Sijaishuollon juhlapäivä tulee Suomeen. Päivää vietettiin ensimmäisen kerran Skotlannissa viisi vuotta sitten. Kokemus- ja tunnetasolla sijaishuollon kokeneilla on paljon yhteistä.

 

 

Vuosi sit­ten hel­mi­kuussa Pesä­puu ry:n asian­tun­tija Onni West­lund huo­masi sosi­aa­li­sessa mediassa säpi­nää sijais­huol­lon ympä­rillä. Englan­nin­kie­li­sessä maa­il­massa twiit­tail­tiin sijais­huol­lossa ollei­den oikeuk­sista ja hyvistä tyy­peistä. Kyse oli kan­sain­vä­li­sestä Care Daystä.

”Tämä­hän on super­ma­gee lähes­ty­mis­tapa!” ajat­teli West­lund ja tes­tasi vetä­mäs­sään sijais­huol­lossa asu­vien ja asu­nei­den nuor­ten ryh­mässä aja­tusta tuoda päi­vän juh­li­mi­nen myös Suomeen.

Tämähän on supermagee lähestymistapa!

– Kaikki oli­vat innois­saan ja halusi­vat nos­taa sijais­huol­toa ja sii­hen liit­ty­viä ihmi­siä posi­tii­vi­sessa valossa esille, ker­too Westlund.

– Emme juhli sijais­huol­to­jär­jes­tel­mää, vaan ihmi­siä, jotka luo­vat sijais­huol­lon. Sijoi­te­tuilla nuo­rilla ja lap­silla on oikeus kokea itsensä arvok­kaina, samoin ammat­ti­lai­silla oikeus juh­lia työtään.

Skot­lan­nissa päi­vän pani alulle Who Cares? ‑jär­jestö, joka on jo 40 vuo­den ajan koon­nut yhteen sijais­huol­lossa asu­neita ihmi­siä ja toi­mi­nut pois­taak­seen sijais­huol­lon lei­maa, ennak­ko­luu­loja ja koros­taak­seen sijais­huol­lossa asu­vien las­ten oikeuksia.

Sijaishuollon juhlapäivän logo

Päi­vän his­to­ria todis­taa onnis­tu­neesta vai­kut­ta­mis­kam­pan­jasta. Skot­lan­nin par­la­men­tissa kan­net­tiin kym­me­ni­sen vuotta sit­ten huolta siitä, että sijais­huol­lossa olleilla nuo­rilla ei men­nyt hyvin ja hei­dän kou­lu­me­nes­tyk­sensä oli kes­ki­mää­räistä huo­nompi. Uutta lain­sää­dän­töä val­mis­te­leva par­la­men­tin komi­tea halusi sijais­huol­lon koke­neilta todis­tus-aineis­toa huol­lon toi­mi­vuu­desta ja epä­koh­dista. Who Cares? ‑jär­jes­tön toi­mi­jat tart­tui­vat haas­tee­seen. Viral­lis­ten kuu­le­mis­ten lisäksi nuo­ret halusi­vat tavata kan­san­edus­ta­jia myös epä­vi­ral­li­sesti. Näillä tapaa­mi­silla oli suuri merkitys.

Tär­kein toive oli piden­tää sijais­huol­lon ikä­ra­jaa 16 vuo­desta 21 vuo­teen, mikä toteu­tui­kin uuden lain myötä vuonna 2016.

Uutta lakia ja sen val­mis­te­lu­pro­ses­sia juh­lis­taak­seen Who Cares? aloitti sijais­huol­lon juh­la­päi­vän vie­ton hel­mi­kuun kol­man­tena per­jan­taina 2016. Päi­vän vietto on levin­nyt muun muassa Austra­li­aan ja Uuteen Seelantiin.

Tänä vuonna Onni West­lun­din aloit­teesta Suomi liit­tyy juh­li­joi­hin. Suo­messa voi­daan nyt juh­lia vaikka sitä, että jäl­ki­huol­lon ikä­raja nousi vuo­den alussa 25 vuoteen.

Sijaishuolto ei saisi leimata

Onni West­lun­din mie­lestä on tär­keää pois­taa sijais­huol­lon lei­maa­vuutta, joka ilme­nee esi­mer­kiksi ulos­sul­ke­mi­sena ja syr­ji­mi­senä. On surul­lista, jos alkava ystä­vyys kuih­tuu sii­hen, että van­hem­mat kiel­tä­vät lap­si­aan leik­ki­mästä sijais­per­heessä tai las­ten­ko­dissa asu­van lap­sen kanssa.

