Kukapa meistä ei haluaisi seurata, miten varttuneet asiakkaamme voimaantuvat?

 

Geron­tol­o­gises­sa sosi­aal­i­työssä huomion kiin­nit­tämi­nen mie­len hyv­in­voin­ti­in on merk­i­tyk­selli­nen osa sitä tukea, jota ikään­tyvälle asi­akkaalle voi tar­jo­ta. Mie­len voimavarat ja mie­len taito­jen vaal­im­i­nen aut­ta­vat iäkkäitä ihmisiä selviy­tymään arjen ongelmis­sa, vaikeis­sakin elämän­ti­lanteis­sa ja ‑muu­tok­sis­sa. Tämä työ koros­tuu, sil­lä suuri osa ikään­tyvistä elää kotona yhä pidem­pään.

Iäkkäi­den mie­len hyv­in­voin­nin vaal­imisen hyödy­istä on vah­vaa tutkimusti­etoa. Mie­len hyv­in­voin­ti­in liit­tyvät taidot vähen­tävät iäkkäi­den sairas­tavu­ut­ta ja kuole­man­vaaraa. Myön­teis­ten tun­tei­den ja koke­musten vahvis­t­a­mi­nen tukee selviy­tymistä vas­toinkäymi­sis­sä. Itse­myötä­tun­to on tutkimusten mukaan yhtey­dessä myön­teiseen ikään­tymiseen, ja tämä puolestaan liit­tyy parem­paan koet­tuun elämän­laatu­un van­hu­udessa.

Myönteinen käänne vanhustyössä on aluillaan

Posi­ti­ivisen psykolo­gian näkökul­man val­tavir­tais­tu­misen myötä mie­len hyv­in­voin­nin tukemisen edut ovat tulleet tun­ne­tu­im­mik­si. Myös ratkaisu- ja tarkoi­tuskeskeiset työ­ta­vat vahvis­ta­vat nyky­isin paikkaansa osana van­hus­työtä ja iäkkäi­den ihmis­ten kanssa työsken­tele­vien ammat­ti­taitoa.

Muu­ta­man viime vuo­den aikana jär­jestöis­sä on kehitet­ty usei­ta välineitä ja toim­inta­malle­ja, joil­la mie­len hyv­in­voin­tia voidaan edis­tää. Myös mind­ful­nes­sia sovel­letaan van­hus­työssä, kun ammat­ti­laiset hyö­dyn­tävät sen har­joituk­sia asi­akkaiden paris­sa. Ikäin­sti­tuutin Mieli­pak­ka-kor­tit ja Elämän­taidot esi­in ‑toim­inta ohjaa­jan oppaineen ovat esimerkke­jä hel­posti käyt­töön otet­tavista välineistä ja keinoista.

Myös mindfulnessia sovelletaan vanhustyössä.

Mie­len hyv­in­voin­tia edis­tävä toim­inta saa silti liian vähän huomio­ta osak­seen. Esimerkik­si omaishoita­jille tar­jot­ta­va val­men­nus hoitote­htävää varten maini­taan van­hus­palvelu­lais­sa, mut­ta main­in­nan käytän­nön vaiku­tuk­set nähdään vas­ta ase­tuk­sen voimaan­tu­lon myötä vuo­den 2018 aikana.

Vinkkejä tukeen

Perus­ta iäkkäi­den asi­akkaiden mie­len hyv­in­voin­nille luo­daan, kun hei­dän elämänkoke­muk­sen­sa huo­mataan ja sitä arvoste­taan.

Elämänku­lun aikana ker­tyneet taidot ja voimavarat tar­joa­vat lähtöko­hdan ottaa mie­len hyv­in­voin­nin vaal­im­i­nen puheek­si. Ole­mas­sa ole­vat mie­len hyv­in­voin­nin taidot myös aktivoitu­vat, kun niihin kiin­nitetään yhdessä huomio­ta.

Jo lyhytkin keskustelu siitä, mitkä elämän­taidot eri tilanteis­sa tar­joa­vat iloa, voimaa tai tukea, voi aloit­taa vart­tuneen asi­akkaan pohdin­nan ja toimin­nan niiden vahvis­tamisek­si. Myötä­tun­tois­es­ti toimi­va ammat­ti­lainen voi vahvis­taa ikään­tyvän itse­myötä­tun­toa ja kut­sua esi­in asi­akkaan lem­peää sisäistä puhet­ta, joka tukee hänen jak­samis­taan vaikeis­sa tilanteis­sa.

