Sijaishuollon juhlapäivä tulee Suomeen. Päivää vietettiin ensimmäisen kerran Skotlannissa viisi vuotta sitten. Kokemus- ja tunnetasolla sijaishuollon kokeneilla on paljon yhteistä.

 

 

Vuosi sit­ten helmiku­us­sa Pesäpuu ry:n asiantun­ti­ja Onni West­lund huo­masi sosi­aalises­sa medi­as­sa säpinää sijaishuol­lon ympäril­lä. Englan­ninkielisessä maail­mas­sa twi­it­tailti­in sijaishuol­los­sa ollei­den oikeuk­sista ja hyvistä tyypeistä. Kyse oli kan­sain­välis­es­tä Care Daystä.

”Tämähän on super­magee läh­estymistapa!” ajat­teli West­lund ja tes­tasi vetämässään sijaishuol­los­sa asu­vien ja asunei­den nuorten ryh­mässä aja­tus­ta tuo­da päivän juh­lim­i­nen myös Suomeen.

Tämähän on supermagee lähestymistapa!

– Kaik­ki oli­vat innois­saan ja halu­si­vat nos­taa sijaishuoltoa ja siihen liit­tyviä ihmisiä posi­ti­ivises­sa val­os­sa esille, ker­too West­lund.

– Emme juh­li sijaishuolto­jär­jestelmää, vaan ihmisiä, jot­ka luo­vat sijaishuol­lon. Sijoite­tu­il­la nuo­ril­la ja lap­sil­la on oikeus kokea itsen­sä arvokkaina, samoin ammat­ti­laisil­la oikeus juh­lia työtään.

Skot­lannis­sa päivän pani alulle Who Cares? ‑jär­jestö, joka on jo 40 vuo­den ajan koon­nut yhteen sijaishuol­los­sa asunei­ta ihmisiä ja toimin­ut pois­taak­seen sijaishuol­lon leimaa, ennakkolu­u­lo­ja ja korostaak­seen sijaishuol­los­sa asu­vien las­ten oikeuk­sia.

Sijaishuollon juhlapäivän logo

Päivän his­to­ria todis­taa onnis­tuneesta vaikut­tamiskam­pan­jas­ta. Skot­lannin par­la­men­tis­sa kan­net­ti­in kym­menisen vuot­ta sit­ten huol­ta siitä, että sijaishuol­los­sa olleil­la nuo­ril­la ei men­nyt hyvin ja hei­dän koulumen­estyk­sen­sä oli keskimääräistä huonom­pi. Uut­ta lain­säädän­töä valmis­tel­e­va par­la­mentin komitea halusi sijaishuol­lon kokeneil­ta todis­tus-aineis­toa huol­lon toimivu­ud­es­ta ja epäko­hdista. Who Cares? ‑jär­jestön toim­i­jat tart­tui­v­at haas­teeseen. Viral­lis­ten kuulemis­ten lisäk­si nuoret halu­si­vat tava­ta kansane­dus­ta­jia myös epävi­ral­lis­es­ti. Näil­lä tapaamisil­la oli suuri merk­i­tys.

Tärkein toive oli piden­tää sijaishuol­lon ikära­jaa 16 vuodes­ta 21 vuo­teen, mikä toteu­tuikin uuden lain myötä vuon­na 2016.

Uut­ta lakia ja sen valmis­telupros­es­sia juh­lis­taak­seen Who Cares? aloit­ti sijaishuol­lon juh­lapäivän vieton helmiku­un kol­man­te­na per­jan­taina 2016. Päivän viet­to on levin­nyt muun muas­sa Aus­trali­aan ja Uuteen See­lan­ti­in.

Tänä vuon­na Onni West­lundin aloit­teesta Suo­mi liit­tyy juh­li­joi­hin. Suomes­sa voidaan nyt juh­lia vaik­ka sitä, että jälk­i­huol­lon ikära­ja nousi vuo­den alus­sa 25 vuo­teen.

Sijaishuolto ei saisi leimata

Onni West­lundin mielestä on tärkeää pois­taa sijaishuol­lon leimaavu­ut­ta, joka ilme­nee esimerkik­si ulos­sulkemise­na ja syr­jimisenä. On surullista, jos alka­va ystävyys kui­h­tuu siihen, että van­hem­mat kieltävät lap­si­aan leikkimästä sijais­per­heessä tai las­tenkodis­sa asu­van lapsen kanssa.

