Paikallinen kansalaisjärjestö kitkee alaikäisten avioliittoja koulutuksen voimalla.

 

 

YK:n mukaan jopa kol­man­nes zim­babwe­lai­sista tyt­tö­lap­sista pää­tyy nai­mi­siin ennen 18 ikä­vuotta. Vaikka maan perus­tus­laissa tode­taan, että avio­liitto on kiel­letty alle 18 vuotta täyt­tä­neen kanssa, avio­liit­toa alai­käi­sen kanssa ei ole kriminalisoitu.

Tyttöjen oikeuk­sia aja­van jär­jes­tön Shamwari Yemwanasikanan sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den mukaan yksi suu­rim­mista haas­teista on se, että tytöt eivät ole tie­toi­sia hei­dän omista sek­su­aa­li­suut­taan ja lisään­ty­mis­ter­veyttä kos­ke­vista oikeuksistaan.

– Alaikäiset tytöt voi­vat tulla ras­kaaksi perus­kou­luiässä, jonka vuoksi tyt­tö­jen van­hem­mat otta­vat usein tytöt pois kou­lusta, sosi­aa­li­työn­te­kijä Marjorie Nhamo ker­too Zimbabwen pää­kau­pun­gin Hararen kupeessa sijait­se­van Chitungwisan lähiön toimistossa.

Sosiaalityöhön ja las­ten­suo­je­luun kes­kit­ty­vät Marjorie Nhamo ja Rudo Magwanyata huo­maut­ta­vat, että tyt­tö­jen lisään­ty­mis­ter­veys ja sek­su­aa­lioi­keu­det sekä alai­käis­ten tyt­tö­jen avio­lii­tot kie­tou­tu­vat yhteen, koska monissa tapauk­sissa joko lap­sen isä tai tytön perhe pai­nos­taa tytön avio­liit­toon ras­kau­den ilmettyä.

Joskus kyseessä on puo­les­taan uskon­nol­li­sen yhtei­sön luoma paine.

Alaikäisten tyt­tö­jen avio­liit­toja tapah­tuu eri­tyi­sesti maa­seu­dulla ja suu­rin osa tapauk­sista ilme­nee itäi­sen Mashonalandin alu­eella. Shamwari Yemwanasikana ‑jär­jes­tön parista apua hake­neista ja saa­neista tytöistä nuo­rim­mat ovat olleet 13-vuotiaita.

Taustalla häpeää

Lapsiavioliittoja ja tei­ni­ras­kauk­sia ruok­kii hil­jai­suu­den kult­tuuri. Nhamon mukaan tyt­tö­jen per­heet eivät kes­kity tyt­tö­las­ten suo­je­luun, vaan suo­je­le­vat enem­män­kin per­heyk­si­kön – taikka ras­kaaksi saat­ta­neen mie­hen –mai­netta.

Sen sijaan, että tyt­tö­jen van­hem­mat tai lähei­set ilmoit­tai­si­vat alai­käi­sen tytön ras­kau­desta ja mah­dol­li­sesta rais­kauk­sesta viran­omai­sille tai jär­jes­töille, jotta tapauk­set voi­tai­siin tut­kia, he suo­je­le­vat miehiä.

– Miehet ovat usein tytöille lähei­siä tai jopa per­heen­jä­se­niä, Nhamo sanoo.

Sosiaalityöntekijöiden mukaan hil­jai­suu­den kult­tuuri kum­puaa häpeästä. Kun nuori tyttö tulee ras­kaaksi, sen aja­tel­laan tuo­van häpeää perheelle.

– Teiniraskauden aja­tel­laan vai­kut­ta­van per­heen ase­maan yhtei­sössä. Vanhemmat usko­vat, että on hyväk­syt­tä­väm­pää todeta, että tyttö meni nai­mi­siin kuin, että hän tuli ras­kaaksi, Magwanyata sanoo.

Perhe voi myös hyö­tyä alai­käi­sen avio­lii­tosta talou­del­li­sesti. Köyhyys kiih­dyt­tää alai­käis­ten tyt­tö­jen avioliittoja.

Pandemia kärjistänyt tilannetta

Koronapandemia on lisän­nyt alai­käis­ten tyt­tö­jen avio­liit­toja ja ras­kauk­sia, koska per­heillä on yhä vähem­män resurs­seja lap­sista huolehtimiseen.

Pandemia on myös kär­jis­tä­nyt sek­sin myy­mistä talou­del­li­sista syistä; voi­dak­seen huo­leh­tia itses­tään ja per­heis­tään, moni tyttö on myy­nyt sek­siä vas­ti­neeksi perus­tar­vik­keista tai rahasta.

– Tätä tapah­tui eri­tyi­sesti per­heissä, joissa työssä käy­vät van­hem­mat jäi­vät jumiin esi­mer­kiksi Etelä-Afrikkaan rajo­jen sul­jet­tua, eivätkä van­hem­mat voi­neet huo­leh­tia per­heis­tään kuten ennen, Nhamo kertoo.