Mie­len hyv­in­voin­nin vahvis­tamisen keskeinen tukip­i­lari on huomion tar­joami­nen myön­teisille tun­teille ja tapah­tu­mille. Mieli kiin­nit­tää luon­nos­taan huomio­ta kiel­teisi­in ja huolestut­tavi­in seikkoi­hin, sil­lä se on evoluu­tios­sa ollut selviy­tymisen kannal­ta tarpeen.

Mielialaan vaikut­taa myön­teis­es­ti, jos huolten ohel­la tietois­es­ti suun­taa huomio­ta myös myön­teisi­in seikkoi­hin. Myön­tei­sis­sä tun­teis­sa ja tapah­tu­mis­sa viipy­i­ly vahvis­taa tätä pyrkimys­tä.

Ammat­ti­lais­ten on hyvä tart­tua niihin tilaisuuk­si­in, jois­sa voi tukea iäkästä asi­akas­ta huo­maa­maan hyvät asi­at elämässä ja kan­nus­taa myös naut­ti­maan niistä. Mis­tään posi­ti­iviseen ajat­telu­un pakot­tamis­es­ta ei kuitenkaan ole kyse.

Vaikeat asiat ja tunteet ovat osa elämää

Mure­htimi­nen on yksi mon­en iäkkään tun­nista­ma mie­len hyv­in­voin­tia vähen­tävä ja voimavaro­ja kulut­ta­va tapa. Sekin liit­tyy alku­jaan selviy­tymisen taitoi­hin: vaaro­jen ja riskien huomioimi­nen on ollut tarpeel­lista hengis­sä säi­lymisen kannal­ta.

Arkisten asioiden tekeminen hieman toisin tekee hyvää.

Mieli saat­taa kuitenkin jäädä kiin­ni huoli­in, jol­loin siitä syn­tyy kär­simys­tä aiheut­tavaa vatvom­ista. Pyrkimyk­sis­sä vatvom­isen rauhoit­tamisek­si voi vali­ta huomion toisaalle siirtämisen pol­un tai ikävien tun­tei­den sal­limisen tien, joiden omako­htaisen sopivu­u­den pohtimis­es­ta voi syn­tyä antoisa yhteinen keskustelu.

Van­hetes­sa moni myös huo­maa, että asioiden aikaansaamiseen menee aiem­paa pidem­pään. Aiko­muk­set eivät vält­tämät­tä kehkey­dy teoik­si ja toimin­naksi yhtä sut­jakasti kuin ennen.

Har­mi asi­as­ta voi hel­posti kään­tyä moit­teek­si itseä kohtaan ja ymmär­rys, että tiet­ty hidas­tu­mi­nen kuu­luu van­hen­e­miseen jää sivu­un. Keskuste­lut siitä, miten aloit­teel­lisu­us edel­lyt­tää uuden­laista pon­nis­telua voivat tar­jo­ta armol­lisu­ut­ta iäkkäälle ihmiselle. Entistä tah­tia ei ole aina vält­tämätön­tä pitää yllä, vaan tehdyk­si saamiselle voi vara­ta aiem­paa enem­män aikaa. Voi myös harki­ta. että jotain jätetään tekemät­tä.

Hyvän mielen arki on pieniä tekoja

Mie­len hyv­in­voin­nille ovat tärkeitä sitä ylläpitävät ruti­init ja vai­htelun suo­ma virk­istys. Hyvä arki koos­t­uu mie­len hyv­in­voin­tia kan­nat­tele­vista tavoista ja tot­tumuk­sista sekä myön­teisiä ajatuk­sia ja tun­tei­ta herät­televästä toisin tekemis­es­tä.

Mieli saattaa jäädä kiinni huoliin, jolloin syntyy kärsimystä aiheuttavaa vatvomista.

Hyvää mieltä voi vahvis­taa monel­la tapaa. Tarkastele vaikka­pa kulunut­ta viikkoa miet­tien, mikä meni ja oli hyvin. Voisitko jol­lakin tapaa ilah­dut­taa itseäsi tässä kuus­sa?

Myös ark­isten asioiden tekem­i­nen hie­man toisin tekee hyvää. Kokeile har­ja­ta ham­paat aamul­la vai­h­teek­si toisel­la kädel­lä ja voit yllät­tyä siitä mitä koet. Aiv­ot virk­istyvät pien­estäkin pon­nis­telus­ta.

Iäkkäi­den mie­len hyv­in­voin­nin vaal­im­i­nen ei ole vaikeaa, vaan pieniä ark­isia teko­ja: kuun­telemista, kan­nus­tamista, myötä­tun­toa. Mie­len hyv­in­voin­tia tuke­vat pienetkin teot vähen­tävät alaku­loa ja lisäävät elämän­tyy­tyväisyyt­tä.

Ilka Haarni
Suvi Fried
Ikäin­sti­tu­ut­ti