Helsingin malli käytännön opetukselle

Jenika Heinonen ja Synnöve Karvinen-Niinikoski. Kuva: Kristiina Koskiluoma

Pääkaupunkiseudulla on koulutettu käytännönopettajia yli kymmenen vuoden ajan. Käytännönopettajakoulutus on perusedellytys vaativan osaamisen tuottamisessa. Sosiaalityön laillistaminen nosti käytännön opetuksen vaatimustasoa.

Iso haaste sosiaalityöntekijäkoulutuksessa on istuttaa ammatillisen osaamisen opetus yliopisto-opetukseen. Käytännönopettajakoulutuksella vahvistetaan sosiaalityön ammattikäytäntöjen ja palveluiden kenttää koulutuksen keskeisinä oppimis- ja kehittämisympäristöinä.

Ammattikäytäntöjen hallinta ja ammatilliset taidot ovat sosiaalityössä vaativia. Yliopisto-opetuksessa tämä edellyttää vahvaa käytäntöyhteyttä. Käytännönopettajakoulutuksella käytännönopetus saadaan kiinnitettyä osaksi akateemista koulutusta ja luotua käytännön ja koulutuksen vuoropuhelua. Mallia on pääkaupunkiseudulla kehitetty yli 10 vuotta Helsingin yliopiston ja pääkaupunkiseudun kuntien Praksis-yhteistyönä. Hyvin ohjattu käytännönopetus on opiskelijan ammattiin kasvamisen avain, toteaa emeritaprofessori Synnöve Karvinen-Niinikoski, joka on syksyllä 2019 toiminut yhdessä Soccan erikoissuunnittelija Jenika Heinosen kanssa koulutuksen vastuuopettajana.

Ammattitaidon opetusta käytännössä

Vaativuuden voi todeta laillistettua ammattia ja asiakasturvallisuutta valvovan viranomaisen, Valviran, vaatimustasokuvauksista (ks. Sosnet julkaisu: AmmattitaidonArviointi2019). Tason takaaminen edellyttää koulutukselta vahvaa käytäntöyhteyttä. Tämä käytäntöyhteys on sosiaalityössä myös tutkimusalana tärkeä, ja sen perusta rakentuu hyvälle ammattikäytäntöjen opetukselle.

Hyvin ohjattu käytännönopetus on ammattiin kasvamisen avain.

Pätevyys sosiaalityön käytännönopettajana toimimiselle rakentuu käytännönopettajakoulutuksen kahdesta 5 opintopisteen moduulista, jotka järjestetään vuorovuosin. Koulutettavilla on koulutuksen aikana ohjattavanaan yliopiston ammatillisten valmiuksien opintojakson opiskelija. Koulutus on tarkoitettu pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla toimiville, kelpoisuusehdot täyttäville sosiaalityöntekijöille, jotka tekevät asiakastyötä ja voivat toimia opiskelijan käytännön opettajana.

Ensimmäinen moduuli opettaa ohjaamaan sosiaalityön opiskelijaa käytännön asiakastyössä. Koulutus sisältää lähiopetuspäiviä, asiantuntijaluentoja, kirjallisia tehtäviä ja reflektioryhmätyöskentelyä. Koulutuksessa vahvistetaan sosiaalityön asiantuntijuutta ja tutkivaa otetta työhön. Kakkosmoduulissa syvennetään ohjaustaitoja ja reflektoidaan omaa työtään kehittämistehtävässä.

Käytännönopettajaverkosto vahvistaa ammatillista osaamista

Opiskelijalle käytännön opetus on aineopintojen 1–2 opetusperiodin mittainen jakso, joka koostuu 250 tunnin opiskelusta ohjatussa käytännön opetuspaikassa yliopistolla annettavan opetuksen rinnalla. Jaksoon kuuluu systemaattinen 20 tunnin ohjausdialogi, työnohjauskeskustelut, käytännönopettajan ohjauksessa. Tässä dialogissa rakentuvat myös käytännönopettajan ohjausvalmiudet. Käytännönopettajia on vuosien saatossa koulutettu käytännön-opettajaverkostoksi asti. Verkostolla on tärkeä rooli ammatillista osaamista ja sen opetusta vahvistettaessa, toteaa Helsingin yliopiston sosiaalityön tieteenalalla käytännönopetuksesta vastaava yliopistonlehtori Tarja Juvonen. Verkostolle järjestetään säännöllisiä tapaamisia.

Asiakasturvallisuus edellyttää koulutukselta vahvaa yhteyttä käytäntöön.

– Keväisin järjestettävässä alumni-illassa on haluttu kiittää käytännönopettajia heidän arvokkaasta panoksestaan. Tuoreena perinteenä tilaisuudessa on nyt kahtena vuotena palkittu Vuoden käytännönopettaja ja Vuoden käytännönopetuksen työyhteisö, tapahtumista vastaava Heinonen kertoo.

Ohjatessa oma työ jäsentyy uudella tavalla

Vuoden 2019 käytännönopettajina palkittiin Pauliina Pitkäjärvi ja Sandra Koivistoinen Espoosta. He ohjasivat työparina opiskelija Katariina Puhakkaa, Pitkäjärvi Etelä-Espoon perheneuvolan perheneuvojana ja Koivistoinen Espoon kaupungin perhesosiaalityöntekijänä.

Sandra Koivistoinen ja Pauliina Pitkäjärvi.

Sandra Koivistoinen ja Pauliina Pitkäjärvi saivat vuoden käytännönopettaja 2019 ‑palkinnon. Helsingin yliopisto ja Praksis-verkosto palkitsevat vuosittain vuoden käytännönopettajan ja käytännön opetukseen liittyvän vuoden työyhteisön. Tämän vuoden työyhteisöpalkinnon sai Helsingin pohjoisen alueen nuorten sosiaalityön yksikkö Malmilta. Kuva: Jenika Heinonen

– Olin toivonut pääseväni joskus ohjaamaan opiskelijaa. Ohjatessa oppii jäsentämään omaa työtä uudella tavalla ja saa opiskelijalta uusia ajatuksia. Opiskelijallani oli työstä teräviä huomioita, joita viikoittaisessa ohjauskeskustelussa käsiteltiin. Olen tyytyväinen myös ohjaustaitoihin, joita käytäntö-opetuksen koulutuksessa sain, toteaa palkinnosta iloinen Pitkäjärvi.

Katariina Puhakka halusi palkita molemmat ohjaajansa, koska heistä välittyi halu aidosti auttaa opiskelijaa kehittymään ja kasvamaan ammattilaiseksi.

– He suhtautuivat innokkaasti käytännönohjaustunteihin ja kävivät tärkeitä reflektoivia keskusteluita.

– Harjoitteluni oli onnistunut kokonaisuus, jossa sain aluksi seurata asiakastyöskentelyä ja asteittain ottaa vastuuta ja kokeilla toimia itsenäisesti.

Yliopiston käytännönopetuksen opintosuunnitelman muutosten vuoksi käytännönopettajakoulutusta ei poikkeuksellisesti järjestetä vuonna 2020. Seuraava haku käytännönopettajakoulutukseen järjestetään kesällä/syksyllä 2021. Lisätietoa osoitteesta
www.socca.fi/kaytannonopettajakoulutus.

Kristiina Koskiluoma

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *