Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan työnohjaajapalveluiden kilpailutus on poikinut useita oikaisuvaatimuksia sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja yhden valituksen markkinaoikeuteen.
Yksi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan työnohjaajapalveluiden kilpailutuksessa hävinnyt on YTT, psykoterapeutti ja perheterapeutti VET Annikki Kaikkonen.
Hän teki kilpailutuksesta oikaisuvaatimuksen sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja valituksen markkinaoikeuteen. Talentia-lehden tietojen mukaan lautakunnalle on tehnyt oikaisuvaatimuksen yhteensä seitsemän kilpailutukseen osallistunutta palveluntuottajaa.
– Jos Helsingin kaupunki itse korjaa virheellisen pisteytyksen osaltani, uusii kilpailutuksen ja muuttaa sen perusteita siten kuin hankintalaki ja sosiaali- ja terveydenhuollon etiikka sekä työnohjauksen periaatteet edellyttävät, vedän markkinaoikeudelle jättämäni valituksen pois, kertoo Kaikkonen.
Menikö järjestelmävirhe läpi?
Hinnan osuus kilpailutuksessa oli 70 prosenttia, ja laatupisteistä 15 prosenttia koostui työnohjaajakokemuksesta ja 15 prosenttia muusta työkokemuksesta. Kaikkonen sanoo, että hänen ja usean muun kohdalla työnohjaajien työkokemuspisteiksi oli annettu nolla.
Annikki Kaikkonen on ollut 36 vuotta sosiaali- ja terveydenhuollon työnohjaajana. Hän on työnohjannut myös HUS-kuntayhtymän, pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien ja kuntien, kirkon, koulutoimen ja kolmannen sektorin työntekijöitä. Nyt on keskeytymässä useita helsinkiläisten sosiaalityöntekijöiden ryhmätyönohjausprosesseja, hän sanoo.
– Kun tutkin kilpailutuksen tulosta, huomasin ilmeisen pisteytysvirheen laajuuden. Hankinnan eri kohteissa yhteensä 313 palveluntarjoajaa ei saanut lainkaan pisteitä työkokemuksestaan työnohjaajana ja 316 palveluntarjoajaa ei ole saanut lainkaan pisteitä muusta työkokemuksesta, kertoo Kaikkonen.
– Tulos ei ole uskottava. Tuskin tarjouksia on tehnyt näin suuri joukko täysin kokemattomia työnohjaajia. Eikä olekaan, sillä nolla pistettä saaneiden joukossa on yleisesti tunnettuja ja alalla arvostettuja työnohjaajia. Toisaalta kilpailutusseulan yllättäen läpäisi 17 tarjoajaa, joilla joko työnohjaaja- tai työkokemusta oli nolla vuotta.
Kilpailutusseulan läpäisi 17 tarjoajaa, joilla joko työnohjaaja- tai työkokemusta oli nolla vuotta.
– Kyseessä täytyy olla systemaattinen virhe. Tarjouspalvelusta vastannut yritys Cloudia Oy on ilmeisesti toteuttanut täysin virheellisen pisteytyksen hankintapäätöksen perusteeksi. Tätä virhettä ei havaittu, saati korjattu ennen viranhaltijapäätöksen tekoa.
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan kehittämispäällikkö Ulla Tyyskän näkemyksen mukaan kyseessä ei ole järjestelmävirhe. Kilpailutuksessa hinta painottuu 70 prosenttia ja laatupisteet 30 prosenttia, siksi tulos on tämä.
– Inhimillisiä virheitä voi tietysti tapahtua. Päätöksestä on ollut kahden viikon valitusaika, sanoo Tyyskä.
Sosiaalityöntekijöille listat kilpailutuksessa hyväksytyistä työnohjaajista tulevat, kun valituksista annetaan päätökset. Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta on käsittelemässä asiaa lokakuun kokouksessaan.
– Voi olla, että saamme markkinaoikeuden päätöksen nopeastikin. Joka tapauksessa henkilöstön työnohjausten jatkuminen turvataan, vaikka tilanne on kesken, Tyyskä sanoo.
Mitä sosiaalityöntekijä tarvitsee?
Työnohjaus on osa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstön osaamisen kehittämisen kokonaisuutta. Tässä kilpailutuksessa haettiin työnohjaajat myös sosiaalityöntekijöille. Kaupungilla on 674 sosiaalityöntekijän vakanssia. Lukuun on laskettu myös johtavat sosiaalityöntekijät.
– Kilpailutuksessa heille on valittu 51 ryhmätyönohjaajaa. Huomionarvoista on se, että ryhmätyönohjaajista viidellä on nolla vuotta työnohjaajakokemusta. Lisäksi vain kolmella näyttäisi olevan sosiaalityöntekijän pätevyys. Sen sijaan ”sosiaali- ja terveystoimialan osaamisen kehittämisen kokonaisuutta” tukemaan on valittu muun muassa 3 puheterapeuttia, 4 toimintaterapeuttia, 7 psykiatrista sairaanhoitajaa, 3 teologia ja 1 sosiaalikasvattaja, Annikki Kaikkonen kertoo.
Tällainen valinta sotii työnohjauksen periaatteita vastaan, sanoo Kaikkonen.
