaa­maan hänet kan­sal­li­seen ihmis­kau­pan uhrien aut­ta­mis­jär­jes­tel­mään ja muun avun piiriin.

− Sosiaali- ja ter­veys­pal­ve­luissa tulisi ottaa yhdeksi työs­ken­te­lyn tul­kin­ta­ke­hyk­seksi mah­dol­li­suus, että asia­kas on ihmis­kau­pan uhri. Tutustukaa ohjee­seen ja luo­kaa omalle työ­pai­kalle käy­tän­nöt toi­mia, kan­nus­taa Thesslund.

Ohjaa auttamisjärjestelmään

Auttamisjärjestelmään ohjaus alkaa soit­ta­malla päi­vys­tä­vään (24/7) neu­von­ta­nu­me­roon 029 546 3177. Epävarmoissa tilan­teissa voi myös kon­sul­toida ker­to­matta asiak­kaan nimeä.

Uhrit eivät yleensä tiedä, mitä oikeuk­sia heillä on Suomessa. He saat­ta­vat myös pelätä seu­rauk­sia, jos he irtaan­tu­vat hyväk­si­käy­töstä ja hakeu­tu­vat auttamisjärjestelmään.

− Palveluihin asia­kas tulee usein jon­kin muun syyn vuoksi, kuten hakeak­seen sosi­aa­lie­tuutta. Asiakas voi olla ihmis­kau­pan uhri, jos hän antaa viit­teitä siitä, että hänet on pako­tettu tilan­tee­seen, jossa ei ole mah­dol­li­suutta valita toisin.

Ihmiskaupan uhrien suo­ma­lai­nen aut­ta­mis­jär­jes­telmä takaa uhrille perus­oi­keu­det, kuten tur­val­li­sen asu­mi­sen ja toi­meen­tu­lon. Lisäksi pys­ty­tään jär­jes­tä­mään eri­tyis­pal­ve­luita uhriu­tu­mi­sesta joh­tu­vien tar­pei­den hoitoon.

− Jos rikok­sen teki­jät uhkaa­vat uhrin tur­val­li­suutta, yleensä tehok­kain keino aut­taa häntä on, että hän hakeu­tuu aut­ta­mis­jär­jes­tel­mään, toteaa Thesslund.

Ihmiskauppa liit­tyy usein rajat ylit­tä­vään liik­ku­vuu­teen. Siksi uhreille on ole­massa omat oles­ke­lu­lu­pa­muo­tonsa rikos­pro­ses­sin ajaksi. Uhrilla on rikos­pro­ses­sissa asia­no­mis­ta­jan asema ja oikeus mak­sut­to­maan oikeu­del­li­seen apuun.

Helena Jaakkola