Henki­lö­koh­tainen budje­tointi on ollut käytössä Isossa-Britan­niassa jo kymmenen vuotta. Suomessa sitä käytetään pieni­muo­toi­sesti vammais­pal­ve­lussa Eksotessa. Saadut kokemukset ovat myönteisiä. Britan­niassa ollaan kriit­ti­sempiä.

 

On ollut ilo nähdä onnel­lisia palve­luiden käyttäjiä ja innos­tu­neita työnte­ki­jöitä, kertoo Eksoten vammais­pal­ve­lujen johtaja Merja Heinonen.

– Henki­lö­koh­tainen budje­tointi on ollut myönteinen kokemus sosiaa­li­työssä. Se on innos­tanut kaikkia sekä lähen­tänyt asiak­kaita ja työnte­ki­jöitä.

Eksotessa on käytössä henki­lö­koh­tainen budje­tointi vammais­pal­ve­lussa. Asiakas voi ehdottaa itselleen henki­lö­koh­taista budje­tointia palvelun järjes­tä­mis­ta­vaksi. Tällöin hän vaihtaa lakisää­teisen palve­lunsa suuruisen summan johonkin toiseen itse valit­se­maansa palveluun. Rahoja on käytetty esimer­kiksi ohjaukseen silloin kun asiakkaat ovat siirty­mässä työtoi­min­nasta muualle tai musiik­ki­te­ra­piaan ja ratsas­tukseen.

Asiakas: Ostin jammailua.

Palvelun käyttäjä tekee itse tukisuun­ni­telman oman lähipii­rinsä kanssa ja tuo sen sosiaa­li­työn­te­ki­jälle, joka valmis­telee päätöksen vammais­pal­ve­lujen päälli­kölle. Palvelun käyttäjän tulee ymmärtää budje­toinnin idea ja olla motivoi­tunut toimimaan itsenäi­semmin.

Iso-Britannian malli

Isossa-Britan­niassa henki­lö­koh­taista budje­tointia on tarjottava kaikille palvelun saamisen edelly­tykset täyttä­ville palvelun käyttä­jille. Siellä on käytössä kaksi erilaista tapaa järjestää budje­tointi: suora­maksu (direct payment) omalle tilille ja hallin­noitu budjetti (managed budget) palvelun käyttäjän toiveiden mukaan, jolloin hallin­noija voi olla sosiaa­li­työn­tekijä, läheinen tai luotettu henkilö palve­lun­tuottaja.

Britan­niassa ohjausta, neuvontaa ja asianajoa budjetin hakemi­sessa, tukisuun­ni­telman laati­mi­sessa, palve­luiden valin­nassa ja ostami­sessa saa järjes­töiltä. Palve­luita välit­tävät myös siihen erikois­tuneet yksityis­yri­tykset. Viral­linen linja suosii suora­maksuja, mutta niitä käyttää keski­määrin noin viides osa palvelun käyttä­jistä. Loput henki­lö­koh­tai­sista budje­teista ovat hallin­noituja budjetteja.

Alussa kävin jammailemassa kaverini kanssa hänen studioillaan. Sen lisäksi olen päässyt konsertteihin.

Kun sosiaa­li­työn­tekijä hallinnoi budjettia, voi työn luonne muuttua palve­luiden välit­tä­misen suuntaan. Byrokratia ei vähene, vaan muuttuu. Sosiaa­li­työn­tekijä hyväksyy tukisuun­ni­telman, jonka palvelun käyttäjä ja tämän lähipiiri ovat tehneet, laatii alustavan budjetin ja päättää millainen budje­tointi myönnetään. Sosiaa­li­työn­tekijä selvittää palvelun käyttäjän kanssa, mitä palve­luita on saata­villa ja budjetin käyttöä.

Yksilö­koh­tainen suunnittelu

Kehit­tä­jä­so­si­aa­li­työn­tekijä Katriina Kunttu Eksotesta kertoo, että yksilö­koh­tai­sessa suunnit­te­lussa työsken­nellään asiakkaan kanssa tasaver­taisena kumppanina.

– Tämä on erittäin mukava tapa tehdä työtä. Asiakas on oman elämänsä, toivei­densa ja tarpei­densa paras asian­tuntija, ja työntekijä lainsää­dännön, palve­luiden ja muun viral­lisen tiedon asian­tuntija, sanoo Kunttu.

– Henki­lö­koh­taisen budjetin käyttö on lisännyt asiakkaan omaa toimi­juutta niin palve­lun­tarpeen arvioin­nissa kuin siinä, miten palve­luihin vastataan, kertoo Eksoten perhe­pal­ve­lujen ja erityis­huol­to­piirin johtaja Riitta Hakoma.

Asiakas keskiöön -periaate korostaa palvelun käyttäjien itsenäi­syyttä ja itsemää­rää­mi­soi­keutta. Sosiaa­li­huol­lossa se perustuu Isossa-Britan­niassa kehite­tylle itseoh­ja­tu­valle tuelle (self-directed support, SDS), yksilö­koh­tai­selle suunnit­te­lulle (person-centred planning, PCP) sekä palvelun käyttäjien ja työnte­ki­jöiden yhteis­toi­mi­juu­delle (co-production). Niiden avulla on tarkoitus tukea palvelun käyttäjän valin­nan­mah­dol­li­suuksia ja omien palve­luiden hallintaa.