Alaikäisten tyttöjen avioliittoja tapahtuu erityisesti maaseudulla.

Kaupunkialueilla sek­sistä alai­käis­ten tyt­tö­jen kanssa, kuten myös rais­kauk­sista, rapor­toi­daan polii­sille ja viran­omai­sille maa­seu­tua­lueita useam­min. Kaupunkialueilla ihmi­sillä on kes­ki­mää­rin parempi pääsy tie­don pariin, ja he ovat tie­toi­sem­pia siitä, että seksi alle 16-vuo­ti­aan kanssa ei ole sallittu.

Lisäksi apua tar­joa­vat jär­jes­töt ovat kau­pun­kia­lueilla lähempänä.

– Maaseutualueilla sekä tytöiltä että per­heiltä puut­tuu tieto siitä, min­kä­lai­sia ongel­mia var­hai­set avio­lii­tot voi­vat aiheut­taa ja miksi se on vahin­gol­lista, Nhamo sanoo.

Monia negatiivisia seurauksia

Alaikäisten avio­lii­tot aiheut­ta­vat tytöille monen­lai­sia nega­tii­vi­sia seu­rauk­sia. Jos tyttö tulee ras­kaaksi, hän ei usein jatka kou­lun­käyn­tiä. Tytöstä tulee oppi­laan sijaan vaimo.

Myös tyt­tö­jen ter­veys ja lisään­ty­mis­ter­veys on uhat­tuna. UNFPA:n mukaan äiti­kuol­lei­suus Zimbabwessa on 614 kuo­le­maa 100 000 syn­ny­tystä koh­den. Luku on maa­il­man korkeimpia.

Lisäksi alai­käis­ten avio­lii­tot ja nii­hin syn­ty­vät lap­set ovat usein hei­kossa ase­massa, koska nuo­rella äidillä itsel­lään on vähän tarjottavaa.

Lähisuhdeväkivalta on yleistä alai­käis­ten tyt­tö­jen avio­lii­toissa. Puolisot eivät vält­tä­mättä kun­nioita alai­käi­siä vai­mo­jaan, eikä tytöillä ole todel­lista mah­dol­li­suutta kiel­täy­tyä esi­mer­kiksi sek­sistä – saati vaa­tia tur­val­lista sek­siä ehkäisyvälinein.

– He ovat itse lap­sia. Miehet rais­kaa­vat tyt­töjä jat­ku­vasti. Tämä aiheut­taa lisäksi HIV-infek­tioita. Koska tytöillä ei ole mah­dol­li­suutta vaa­tia tur­val­lista sek­siä väki­val­lan pelossa, HIV leviää alai­käis­ten avio­lii­toissa, Nhamo kertoo.

Tapauksia erityisesti kirkon piirissä

Keskimääräistä enem­män alai­käis­ten avio­liit­toja tapah­tuu uskon­nol­li­sissa yhtei­söissä, kuten apos­to­li­sen kir­kon pii­rissä. Noin 15 mil­joo­nan asuk­kaan Zimbabwessa kol­mesta nel­jään mil­joo­naa zim­babwe­laista kuu­luu apos­to­li­seen kirkkoon.

Ennaltaehkäisevä työ onkin äärim­mäi­sen tär­keää. Shamwari Yemwanasikana ennal­taeh­käi­see ja puut­tuu alai­käis­ten tyt­tö­jen avio­liit­toi­hin jär­jes­tä­mällä kam­pan­joita ja koulutusta.

Apostolisen kir­kon jäse­net kokoon­tu­vat usein ulkoil­ma­kirk­koi­hin, kuten tässä Zimbabwen pää­kau­pun­gin Hararen Strathavenin asui­na­lu­eella. Alaikäisten tyt­tö­jen avio­lii­tot ovat ylei­siä apos­to­li­sen kir­kon kes­kuu­dessa. Kuva: Hanne-Mari Tarvonen

Järjestön sosi­aa­li­työn­te­ki­jät liik­ku­vat alueilla, joissa he tie­tä­vät alai­käis­ten avio­liit­to­jen ole­van ylei­siä ja jaka­vat tie­toa siitä, mitä alai­käis­ten tyt­tö­jen nait­ta­mi­sesta seu­raa sekä min­kä­lai­sia vahin­gol­li­sia seu­rauk­sia nii­hin liittyy.

– Kerromme myös, minne tilan­teesta voi rapor­toida, Magwanyata sanoo.

Magwanyatan mukaan suu­rin haaste tyt­tö­jen suo­je­le­mi­sen tiellä on riko­soi­keu­del­lis­ten seu­raa­mus­ten puute.

– Perustuslain mää­ri­tel­mää ei ole rati­fioitu laiksi. Jos me, tai joku muu yhtei­sön jäsen ilmoit­taa alai­käi­sen avio­lii­tosta polii­sille, poliisi ei voi vedota lakiin ja pidät­tää alai­käi­sen nai­nutta henkilöä.

