Kun henkilöstöpula vaivaa, joutuvat päiväkodit keksimään luovia ratkaisuja, jotta päiväkotien sulkemisilta kesken päivän vältytään. Helsingissä apuun hyppää nopean avun ‑ryhmä ja yksityisissä Touhulan päiväkodeissa käytössä on sijaiskoordinaattori ja pariryhmämalli.

 

 

Henki­lös­tö­pula on aja­nut usei­den kau­pun­gin var­hais­kas­va­tuk­sen krii­siin. Päiväkoteja on jou­duttu sul­ke­maan ja van­hem­mat ovat jou­tu­neet hake­maan lap­sia pois päi­vä­ko­dista kes­ken päivän.

Jos päi­vä­koti on kiinni tai se sul­je­taan kes­ken päi­vän, on tilanne han­kala van­hem­mille. Lasten hoi­ta­mi­nen ja työn­teko – tai opis­kelu – on han­kala yhdis­telmä. Useissa amma­teissa kotona työs­ken­tely ei ole edes mah­dol­lista eikä kai­killa per­heillä ole lähi­ver­kos­toa, jolta pyy­tää hoitoapua.

Entä lap­set sit­ten? Varhaiskasvatus on lap­sen etu ja oikeus, vaikka se hel­pot­taa aikuis­ten elämää.

Tietoa on siitä, että hen­ki­lös­tö­pu­lan vuoksi esi­mer­kiksi lap­sen var­hais­kas­va­tus­suun­ni­tel­maa ei pys­tytä käy­mään kun­nolla läpi tai hal­lin­nol­lista työtä tekevä hyp­pää hätä­ti­lan­teessa lap­si­ryh­mään. Jatkuva epä­var­muus, ja vaih­tu­vat tilan­teet ja sijai­set eivät myös­kään ole lap­sen edun mukaisia.

Palvelut pyritään aina järjestämään

Helsingissä on käy­tössä ohjeis­tus, niitä tilan­teita var­ten mil­loin toi­minta-aikaa jou­du­taan supis­ta­maan, päi­vä­koti sul­ke­maan tai kes­kit­tä­mään toi­min­taa vain tiet­tyi­hin toi­min­nassa pidet­tä­viin yksiköihin.

Työvoimapula syö varhaiskasvatusalan houkuttelevuutta.

Tilanteesta tie­do­te­taan päi­vä­ko­din kaik­kia per­heitä ja huol­ta­jille anne­taan samalla tie­doksi, missä mah­dol­li­sesti tar­vit­tava var­hais­kas­va­tus järjestetään.

Kaupungilta ker­ro­taan, että pal­velu pyri­tään aina jär­jes­tä­mään, jot­tei ketään vel­voi­teta hake­maan lap­sia kes­ken päi­vän päiväkodista.

Ennen sul­ke­mista edel­tää monia vai­heita, joissa var­mis­te­taan hen­ki­lös­tön saa­ta­vuus. Suunnitelmallisuutta hae­taan joka käänteessä.

– Helsingin var­hais­kas­va­tuk­sessa toi­mii sijais­tus- ja vajaus­ti­lan­teissa yksik­kö­koh­tai­sia vara­hen­ki­löitä, ja vuo­den alussa on perus­tettu uusi 20 työn­te­ki­jän nopean avun ryhmä, ker­too kau­pun­gin var­hais­kas­va­tus­joh­ta­jana hei­nä­kuun lopulla aloit­ta­nut sosio­nomi (YAMK) Miia Kemppi.

Kaupungissa toi­mii noin 300 kau­pun­gin omaa suo­men­kie­listä päi­vä­ko­tia ja noin 50 ruot­sin­kie­listä päi­vä­ko­tia. Lisäksi var­hais­kas­va­tusta tar­jo­taan yksi­tyi­sissä päi­vä­ko­deissa, eri­lai­sissa per­he­päi­vä­hoi­don muo­doissa ja ker­hoissa, jotka toi­mi­vat usein leikkipuistoissa.

Kaikkea ei voi ennakoida

Äkillisiä hen­ki­lös­tö­va­jaus­ti­lan­teita ei voida täy­sin enna­koida, mutta toi­min­ta­ta­vat on Helsingissä käyty hen­ki­lös­tön kanssa läpi ja joh­ta­jat nou­dat­ta­vat annet­tua ohjeis­tusta. Lakia ja työ­eh­to­so­pi­muk­sia noudatetaan.

