Tikanmäen luomu­lam­mas­ti­lalla järjes­tetään kehitys­vam­maisten työ- ja päivä­toi­mintaa sekä asumis­pal­veluja Green Care -periaat­teiden mukaisesti.

 

Lampolasta raikuva määki­minen kertoo aamiaisen alkaneen. Työtoi­minnan asiakkaat Janne Laurila, Riku Kippola ja Tommi Pulkkinen mättävät talikoilla säilö­rehua sisälle vietä­väksi. Janne kertoo, että ensin lampo­lasta pitää kuljettaa vanhat rehut pois ja sitten vasta viedään uudet tilalle.

Lampo­lassa syntyi tänä keväänä 230 karitsaa 83 emolle. Kaikkiaan uuhia on karit­soiden lisäksi 110.

Tuolla toisessa raken­nuk­sessa on lisäksi muutama siitos­pässi, jotka ruokimme myös, Janne Laurila selvittää.

Lampaat asuvat talvi­kauden lampo­lassa, mutta ilmojen lämmettyä ne pääsevät tilaa ympäröi­ville laitumille.

Me hoidamme laidun­mai­takin, Janne kertoo.

Tikanmäen tilalla on työ- ja päivä­toi­min­nassa kaikkiaan 13 asiakasta. Heidät on jaettu pienempiin työryhmiin. Yksi ryhmä hoitaa lampolan, toinen avustaa keittiöllä tai kesällä puutar­ha­töissä ja yksi on puutöissä. Jos on keskit­ty­misen vaikeuksia tai haluaa muuten työsken­nellä yksin, voi tehdä haketta tai klapeja. Työpis­teeseen on ohjaa­jalla aina näköyhteys, joten työ on turvallista.

Janne tykkää tehdä metsä­töitä, mutta traktoria hän ei pääse ajamaan, koska hänellä ei ole korttia.

Se on turval­lisuus- ja vastuu­ky­symys, Janne huomauttaa.

Janne rakastaa työtään, joka vastaa myös hänen koulu­tustaan. Hänellä on nimittäin Ahlmanin maatalous- ja kotita­lous­op­pi­lai­tok­sesta maati­la­ta­louden perus­tut­kinto. Lisäksi hän on opiskellut Hämeen­lin­nassa maa-metsä-puutar­ha­tut­kinnon peruslinjalla.

Minulla on ollut pitkään haave, että löytäisin tämmöisen paikan ja vihdoin se toteutui. Olen päässyt unelmieni työhön, ja olen siitä tosi, tosi kiitol­linen, Janne hehkuttaa.

Työ- ja elämän­tai­tojen harjoittelua

Lempää­lässä sijait­sevan Tikanmäen tilan toimin­nan­johtaja ja emäntä Hanna Sannamo on koulu­tuk­seltaan sosionomi (YAMK). Hän on myös ammatil­linen opettaja, jossa ammatissa hän toimi aikai­semmin Valkea­kosken ammatti- ja aikuis­opiston valmen­ta­vassa koulutuksessa.

Työ- ja päivä­toi­minnan lisäksi tilalla on mahdol­lisuus ohjattuun asumiseen ryhmäkoti Tikanmäen Torpassa. Asiakkaat ovat pääosin nuorehkoja miehiä. Ryhmä­ko­dissa asuu viisi henkeä, jotka ovat tilalla työtoi­min­nassa. Päivä­toi­min­nassa käy lisäksi kahdeksan henkeä lähikun­nista sekä Lempäälän keskustasta.

Ohjaajien on hallittava substanssi eli eläintenhoito ja puutarhaviljely.

Työ- ja päivä­toi­min­nassa käyvien asiak­kaiden tuen tarve ja toimin­takyky vaihte­levat hyvin paljon, vaikka käytännön työteh­tävät eivät juurikaan eroa toisistaan, Sannamo kertoo.

Työtoi­min­nassa olevilla asiak­kailla on enemmän työtaitoja kuin päivä­toi­minta-asiak­kailla, mutta myös hieman enemmän vastuuta. Päivä­toi­minta-asiak­kailla on mahdol­lisuus harjoi­tella elämän­taitoja ja vuoro­vai­ku­tus­taitoja, mutta hekin osallis­tuvat töihin yksilöl­lisin tavoittein.

Töitä tehdään pienryh­missä, joita ohjaa neljä ohjaajaa. Ohjaa­jista kaksi on kehitys­vam­ma­työhön suuntau­tu­nutta lähihoi­tajaa. Yksi ohjaaja on eläin­ten­hoitaja ja yksi puutarhuri, joka on opiskellut myös puutar­ha­te­rapiaa. Sannamo toimii itse vastaavana ohjaajana.

Ohjaajien on hallittava substanssi eli eläin­ten­hoito ja puutar­ha­viljely, koska teemme täällä oikeita töitä oikeilla työta­voilla ja työvä­li­neillä, Sannamo täsmentää.

Janne Laurila ja Jukka Vitikka

− Minulla on ollut pitkään haave, että löytäisin tämmöisen paikan ja vihdoin se toteutui. Olen päässyt unelmieni työhön, Janne Laurila kertoo.

Työnjako vaatii luovuutta

Kaikkien asiak­kaiden kanssa työote on vahvasti kuntouttava ja oppimisen taitoja kehittävä. Haasteena Sannamon mukaan on se, että asiakkaat ovat hyvin erita­soisia. Monilla asiak­kailla on kymmeniä vuosia pitkä laitos- tausta, jonka jälkeen he ovat siirtyneet avohuollon piiriin.

Asiak­kai­demme palve­lu­tarpeet ovat hyvin moninaisia, mikä on huomioitava suunni­tel­lessa heidän työtehtäviään.

Maatilan hajanai­sessa toimin­taym­pä­ris­tössä töiden järjestely ja hoita­minen vaativat Sannamon mukaan paljon luovuutta ja jousta­vuutta sekä nopeaa reagointia ja puuttu­misia. Työt vaihte­levat hyvin paljon jo vuode­nai­ko­jenkin mukaan. Sisäruo­kin­ta­kau­della lampaat hoidetaan lampo­lassa, johon ne ruokitaan, hoidetaan karsinat ja kannetaan vedet. Kun lampaat ovat laitu­mella, vedetään laidunten ympärille sähkö­aitaa aina sitä mukaa, kun vanha laidun on syöty. Laitumet ovat tilakes­kuksen ympärillä, ja ohjaaja kulkee laitu­milla ryhmän mukana.

Kesäisin vilje­lemme puutarhaa, jossa kasva­tamme vihan­neksia ja juureksia. Pyrimme mahdol­li­simman pitkälle omavaraisuuteen.

Vesisade saattaa yhtäkkiä muuttaa päivän työsuun­ni­telmat ja yksilöl­liset työteh­tävät, ja jokai­selle on järjes­tettävä siksi päiväksi uudet työt sisälle.

Tämän kokonai­suuden hallinta vaatii välillä jonkin­laista taiteilua, sillä täällä on monta tekijää, jotka vaikut­tavat töiden järjes­telyyn toisin kuin jossain toimin­ta­kes­kuk­sessa neljän seinän sisällä, Sannamo sanoo.

Jos on huono päivä, saa lähteä kävelemään tai rapsuttamaan lampaita tai koiria.

Tilan isännän Jukka Vitikan mielestä on erittäin tärkeää huomioida asiakkaan yksilöl­liset tarpeet ja kyvyt tehtäviä räätä­löi­dessä jo senkin vuoksi, että sopiva työtehtävä motivoi tekijäänsä. Kun asiakas saa oman vastuu­alueen, hänen on saatava kokea olevansa tärkeä juuri siinä työssä.

Myönteinen tunne­ko­kemus työnteosta tukee itseluot­ta­musta ja myönteistä asennetta. Ja maati­laym­pä­ristö tarjoaa rajat­to­masti mahdol­li­suuksia uuden oppimiseen, Vitikka lisää.

Maati­la­töiden lisäksi asiak­kaita ohjataan ryhmä­kodin puolella arjen askareissa, ruoan laitossa, siivouk­sessa ja vaatteiden pesussa. Jos ryhmä­kotiin tulee uusi asukas, hänet otetaan ensin asumis­ko­keiluun, sillä on tärkeää, että ryhmä­dy­na­miikka toimii.

Eläimet lohdut­tavat

Yleisesti ottaen työ- ja päivä­toi­min­nassa on Vitikan mukaan haasteena – kuten normaa­lis­tikin työelä­mässä – työnte­ki­jöiden motivointi. Oma haasteensa tulee toki myös siitä, että 12 – 13 hengen porukassa aina jollain on huono päivä, ja asiakkaat osoit­tavat sen avoimesti.

Pyrimme kaikissa tehtä­vissä opettamaan työelämän taitoja ja edelly­tämme, että työt tehdään ohjeiden mukai­sesti ja pidetään kiinni työajoista ja muista määräyksistä.

Jukka Vitikka on koulu­tuk­seltaan insinööri. Hanna Sannamon mielestä insinöörin logiikka toimii erityi­sesti autis­mi­piir­teisten asiak­kaiden kanssa erittäin hyvin, kun on selkeät säännöt ja tietyt asiat tehdään aina tietyllä tavalla. Esimer­kiksi työka­lujen tunnis­ta­misen helpot­ta­mi­seksi Vitikka on merkinnyt ne värikoodeilla.

Lampaiden lisäksi tilalla on koiria, kissoja ja kaneja, joilla on selkeästi positii­vinen ja rauhoittava vaikutus asiakkaisiin.

Jos on huono päivä, saa lähteä kävelemään tai rapsut­tamaan lampaita tai koiria, Vitikka sanoo.

Asiak­kaiden läheiset ovat kiitelleet Tikanmäen tilaa siitä, että asiak­kaissa on nähty selkeästi myönteinen muutos heidän alettuaan käydä tilalla. Vitikan mukaan positii­vista palau­tetta on saatu myös siitä, että täällä tarjotaan kehitys­vam­mai­selle vaihtoeh­toista elämän­tapaa, jossa huomioidaan hänen yksilöl­liset tarpeensa, toiveensa ja kiinnos­tuksen kohteensa.