Ulos­sulkemisen lisäk­si syr­jimi­nen voi näkyä esimerkik­si siten, että opin­to-ohjaa­ja suosit­telee sijaishuol­los­sa ole­valle nuorelle ammat­tiopin­to­ja lukion sijaan, vaik­ka koulumen­estys ja oppi­laan oma halu osoit­taisi­vat lukioon. ”Kun sin­ul­la on tuo taus­ta.”

Tai että työ­paikan kahvipöy­dässä speku­loidaan, oliko nyt viisas­ta vali­ta sosi­aal­i­huol­lon tehtävään ammat­ti­lainen, jol­la on sijaishuol­lon his­to­ria. ”Olisiko siel­lä ollut toinen yhtä pätevä?”

Pesäpuu ry on koon­nut yhteen toim­i­joi­ta julkiselta, yksi­tyiseltä ja kol­man­nelta sek­to­ril­ta viet­tämään päivää. Ympäri Suomen jär­jestetään tapah­tu­mia.

– Ihanteel­lista olisi, että nuoret ja aikuiset tekevät yhdessä päivän, mut­ta kaik­ki juh­lin­ta on ter­ve­tul­lut­ta, sanoo West­lund.

– Tam­pereel­la jär­jestetään sem­i­naari ja nuo­rille ilta­juh­la. Turus­sa ja Oulus­sa tapah­tu­ma näkyy kaduil­la. Monis­sa sijaishuol­lon toimip­is­teis­sä jär­jestetään aamukahvi­ti­laisuuk­sia. Val­tion koulukodit osal­lis­tu­vat kaik­ki päivän viet­toon jol­lakin taval­la, lis­taa Onni West­lund tapah­tu­mia.

Häneltä saa myös lisävinkke­jä, jos halu­at osal­lis­tua päivän viet­toon.

Kirjeissä nuorten kokemuksia päättäjille

Samal­la viikol­la kan­sain­välisen sijaishuol­lon juh­lapäivän kanssa Pesäpuu ry julkaisee 201 kir­jet­tä sijaishuol­los­sa asuvil­ta ja asuneil­ta lap­sil­ta ja nuo­ril­ta.

– Nuoret kir­joit­ta­vat rohkeasti koke­muk­sis­taan siitä, miten yhteiskun­ta on heitä onnis­tunut suo­jele­maan ja aut­ta­maan sil­loin, kun hei­dän omat van­hempansa eivät ole siihen pystyneet. Tari­nois­sa on koke­muk­sia kohtaami­sista ja kohtaa­mat­to­muud­es­ta, sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den ja muiden tärkei­den aikuis­ten roolista nuorten elämässä ja paljos­ta muus­ta, val­ot­taa West­lund julka­isun sisältöä.

Kokemus- ja tunnetasolla sijaishuollossa olleilla on paljon yhteistä riippumatta maasta tai maanosasta.

Julka­isu luovute­taan per­he- ja perus­palve­lu­min­is­teri Krista Kiu­rulle.

– Tun­tuu hienol­ta olla osaa globaalia tapah­tu­maa, toteaa Onni West­lund.

– Koke­mus- ja tun­neta­sol­la sijaishuol­los­sa olleil­la on paljon yhteistä riip­pumat­ta maas­ta tai maanosas­ta. Jokainen lap­si halu­aa olla rakastet­tu ja tun­tea kuu­lu­vansa johonkin. Sijaishuol­los­sa asu­van lapsen kohdal­la näitä keskeisiä tarpei­ta säätelee vira­nomainen, joka tekee päätök­siä sijoi­tu­s­paikas­ta, sijoi­tusten kestos­ta, suhtei­den ylläpi­dos­ta biol­o­gisi­in tai sijais­van­hempi­in, biol­o­gisi­in tai sijais­sis­aruk­si­in, pohtii West­lund.

– On valitet­ta­van sat­tuman­varaista, tuke­vatko ammat­ti­laiset tai onko heil­lä rak­en­teel­lisia mah­dol­lisuuk­sia tukea sijaishuol­los­sa syn­tynei­den suhtei­den säi­lymistä.

Juh­lapäivän on tarkoi­tus näkyä sosi­aalises­sa medi­as­sa, kan­sain­välistä juh­lin­taa voi seu­ra­ta ja siihen liit­tyä #CareDay20 ja kansal­lista juh­lin­taa #sijaishuol­lon­pai­va.

Kris­ti­ina Koskilu­o­ma