– Yksi työnohjauksen kulmakiviä on, että hyvin koulutettu ja kokenut työnohjaaja edustaa samaa professiota kuin työnohjattavat ja on työvuosiltaan ammattikunnan kokeneita. Miten pätevien sosiaalityöntekijöiden rekrytoinnin krooninen vaikeus ja heidän suuri vaihtuvuutensa Helsingissä helpottuu sillä, jos heidän jaksamisensa tueksi ja asiakastyön laadun varmistamiseksi järjestetty työnohjaus ei tue heidän oman ammatillisen identiteettinsä rakentumista ja vahvistumista.
Hankintalaki edellyttää ns. kokonaisedullisten hankintojen tekemistä. Kokonaisedullisin ja taloudellisin palveluntuottaja on työnohjauspalvelun kohdalla koulutetuin ja kokenein palveluntuottaja, Kaikkonen painottaa.
– On kestämätöntä, että Helsingin kaupunki alensi kilpailutusehdoissaan koulutusvaatimuksia ja on nyt syrjäyttämässä suuren joukon kokeneita ja koulutettuja työnohjaajia, jotka se on aikaisempina vuosina kelpuuttanut palveluntuottajikseen.
– Toki kilpailutuksessa häviäminen merkitsee päätoimiselle yrittäjälle taloudellista menetystä. Puolet työstäni on työnohjaustyötä, puolet psykoterapioita. En voi polkea hintoja ja koska hinnan osuus kilpailussa painottuu näin vahvasti, päädyttiin siksikin tällaiseen tilanteeseen.
– Ehdoin tahdoin en markkinaoikeuteen halua. Työnohjaajanhan on oltava lojaali työnohjattaviensa työnantajan tavoitteille ja arvoille. Äsken minulle soitettiin kaupungin hankintayksiköstä ja kysyttiin ”jos vaikka keksittäisiin perusteet jatkaa suorahankinnalla noita sinun meneillään olevia sopimuksiasi” Samaan hengenvetoon minua ehdotettiin useampaan kertaan vetämään markkinaoikeusvalitus pois.
Helena Jaakkola
Työnohjauksen määrittelystä ja työnohjaajan professiosta on useampia näkökulmia. Itse ajattelen toisin artikkelin sisältämästä hyvän työnohjaajan määritelmästä “Yksi työnohjauksen kulmakiviä on, että hyvin koulutettu ja kokenut työnohjaaja edustaa samaa professiota kuin työnohjattavat ja on työvuosiltaan ammattikunnan kokeneita.” Tämä määritelmän juuret ovat 1980-luvun konsultatiivisen työnohjauskulttuurin lähtökohdissa – harvoin nykyisin esiintyvä määritelmä. Nykyisin työnohjaajan ammattitaidon keskiössä määritellään olevan taito auttaa ohjattavaa yksilöä tai ryhmää reflektiiviseen työn tarkasteluun jossa esimerkiksi dialogin syntymisellä on tärkeä merkitys. Työnohjaajan taito lähtee ohjaustaidoista, ei ohjattavan substanssin tietämyksesta. Muilta osin artikkelissa on keskeisiä näkökulmia. Kimmo Tapiala, TM, sosionomi, psykoterapeutti, työnohjaaja STOry, Muutosavux palvelut http://www.muutosavux.fi
Kiitos kommentista! Mitkä sinusta olivat keskeisiä näkökulmia? En muuten puhunut hyvän työnohjaajan määritelmästä. Enkä sovittele otsalleni konsultatiivisen kulttuurin leimaakaan, vaikka työnohjaajana aloitinkin jo 1980-luvun alkuvuosina; Kuopion yliopisto käynnisti sosiaalityöntekijäkoulutustaan, tarvitsi Savoon työnohjaajia ja lupasi tymäkän yliopistollisen työnohjaajakoulutuksen. Ei tuo, mitä pidän kulmakivena, sulje pois sitä, että sosiaalityön ydintä on ehdottomasti aina keskinäinen, kriittinen reflektio ja luottamuksellinen dialogi, toteutuipa se sitten työnohjausryhmässä, työpari- tai tiimityön rakenteissa. Tämän jutun fokuksessa oli sosiaalityö: Kolme sosiaalityötaustaista ryhmätyönohjaajaa versus 674 sosiaalityöntekijää, armoton kysyntä pätevistä sosiaalityöntekijöistä, mutta myös tuesta työssä jaksamiseen. KIlpailutus oli useissa lähtökohdissaan äärimmäisen syrjivä. Sinä Kimmo pärjäsit tässä kilpailutuksessa, kun taas oma noin 18 vuoden diilini Hgin kanssa uhkaa nyt katketa. Markkinaoikeus ratkaiskoon, tulisiko koko kilpailutus uusia kokonaan uusin kriteerein. Haluaisin oikeusprosessiin suullisen käsittelyn, asiantuntijakuulemisten dialogin, johon haluaisin tuoda mahdollisimman vahvasti sosiaali- ja terveydenhuollon substanssin. Tuttu juristi kysäisi eilen: “Meinaatko parantaa maailmaa vai oletko pienyrittäjän asialla?” Mitäs luulisitte, että vastasin? Annikki Kaikkonen