Ulos­sul­ke­mi­sen lisäksi syr­ji­mi­nen voi näkyä esi­mer­kiksi siten, että opinto-ohjaaja suo­sit­te­lee sijais­huol­lossa ole­valle nuo­relle ammat­tio­pin­toja lukion sijaan, vaikka kou­lu­me­nes­tys ja oppi­laan oma halu osoit­tai­si­vat lukioon. ”Kun sinulla on tuo tausta.”

Tai että työ­pai­kan kah­vi­pöy­dässä spe­ku­loi­daan, oliko nyt vii­sasta valita sosi­aa­li­huol­lon teh­tä­vään ammat­ti­lai­nen, jolla on sijais­huol­lon his­to­ria. ”Oli­siko siellä ollut toi­nen yhtä pätevä?”

Pesä­puu ry on koon­nut yhteen toi­mi­joita jul­ki­selta, yksi­tyi­seltä ja kol­man­nelta sek­to­rilta viet­tä­mään päi­vää. Ympäri Suo­men jär­jes­te­tään tapahtumia.

– Ihan­teel­lista olisi, että nuo­ret ja aikui­set teke­vät yhdessä päi­vän, mutta kaikki juh­linta on ter­ve­tul­lutta, sanoo Westlund.

– Tam­pe­reella jär­jes­te­tään semi­naari ja nuo­rille ilta­juhla. Turussa ja Oulussa tapah­tuma näkyy kaduilla. Monissa sijais­huol­lon toi­mi­pis­teissä jär­jes­te­tään aamu­kah­vi­ti­lai­suuk­sia. Val­tion kou­lu­ko­dit osal­lis­tu­vat kaikki päi­vän viet­toon jol­la­kin tavalla, lis­taa Onni West­lund tapahtumia.

Häneltä saa myös lisä­vink­kejä, jos haluat osal­lis­tua päi­vän viettoon.

Kirjeissä nuorten kokemuksia päättäjille

Samalla vii­kolla kan­sain­vä­li­sen sijais­huol­lon juh­la­päi­vän kanssa Pesä­puu ry jul­kai­see 201 kir­jettä sijais­huol­lossa asu­vilta ja asu­neilta lap­silta ja nuorilta.

– Nuo­ret kir­joit­ta­vat roh­keasti koke­muk­sis­taan siitä, miten yhteis­kunta on heitä onnis­tu­nut suo­je­le­maan ja aut­ta­maan sil­loin, kun hei­dän omat van­hem­pansa eivät ole sii­hen pys­ty­neet. Tari­noissa on koke­muk­sia koh­taa­mi­sista ja koh­taa­mat­to­muu­desta, sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den ja mui­den tär­kei­den aikuis­ten roo­lista nuor­ten elä­mässä ja pal­josta muusta, valot­taa West­lund jul­kai­sun sisältöä.

Kokemus- ja tunnetasolla sijaishuollossa olleilla on paljon yhteistä riippumatta maasta tai maanosasta.

Jul­kaisu luo­vu­te­taan perhe- ja perus­pal­ve­lu­mi­nis­teri Krista Kiu­rulle.

– Tun­tuu hie­nolta olla osaa glo­baa­lia tapah­tu­maa, toteaa Onni Westlund.

– Koke­mus- ja tun­ne­ta­solla sijais­huol­lossa olleilla on pal­jon yhteistä riip­pu­matta maasta tai maan­osasta. Jokai­nen lapsi haluaa olla rakas­tettu ja tun­tea kuu­lu­vansa johon­kin. Sijais­huol­lossa asu­van lap­sen koh­dalla näitä kes­kei­siä tar­peita sää­te­lee viran­omai­nen, joka tekee pää­tök­siä sijoi­tus­pai­kasta, sijoi­tus­ten kes­tosta, suh­tei­den yllä­pi­dosta bio­lo­gi­siin tai sijais­van­hem­piin, bio­lo­gi­siin tai sijais­si­sa­ruk­siin, poh­tii Westlund.

– On vali­tet­ta­van sat­tu­man­va­raista, tuke­vatko ammat­ti­lai­set tai onko heillä raken­teel­li­sia mah­dol­li­suuk­sia tukea sijais­huol­lossa syn­ty­nei­den suh­tei­den säilymistä.

Juh­la­päi­vän on tar­koi­tus näkyä sosi­aa­li­sessa mediassa, kan­sain­vä­listä juh­lin­taa voi seu­rata ja sii­hen liit­tyä #CareDay20 ja kan­sal­lista juh­lin­taa #sijais­huol­lon­paiva.

Kris­tiina Koskiluoma