Tarvitsen avustajan ja kuljetuspalvelua mennäkseni konsertteihin.

Isossa-Britan­niassa jotkut tutkijat ovat sanoneet, että palve­luiden henki­lö­koh­tais­ta­mi­sessa on kyseessä jopa vallan­siirto työnte­ki­jöiltä palve­luiden käyttä­jille. Toisaalta on tuotu julki, että yksilö­koh­tainen suunnittelu ei tuo juuri mitään uutta sosiaa­li­työhön. Tämän voi jokainen työntekijä punnita itse. Jotkut kansa­lais­jär­jestöt ovat arvos­telleet henki­lö­koh­taista budje­tointia siitä, että työnte­kijät tekevät edelleen kaikki päätökset.

Henki­lö­koh­tainen budje­tointi ja yksilö­koh­tainen suunnittelu vaativat joka tapauk­sessa paljon aikaa ja resursseja. Innos­tuksen ja resurssien välinen risti­riita on havaittu sekä Isossa-Britan­niassa että Eksotessa.

Henki­lö­koh­tainen budje­tointi kaikille?

– Luova ajattelu on levinnyt myös muuhun työn tekemiseen. Aina ei suinkaan tarvita henki­lö­koh­taista budje­tointia, vaan asiakkaan itsensä näköisiä ratkaisuja voi löytyä ja tehdä muutenkin, sanoo Katriina Kunttu.

Isossa-Britan­niassa suora­mak­sujen käyttäjät ovat olleet tyyty­väi­simpiä. Ne sopivat itsenäi­sille asiak­kaille, jotka osaavat kertoa tarpeistaan, vertailla ja ottaa selvää erilaista palve­luista joko itsenäi­sesti tai tuetusti. Tutkijat ovat sekä Suomessa että Isossa-Britan­niassa havainneet, ettei budje­tointi sovi kaikille ikään­ty­neille henki­löille.

Käyn erityisesti heavy rock -konserteissa.

Eksoten työnte­kijät vahvis­tavat, että henki­lö­koh­tainen budje­tointi on hyvä lisä palve­lun­tar­jon­nassa, mutta se ei sovi kaikille.

Eksotessa kuitenkin toivotaan, että henki­lö­koh­taista budje­tointia kehitet­täisiin valta­kun­nal­li­sesti muun muassa verotukseen, lainsää­dän­nöl­lisiin ja budjetin määräy­ty­miseen liitty­vissä kysymyk­sissä.

Eriar­voi­suuden vähen­tä­minen

Henki­lö­koh­taisen budje­toinnin ja yksilö­koh­taisen suunnit­telun avulla ei ratkaista eriar­voi­suuteen ja köyhyyteen liittyvään raken­teel­lista syrjintää ja epätasa-arvoa, toteavat tutkijat Britan­niassa.

Heidän mukaansa budje­tointi perustuu nykyään liikaa kaupal­liseen konsu­me­rismiin ja indivi­dua­lismiin, kun sen alkupe­räinen idea oli kansa­lai­suuden vahvis­ta­minen.

Ennen sairastumistani olen itsekin soittanut bändissä tämän genren musaa.

– Eksotessa on kuitenkin tapah­tunut käänne organi­saa­tio­läh­töi­syy­destä asiakkaan tarpeista lähte­väksi. Asiak­kaita otetaan mukaan myös kehit­tä­miseen ja palve­luiden hankintaan. Tämä voi muuttaa koko organi­saation käytäntöjä, myös johta­mista, kertoo Riitta Hakoma.

Palvelun käyttäjä keskiössä -ajattelun ja yhteis­toi­minnan avulla on mahdol­lista kaventaa palvelun käyttäjien ja työnte­ki­jöiden aseman eriar­voi­suutta sekä muuttaa organi­saation kulttuuria.

Tämä ei kuitenkaan riitä yhteis­kun­nal­lisen köyhyy­destä, syrjin­nästä ja osatto­muu­desta johtuvaan eriar­voi­suuden vähen­tä­miseen. Tarvitaan raken­teel­lista sosiaa­li­työtä – sitäkin yhdessä palvelun käyttäjien kanssa.

Marjaana Kirja­vainen
YTL, sosiaa­li­työn­tekijä
kehit­tä­jä­työn­tekijä Pohjois-Suomen sosiaa­lialan osaamis­kes­kuk­sessa

Lähteet
House of Commons Committee of Public Accounts, Personal budgets in social care, Second Report of Session 2016 – 17.
Marjaana Kirja­vainen: Henki­lö­koh­tais­ta­minen Ison-Britannian aikuisten sosiaa­li­huol­lossa vuosina 2007 – 2014 – syste­maat­tinen kirjal­li­suus­katsaus 2016.
Personal Social Services: Expen­diture and Unit Costs, England 2015 – 2016, National statistics, NHS Digital.
Spending on adult social care statistics published, katsottu 27.3.2017.