Poliisi voi käy­tän­nössä puut­tua tilan­tee­seen, jos siinä epäil­lään hyväk­si­käyt­töä tai väki­val­taa, mutta muu­ten polii­sin kädet ovat sidotut.

Sosiaalityöntekijöiden mukaan alai­käis­ten avio­liit­to­jen kit­ke­mi­nen uskon­nol­li­sissa yhtei­söissä on poik­keuk­sel­li­sen haastavaa.

Koulutus parantanut tilannetta

Koulutuskampanjat ja tie­don­ja­ka­mi­seen kes­kit­ty­vät ohjel­mat ovat kui­ten­kin kan­ta­neet hedel­mää, ja jär­jestö on onnis­tu­nut pai­kal­lis­ten tavoit­ta­mi­sessa monilla alueilla.

Chiredzin alu­eella tytöt ovat otta­neet osaa perin­tei­seen käy­tän­töön, jossa yhtei­sön jäse­net ovat ker­to­neet heille sek­sistä ja vai­mon velvollisuuksista.

Sosiaalityöntekijöiden mukaan perinne on osal­taan joh­ta­nut ras­kauk­sien ja alai­käis­ten avio­liit­to­jen lisään­ty­mi­seen. Alueella jo kol­men vuo­den ajan toteu­tettu kou­lu­tus­kam­panja kes­kit­tyy yhtei­sön jäsen­ten, kuten pai­kal­lis­po­lii­tik­ko­jen, kou­lu­jen hen­ki­lö­kun­nan ja tyt­tö­jen itsensä kou­lut­ta­mi­seen tyt­tö­jen oikeuksista.

Lisäksi tyt­töjä sitou­te­taan ole­maan mie­li­pi­de­joh­ta­jia omilla alueillaan.

– Aluksi koh­ta­simme vas­ta­rin­taa, koska kyse on kult­tuu­ri­sista käy­tän­nöistä. Mutta onnis­tuimme välit­tä­mään vies­tin siitä, mitä tapah­tuu, kun nuo­ret tytöt ja pojat nai­te­taan; pojat läh­te­vät maasta parem­pien työ­mah­dol­li­suuk­sien perässä ja tytöt puo­les­taan tule­vat ras­kaaksi var­hain. Tyttöjen kump­pa­nei­den ollessa poissa avio­lii­ton ulko­puo­li­set suh­teet ovat lisän­neet HIV-infek­tioita. Yhteisö alkoi pik­ku­hil­jaa ymmär­tää, että käy­tän­nöt eivät ole nuo­rille eduksi, Nhamo kertoo.

Tytöstä tulee oppilaan sijaan vaimo.

Järjestö toi­mii tällä het­kellä vii­den kun­nan alu­eella. Sosiaalityöntekijät toi­vo­vat voi­vansa kat­taa yhä suu­rem­man osan maasta, koska apua tar­vit­se­via tyt­töjä on koko ajan enemmän.

Molemmat nai­set penää­vät laki­muu­tosta, joka vii­mein vah­vis­taisi tyt­tö­las­ten oikeu­det Zimbabwessa. Järjestön sosi­aa­li­työn­te­ki­jät ovat laa­ti­neet vetoo­muk­sia ja lähes­ty­neet poliit­ti­sia päät­tä­jiä lain pikai­seksi prosessoimiseksi.

– Missä on laki, joka suo­je­lee tyt­töjä alai­käi­senä tapah­tu­vilta avio­lii­toilta? Magwanyata kysyy.

Miehet mukaan työhön

Sosiaalityöntekijöiden mukaan yhtei­sö­jen mie­hiä täy­tyy kou­lut­taa ja heille täy­tyy jakaa tie­toa yhtä lailla kuin yhtei­sö­jen nai­sille tai van­hem­mille ylipäätään.

– Toiminnassamme mukana ole­vat pojat ja mie­het aut­ta­vat mies­ten kou­lu­tuk­sessa ja vies­tien väli­tyk­sessä. Yhteisöjen mies­ten täy­tyy ymmär­tää, miksi alai­käis­ten tyt­tö­jen kanssa ei kuulu mennä nai­mi­siin. Miesten täy­tyy vas­tuut­taa toi­si­aan, Magwanyata sanoo.

Magwanyatan mukaan jär­jestö haluaa tavoit­taa enem­män mie­hiä ja osal­lis­taa heitä keskusteluun.

– Meidän täy­tyy tavoit­taa mie­hiä eri puo­lilla maata. Meidän täy­tyy osal­lis­taa hei­dät pie­nestä pitäen sekä opet­taa, mikä on oikein ja mikä on vää­rin. Ei tytöille voi vis­lailla, kun he kul­ke­vat ohitse taikka kom­men­toida hei­dän keho­jaan tai pukeu­tu­mis­taan. Kaikki tämä alkaa var­hais­kas­va­tuk­sesta, Magwanyata sanoo.

Hanne-Mari Tarvonen