Liikkumista ja siir­toja tapah­tuu. Varahenkilöt siir­ty­vät sinne, missä hen­ki­lös­tö­tarve on, var­hais­kas­va­tusyk­si­kössä voi­daan antaa yli­työ­mää­räyk­siä, työn­te­ki­jät siir­ty­vät sovi­tuksi ajan­jak­soksi aut­ta­maan ryh­miin, joh­taja tai vara­joh­taja voi kysyä apua toi­sesta päiväkodista.

Hyvin vaa­ti­vissa tilan­teissa pääl­likkö voi siir­tää tila­päi­sesti alu­een S2-opet­ta­jan ja kier­tä­vän var­hais­kas­va­tuk­sen eri­tyi­so­pet­ta­jan lap­si­ryh­mään. Erityisavustaja voi­daan siir­tää, jos avus­tet­tava lapsi on poissa.

– Jos mikään toi­men­pide ei auta tilan­tee­seen, pääl­likkö voi tehdä pää­tök­sen toi­minta-ajan supis­ta­mi­sesta, jat­kaa Kemppi.

Vuonna 2022 toi­min­taa on mää­rä­ai­kai­sesti supis­tettu hen­ki­lös­tö­va­jeen vuoksi 30 ker­taa päi­vä­ko­dissa, ker­ran ryh­mä­per­he­päi­vä­ko­dissa, viisi ker­taa per­he­ta­lossa ja kolme ker­taa leikkipuistossa.

Kokonaan mää­rä­ai­kai­siin sul­ke­mi­siin on päi­vä­ko­dissa tur­vau­duttu kaksi ker­taa ja yhden ker­ran se on koh­dis­tu­nut päi­vä­ko­din ryh­mään, ker­ran ryh­mä­per­he­päi­vä­hoi­to­ko­tiin, 15 ker­taa päi­vä­ko­din ker­hoon, kaksi ker­taa per­he­ta­loon ja 14 ker­taa leikkipuistoon.

Päiväkotien mää­rä­ai­kai­set sul­ke­mi­set ovat kos­ke­neet vuo­ro­hoi­toa. Vuonna 2022 teh­dyt toi­min­nan supis­ta­mi­set ja sul­ke­mi­set vas­taa­vat noin pro­sen­tin kym­me­nystä kai­kista hoitopäivistä.

Helsingissä var­hais­kas­va­tuk­sen hen­ki­lös­tön saa­ta­vuu­den ker­ro­taan hei­ken­ty­neen hil­jal­leen. Koulutusmäärät ovat liian pie­niä, ja lap­sia osal­lis­tuu var­hais­kas­va­tuk­seen aiem­paa enemmän.

Monen tasoi­siin toi­miin on ryh­dytty, jotta kes­keis­ten var­hais­kas­va­tuk­sen hen­ki­lös­tö­ryh­mien saa­ta­vuus, määrä sekä veto- ja pito­voima kohen­tu­vat. Helsingissä toi­mii por­mes­ta­rin koor­di­naa­tio­ryhmä, kau­pun­ki­stra­te­giassa lin­ja­taan hen­ki­lös­tön saa­ta­vuu­den paran­ta­mi­sesta, ja luot­ta­mus­hen­ki­löt etsi­vät ratkaisuja.

Kaupunki tekee yhteis- ja vai­kut­ta­mis­työtä kou­lut­ta­jien, minis­te­riön, pää­kau­pun­ki­seu­dun sekä kuu­tos­kau­pun­kien kanssa.

Nopean avun jouk­ko­jen lisäksi pauk­kuja on lai­tettu pereh­dy­tyk­seen ja joh­ta­mi­seen. Tarjolla on myös moni­muo­to­kou­lu­tuk­sia ja tukea hen­ki­lös­tön pätevöitymiskoulutuksiin.

Yhteistyö auttaa

Yksityisessä päi­vä­koti Touhulassa poik­keus­ti­lan­tei­siin on val­mis­tau­duttu tuke­malla päi­vä­ko­tien ja ryh­mien yhteis­työtä. Kun kas­vat­ta­jat ovat arjessa tutus­tu­neet toi­sen­kin ryh­män lap­siin, liik­ku­mi­nen ryh­mien ja päi­vä­ko­tien välillä on tur­val­lista ja luontevaa.

Touhulassa on käy­tössä sijais­koor­di­naat­to­rin pal­ve­lut ja niin sanottu pariryhmämalli.

– Pariryhmä tar­koit­taa kah­den ryh­män, tii­min tai useam­man tii­min muo­dos­ta­maa pien­ryh­mä­toi­min­nan koko­nai­suutta. Koko päi­vän toi­minta on suun­ni­teltu näi­den ryh­mien kes­ken koko­päi­vä­pe­da­go­gii­kan näkö­kul­masta, ker­too Touhula-päi­vä­ko­tien toi­mi­tus­joh­taja Sari Saari.

