YTL Eeva Rossi tutki gerontologista sosiaalityötä käytäntöjen valossa.

 

 

Väitös­kir­ja­tut­kija Eeva Rossi tar­kas­teli tut­ki­muk­ses­saan geron­to­lo­gista sosi­aa­li­työtä, joka on jää­nyt jul­ki­suu­dessa vähälle huo­miolle, vaikka iäk­käi­den pal­ve­luista kes­kus­tel­laan pal­jon. Tutkimuksen tavoit­teena oli lisätä tie­toa geron­to­lo­gi­sesta sosi­aa­li­työstä ja sitä kautta tehdä ilmiötä näky­väksi jul­ki­sessa keskustelussa.

– Näkymättömyys jul­ki­suu­dessa voi osit­tain joh­tua siitä, että ilmiötä on ollut vai­kea kuvata sen moni­mer­ki­tyk­sel­li­syy­den vuoksi, sosi­aa­li­työn­te­ki­jänä uraa teh­nyt Rossi kertoo.

Rossin artik­ke­li­väi­tös­kirja koos­tuu nel­jästä eril­li­sestä osa­jul­kai­susta sekä yhteenveto-osuudesta.

Artikkeleista kaksi ensim­mäistä käsit­te­lee iäk­käi­den ihmis­ten avun ja tuen tar­peita, joi­hin vas­taa­mi­nen näh­dään geron­to­lo­gi­sen sosi­aa­li­työn auttamistehtävänä.

Kolmas artik­keli pureu­tuu geron­to­lo­gi­sen sosi­aa­li­työn käy­tän­töi­hin kun­tou­tuk­sen kon­teks­tissa. Viimeinen artik­keli on autoetnografia.

– Omiin päi­vä­kir­ja­mer­kin­töi­hini perus­tu­vassa tut­ki­muk­sessa tar­kas­te­len tutkija–sosiaalityöntekijä-kaksoisroolia iäk­käi­den asu­mis­pal­ve­lu­kes­kuk­sessa, Rossi kertoo.

Artikkelit muo­dos­ta­vat empii­ri­sistä aineis­toista sekä eri­lai­sista ana­lyy­si­me­ne­tel­mistä muo­vau­tu­van moni­nai­sen kokonaisuuden.

– Väitöskirjan nimi Osista muo­dos­tuva koko­nai­suus ei näin ollen viit­taa ainoas­taan geron­to­lo­gi­seen sosi­aa­li­työ­hön, vaan myös väi­tös­kir­jaan itseensä, Rossi toteaa.

Käytännöt keskiöön

Gerontologisen sosi­aa­li­työn voi yksin­ker­tai­sim­mil­laan mää­ri­tellä iäk­käi­den parissa teh­tä­väksi sosi­aa­li­työksi, jota teke­vät geron­to­lo­gi­aan eri­kois­tu­neet sosiaalityöntekijät.

Rossi kui­ten­kin lähes­tyi käsi­tettä ensi­si­jai­sesti käy­tän­tö­jen kautta.

– Nojaudun väi­tös­kir­jas­sani kult­tuu­ri­seen käy­tän­tö­teo­ri­aan, jossa aja­tel­laan, että sosi­aa­li­nen elämä koos­tuu eri­lai­sista käy­tän­tö­ko­ko­nai­suuk­sista, hän kertoo.

Gerontologisen sosi­aa­li­työn käy­tän­tö­ko­ko­nai­suu­den muo­dos­taa käy­tän­nöt ja nii­hin kiin­nit­ty­vät osa­te­ki­jät: tar­koi­tuk­set, kom­pe­tens­sit sekä mate­ri­aa­li­set tekijät.

Sillä, onko aikaa käytössä paljon vai vähän, on suuri merkitys käytäntöjen kannalta.

Tarkoituksia ovat yhtei­sesti jae­tut pää­mää­rät sekä sosi­aa­li­työn itseym­mär­rys. Ajatus aut­ta­mi­sesta, hyvin­voin­nin tuot­ta­mi­sesta sekä osal­li­suu­den ja auto­no­mian tuke­mi­sesta kuu­luu tarkoituksiin.

– Tässä osa­te­ki­jässä elä­män­ku­lul­li­suu­den idea tulee myös näky­väksi, Rossi kertoo.

Kompetensseilla tar­koi­te­taan työ­hön tar­vit­ta­via tie­toja, tai­toja ja ymmär­rystä. Kompetenssit eivät liity ainoas­taan sii­hen tie­toon, mitä sosi­aa­li­työn­te­ki­jöillä on tilan­teissa, vaan myös asiak­kai­den ja iäk­käi­den ihmis­ten omaan tie­toon ja ymmärrykseen.