Meidän tavoit­teemme on antaa asiak­kail­lemme sellaiset valmiudet, että he voivat periaat­teessa siirtyä muual­lekin töihin, vaikka se ei olekaan aina kaikkien kohdalla realistista.

Hanna Sannamo kertoo, että Green Care Finland ry yhdessä Terveyden ja hyvin­voinnin laitoksen sekä Luonnon­va­ra­kes­kuksen kanssa ovat julkaisseet laatu­merkin. Se myönnetään palve­lun­tuot­ta­jalle, joka tuntee Green Caren toimin­ta­tavat ja tuottaa palve­lunsa ammatil­li­sesti ja vastuullisesti.

Sannamo toivoo, että laatu­merkki yhtenäis­täisi vielä hajallaan olevaa toimin­ta­kenttää ja vahvis­taisi sosiaali- ja terveys­pal­ve­lujen Green Care -ammatillisuutta.

Green Care -toiminta on meillä vielä kohtuul­lisen uutta, joten on hyvä saada yhtenäinen toimintaa selkeyttävä koodisto, Hanna Sannamo sanoo.

 

Green Care on tavoit­teel­lista, vastuul­lista ja ammatil­lista luonto- ja eläina­vus­teista toimintaa.

Hyvin­vointia luonnosta

Luonnon­va­ra­kes­kuksen toteuttama valta­kun­nal­linen Green Care -koordi­naa­tio­hanke alkoi vuoden 2015 syyskuussa. Tarkoi­tuksena on muun muassa vahvistaa Green Care -brändiä lansee­raa­malla toimi­joiden käyttöön laatu­merkki, joka on kehitetty yhteis­työssä Terveyden ja hyvin­voinnin laitoksen ja Green Care Finland ry:n kanssa. Tutkija Elina Vehmasto Luonnon­va­ra­kes­kuk­sesta työsken­telee hankkeen valta­kun­nal­lisena koordinaattorina.

− Olemme kehit­täneet suoma­laista Green Care -toimintaa noin kymmenen vuotta. Suoma­lainen Green Care -toimin­tatapa on määri­telty yhteis­työssä monia­laisen toimi­ja­joukon kanssa, Vehmasto kertoo.

Koordi­naa­tio­hanke hoitaa alan tiedo­tusta sekä ulospäin että alan toimi­joiden kesken ja tukee toimi­joiden ja eri hankkeiden välistä yhteis­työtä. Hankkeessa työsken­telee myös aluekoor­di­naat­to­reita, joiden tehtävänä on muun muassa tukea alueel­listen Green Care -hankkeiden käynnistämistä.

Green Care -termiä ei ole rekis­te­röity, joten periaat­teessa kuka tahansa voi luonnehtia sillä toimintaansa.

Mutta jos haluaa Green Care Finland -logon käyttöönsä, on oltava Green Care Finland ry:n jäsen, Vehmasto muistuttaa.

Tällöin palve­lun­tuottaja sitoutuu noudat­tamaan yhdis­tyksen julkai­semia eettisiä ohjeita.

Nyt lansee­rat­tavaa laatu­merkkiä sen sijaan ei voi kuka tahansa saada, vaan hakijan on täytettävä tietyt edelly­tykset. Laatu­merkkejä on kaksi: Luonto­Hoiva-merkki kertoo, että merkin omistaja on sosiaali- tai tervey­salan ammat­ti­lainen. Luonto­Voi­ma­merkki taas merkitsee luontoa­vus­teista virkis­tys­toi­mintaa tai luonto­lii­kuntaa ja esimer­kiksi koira-avusteisia vierailuja hoiva­lai­tok­sissa. Tällainen toiminta ei edellytä sote-alan koulu­tusta, mutta toiminnan on oltava vastuul­lista ja tavoit­teel­lista. Ensim­mäiset neljä laatu­merkkiä myönnettiin tämän vuoden huhtikuussa.

Green Care Finland ry:n kotisivuja on Vehmaston mukaan pyritty kehit­tämään valta­kun­nal­li­seksi portaa­liksi, jonne kootaan laajasti ajankoh­taista alan tietoa, yhdis­tyksen jäsenet, ja käynnissä olevat hankkeet. Parhaillaan on käynnissä parisen kymmentä Green Care -toiminnan kehit­tä­mis­han­ketta eri puolilla Suomea.

Etelä-Suomen alueella toimii Työte­ho­seuran vetämä GreenCa­reLab-hanke, jossa autetaan Green Care -yritys­toi­min­nasta kiinnos­tu­neita henki­löitä testaamaan yritys- tai tuotei­de­aansa ja verkos­toi­tumaan muiden toimi­joiden kanssa.

Jatkossa tullaan Vehmaston mukaan painot­tamaan luonto- ja eläina­vus­teisen toiminnan ehkäi­sevää luonnetta ja auttamaan pienten Green Care -toimi­joiden kohtaa­mista julki­sen­sek­torin sosiaali- ja terveys­pal­ve­lujen ostajien kanssa.

 Iita Kettunen