Kukapa meistä ei haluaisi seurata, miten varttuneet asiakkaamme voimaantuvat?

 

Geron­to­lo­gi­sessa sosi­aa­li­työssä huo­mion kiin­nit­tä­mi­nen mie­len hyvin­voin­tiin on mer­ki­tyk­sel­li­nen osa sitä tukea, jota ikään­ty­välle asiak­kaalle voi tar­jota. Mielen voi­ma­va­rat ja mie­len tai­to­jen vaa­li­mi­nen aut­ta­vat iäk­käitä ihmi­siä sel­viy­ty­mään arjen ongel­missa, vai­keis­sa­kin elä­män­ti­lan­teissa ja ‑muu­tok­sissa. Tämä työ koros­tuu, sillä suuri osa ikään­ty­vistä elää kotona yhä pidempään.

Iäkkäiden mie­len hyvin­voin­nin vaa­li­mi­sen hyö­dyistä on vah­vaa tut­ki­mus­tie­toa. Mielen hyvin­voin­tiin liit­ty­vät tai­dot vähen­tä­vät iäk­käi­den sai­ras­ta­vuutta ja kuo­le­man­vaa­raa. Myönteisten tun­tei­den ja koke­mus­ten vah­vis­ta­mi­nen tukee sel­viy­ty­mistä vas­toin­käy­mi­sissä. Itsemyötätunto on tut­ki­mus­ten mukaan yhtey­dessä myön­tei­seen ikään­ty­mi­seen, ja tämä puo­les­taan liit­tyy parem­paan koet­tuun elä­män­laa­tuun vanhuudessa.

Myönteinen käänne vanhustyössä on aluillaan

Positiivisen psy­ko­lo­gian näkö­kul­man val­ta­vir­tais­tu­mi­sen myötä mie­len hyvin­voin­nin tuke­mi­sen edut ovat tul­leet tun­ne­tuim­miksi. Myös rat­kaisu- ja tar­koi­tus­kes­kei­set työ­ta­vat vah­vis­ta­vat nykyi­sin paik­kaansa osana van­hus­työtä ja iäk­käi­den ihmis­ten kanssa työs­ken­te­le­vien ammattitaitoa.

Muutaman viime vuo­den aikana jär­jes­töissä on kehi­tetty useita väli­neitä ja toi­min­ta­mal­leja, joilla mie­len hyvin­voin­tia voi­daan edis­tää. Myös mind­ful­nes­sia sovel­le­taan van­hus­työssä, kun ammat­ti­lai­set hyö­dyn­tä­vät sen har­joi­tuk­sia asiak­kai­den parissa. Ikäinstituutin Mielipakka-kor­tit ja Elämäntaidot esiin ‑toi­minta ohjaa­jan oppai­neen ovat esi­merk­kejä hel­posti käyt­töön otet­ta­vista väli­neistä ja keinoista.

Myös mindfulnessia sovelletaan vanhustyössä.

Mielen hyvin­voin­tia edis­tävä toi­minta saa silti liian vähän huo­miota osak­seen. Esimerkiksi omais­hoi­ta­jille tar­jot­tava val­men­nus hoi­to­teh­tä­vää var­ten mai­ni­taan van­hus­pal­ve­lu­laissa, mutta mai­nin­nan käy­tän­nön vai­ku­tuk­set näh­dään vasta ase­tuk­sen voi­maan­tu­lon myötä vuo­den 2018 aikana.

Vinkkejä tukeen

Perusta iäk­käi­den asiak­kai­den mie­len hyvin­voin­nille luo­daan, kun hei­dän elä­män­ko­ke­muk­sensa huo­ma­taan ja sitä arvostetaan.

Elämänkulun aikana ker­ty­neet tai­dot ja voi­ma­va­rat tar­joa­vat läh­tö­koh­dan ottaa mie­len hyvin­voin­nin vaa­li­mi­nen puheeksi. Olemassa ole­vat mie­len hyvin­voin­nin tai­dot myös akti­voi­tu­vat, kun nii­hin kiin­ni­te­tään yhdessä huomiota.

Jo lyhyt­kin kes­kus­telu siitä, mitkä elä­män­tai­dot eri tilan­teissa tar­joa­vat iloa, voi­maa tai tukea, voi aloit­taa vart­tu­neen asiak­kaan poh­din­nan ja toi­min­nan nii­den vah­vis­ta­mi­seksi. Myötätuntoisesti toi­miva ammat­ti­lai­nen voi vah­vis­taa ikään­ty­vän itse­myö­tä­tun­toa ja kut­sua esiin asiak­kaan lem­peää sisäistä puhetta, joka tukee hänen jak­sa­mis­taan vai­keissa tilanteissa.

Mielen hyvin­voin­nin vah­vis­ta­mi­sen kes­kei­nen tuki­pi­lari on huo­mion tar­joa­mi­nen myön­tei­sille tun­teille ja tapah­tu­mille. Mieli kiin­nit­tää luon­nos­taan huo­miota kiel­tei­siin ja huo­les­tut­ta­viin seik­koi­hin, sillä se on evo­luu­tiossa ollut sel­viy­ty­mi­sen kan­nalta tarpeen.

Mielialaan vai­kut­taa myön­tei­sesti, jos huol­ten ohella tie­toi­sesti suun­taa huo­miota myös myön­tei­siin seik­koi­hin. Myönteisissä tun­teissa ja tapah­tu­missa vii­pyily vah­vis­taa tätä pyrkimystä.

Ammattilaisten on hyvä tart­tua nii­hin tilai­suuk­siin, joissa voi tukea iäkästä asia­kasta huo­maa­maan hyvät asiat elä­mässä ja kan­nus­taa myös naut­ti­maan niistä. Mistään posi­tii­vi­seen ajat­te­luun pakot­ta­mi­sesta ei kui­ten­kaan ole kyse.

Vaikeat asiat ja tunteet ovat osa elämää

Murehtiminen on yksi monen iäk­kään tun­nis­tama mie­len hyvin­voin­tia vähen­tävä ja voi­ma­va­roja kulut­tava tapa. Sekin liit­tyy alku­jaan sel­viy­ty­mi­sen tai­toi­hin: vaa­ro­jen ja ris­kien huo­mioi­mi­nen on ollut tar­peel­lista hen­gissä säi­ly­mi­sen kannalta.

Arkisten asioiden tekeminen hieman toisin tekee hyvää.

Mieli saat­taa kui­ten­kin jäädä kiinni huo­liin, jol­loin siitä syn­tyy kär­si­mystä aiheut­ta­vaa vat­vo­mista. Pyrkimyksissä vat­vo­mi­sen rau­hoit­ta­mi­seksi voi valita huo­mion toi­saalle siir­tä­mi­sen polun tai ikä­vien tun­tei­den sal­li­mi­sen tien, joi­den oma­koh­tai­sen sopi­vuu­den poh­ti­mi­sesta voi syn­tyä antoisa yhtei­nen keskustelu.

Vanhetessa moni myös huo­maa, että asioi­den aikaan­saa­mi­seen menee aiem­paa pidem­pään. Aikomukset eivät vält­tä­mättä keh­keydy teoiksi ja toi­min­naksi yhtä sut­ja­kasti kuin ennen.

Harmi asiasta voi hel­posti kään­tyä moit­teeksi itseä koh­taan ja ymmär­rys, että tietty hidas­tu­mi­nen kuu­luu van­he­ne­mi­seen jää sivuun. Keskustelut siitä, miten aloit­teel­li­suus edel­lyt­tää uuden­laista pon­nis­te­lua voi­vat tar­jota armol­li­suutta iäk­käälle ihmi­selle. Entistä tah­tia ei ole aina vält­tä­mä­töntä pitää yllä, vaan teh­dyksi saa­mi­selle voi varata aiem­paa enem­män aikaa. Voi myös har­kita. että jotain jäte­tään tekemättä.

Hyvän mielen arki on pieniä tekoja

Mielen hyvin­voin­nille ovat tär­keitä sitä yllä­pi­tä­vät rutii­nit ja vaih­te­lun suoma vir­kis­tys. Hyvä arki koos­tuu mie­len hyvin­voin­tia kan­nat­te­le­vista tavoista ja tot­tu­muk­sista sekä myön­tei­siä aja­tuk­sia ja tun­teita herät­te­le­västä toi­sin tekemisestä.

Mieli saattaa jäädä kiinni huoliin, jolloin syntyy kärsimystä aiheuttavaa vatvomista.

Hyvää mieltä voi vah­vis­taa monella tapaa. Tarkastele vaik­kapa kulu­nutta viik­koa miet­tien, mikä meni ja oli hyvin. Voisitko jol­la­kin tapaa ilah­dut­taa itseäsi tässä kuussa?

Myös arkis­ten asioi­den teke­mi­nen hie­man toi­sin tekee hyvää. Kokeile har­jata ham­paat aamulla vaih­teeksi toi­sella kädellä ja voit yllät­tyä siitä mitä koet. Aivot vir­kis­ty­vät pie­nes­tä­kin ponnistelusta.

Iäkkäiden mie­len hyvin­voin­nin vaa­li­mi­nen ei ole vai­keaa, vaan pie­niä arki­sia tekoja: kuun­te­le­mista, kan­nus­ta­mista, myö­tä­tun­toa. Mielen hyvin­voin­tia tuke­vat pie­net­kin teot vähen­tä­vät ala­ku­loa ja lisää­vät elämäntyytyväisyyttä.

Ilka Haarni
Suvi Fried
Ikäinstituutti