– Olennaista on toi­min­nan, päi­vä­ryt­min ja tilo­jen käy­tön moni­puo­li­nen hyö­dyn­tä­mi­nen yhteis­työssä koko päi­vä­ko­din kes­ken. Päiväkotien sisäi­sellä yhteis­työllä var­mis­tamme sen, että lap­silla on aina läsnä tut­tuja, mutta myös ammat­ti­tai­toi­sia var­hais­kas­va­tuk­sen aikuisia.

Touhula on yksi­tyi­nen var­hais­kas­va­tusta tar­joava yri­tys, jolla on useita päi­vä­ko­teja eri puo­lilla maata. Touhulan päi­vä­ko­dit pai­not­tu­vat joko lii­kun­taan, seik­kai­luun tai luon­toon, kie­leen, tie­tee­seen tai taiteeseen.

Tällä het­kellä Touhula on hen­ki­lös­tönsä omistama.

– Tämä antaa meille hyvän perus­tan laa­duk­kaan peda­go­gii­kan toteut­ta­mi­seen ja vas­tuul­li­seen työ­nan­ta­ja­toi­min­taan, Sari Saari toteaa.

Yrityksellä on päi­vä­ko­deissa useita paik­koja auki, muun muassa var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jille. Lisäksi hae­taan osa-aikai­sia ja mää­rä­ai­kai­sia sijaisia.

Uusi varhaiskasvatuslaki pahentaa työvoimapulaa.

Sari Saaren mukaan eten­kin koro­nan kiih­keim­mässä vai­heessa he jou­tui­vat tar­kas­te­le­maan päi­vä­ko­tien aukio­loai­koja. Koronan leviä­mi­sen estä­mi­seksi ja suur­sii­vous­ten ajaksi päi­vä­ko­teja jou­dut­tiin sulkemaan.

Erityisesti sijais­ta­van hen­ki­lös­tön saa­ta­vuus oli ja on haas­ta­vaa ja aukio­loai­ko­jen supis­tuk­set liit­ty­vät lähinnä näi­hin yllät­tä­viin ja laa­joi­hin sairauspoissaoloaaltoihin.

– Joskus pyy­simme myös per­heitä nou­ta­maan lap­sia aikai­sem­min, jos se on ollut heille mah­dol­lista. Meillä on onneksi tilanne, että monella paik­ka­kun­nalla on useita Touhula-päi­vä­ko­teja, jol­loin hen­ki­lös­tön siir­ty­mi­nen toi­seen päi­vä­ko­tiin aut­ta­maan on mah­dol­lista, sanoo Saari.

Monta asiaa ratkaistavana

Sari Saari sanoo, ettei hen­ki­lös­tö­pu­laa rat­kaista muu­ta­malla kons­tilla. Monia asioita pitäisi tehdä yhtä aikaa. Ylipäätään kou­lu­tet­tua ja päte­vää hen­ki­lös­töä on Suomessa liian vähän. Puute kuor­mit­taa jo työssä olevia.

Palkkatasoa ei lii­oin koeta riit­tä­vän hyväksi.

– Sosionomien ura­po­lun rajaa­mi­nen vähen­tää sosio­no­mi­taus­tais­ten hakeu­tu­mista alalle. Meistä uusi var­hais­kas­va­tus­laki pahen­taa enti­ses­tään työ­voi­ma­pu­laa, kun sosio­no­mi­taus­tai­set eivät enää val­mis­tut­tu­aan saa var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jan pätevyyttä.

– Touhulassa on pal­jon sosio­no­mi­taus­tai­sia var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jia ja arvos­tamme hei­dän osaa­mis­taan. Toivoisimme, että var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­mit sai­si­vat jat­kos­sa­kin var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jan päte­vyy­den, Saari toteaa.

Työvoimapula syö itses­sään var­hais­kas­va­tusa­lan hou­kut­te­le­vuutta ja alalla pysy­mistä, koska arjessa jou­tuu teke­mään pal­jon sää­töä työ­voi­ma­pu­lasta joh­tuen, sanoo Saari.

– Esimerkiksi päte­vän ope­tus­hen­ki­lös­tön puut­tuessa mää­rä­ai­kai­sia työ­so­pi­muk­sia sol­mi­taan taval­lista enem­män ja se aiheut­taa vaih­tu­vuutta. Tämä ala, jos mikä, tar­vit­see vakiin­tu­nutta hen­ki­lös­töä lap­sen kas­vun tueksi.

Helena Jaakkola