Materiaalisia teki­jöitä ovat esi­neet, kehot, tilat sekä aika. Nämä teki­jät ovat jää­neet sosi­aa­li­työn tut­ki­muk­sessa vähem­mälle huo­miolle, mutta käy­tän­tö­teo­ria nos­taa ne ansai­tusti esiin.

– Esimerkiksi sillä, onko aikaa käy­tössä pal­jon vai vähän, on suuri mer­ki­tys käy­tän­tö­jen kannalta.

Etnografinen orientaatio

Käytäntökokonaisuus koos­tuu osa­te­ki­jöi­den lisäksi nii­den eri­lai­sista yhdis­tel­mistä. Osatekijöiden yhdis­tel­mistä muo­dos­tuu käy­tän­töjä, joita Rossi kut­suu arvioin­niksi, neu­vot­te­luksi ja suos­tut­te­luksi, liit­tä­mi­seksi sekä tueksi.

Vaikka käy­tän­nöt on ero­teltu, ne toi­mi­vat myös suh­teessa toi­siinsa. Osatekijät koros­tu­vat eri käy­tän­nöissä eri­lai­silla painotuksilla.

Suhteisuus on väi­tös­kir­jassa kes­kiössä. Sana viit­taa geron­to­lo­gi­sen sosi­aa­li­työn käy­tän­tö­jen ja nii­den osa­te­ki­jöi­den kes­ki­näi­seen suhteisuuteen.

Taustalla on myös aja­tus siitä, että sosi­aa­li­työ on aina suh­teessa mui­hin sosi­aa­li­sen elä­män käy­tän­tö­ko­ko­nai­suuk­siin, kuten arjen toi­min­toi­hin sekä pal­velu- ja resurs­si­jär­jes­tel­män käytäntöihin.

Koko väi­tös­kir­jaa sävyt­tää etno­gra­fi­nen orien­taa­tio, koska Rossi on teh­nyt tut­ki­musta itsel­leen tutusta työstä, ja usein jopa sen ohessa.

Väitöskirjassa Rossi kuvai­lee itse­ään välillä sosiaalityöntekijä–tutkijaksi ja toi­si­naan tutkija–sosiaalityöntekijäksi. Tutkimuksen eri vai­heissa roo­lien pai­no­tuk­set vaihtelivat.

– Tutkimuksesta sain oival­luk­sia arki­työn tilan­tei­siin ja löy­sin käsit­teitä, joilla sanoit­taa omaa työtä. Toisaalta oma koke­mus­tieto toi tut­ki­muk­sel­li­seen tie­don­tuot­ta­mi­seen mah­dol­li­suu­den tar­kas­tella ilmiöitä sisältä käsin, hän kertoo.

Siten koke­muk­sel­li­nen tieto lin­kit­tyi osaksi tut­ki­mus­tie­toa. Haasteeksi muo­dos­tui ainoas­taan se, miten uutta tie­toa voi tuot­taa itsel­leen niin tutusta asiasta.

– Tutkimusprosessin ja opin­to­va­paan aikana minun oli kui­ten­kin mah­dol­lista etään­nyt­tää itseäni aineis­tosta ja myös arjen käy­tän­nöistä niin fyy­si­sesti kuin ajallisesti.

Samalla vah­vis­tui aja­tus kes­kus­te­luissa pit­kään esillä olleesta kir­joit­ta­vasta ja tut­ki­vasta sosiaalityöntekijästä.

Tutkimuksellista työtä voisi Rossin mukaan olla hyvä liit­tää sosi­aa­li­työ­hön uusilla hyvin­vointi- ja yhteis­toi­minta-alueilla. Näin teh­dään jo lää­ke­tie­teen puo­lella, jossa klii­ni­kon ja tut­ki­jan työtä yhdis­tel­lään jois­sain sairaanhoitopiireissä.

– Nyt olisi hyvä aika poh­tia, miten täl­lai­nen yhdis­telmä voi­tai­siin toteut­taa ja mil­lai­sia eet­ti­siä kysy­myk­siä asi­aan liit­tyy, hän pohtii.

Jatkoa luvassa

Rossin tut­ki­mus geron­to­lo­gi­sen sosi­aa­li­työn parissa on jo saa­nut jat­koa kak­si­vuo­ti­sessa Gerontologinen sosi­aa­li­työ eri­tyi­sen tuen tar­pei­siin vas­taa­massa (GERIT) ‑tut­ki­mus­hank­keessa, johon osal­lis­tuu kolme suo­ma­laista yliopistoa.

– Tuotamme monen­laista tie­toa geron­to­lo­gi­seen sosi­aa­li­työ­hön, ikään­ty­mi­seen ja ikään­ty­nei­den ihmis­ten vai­kei­siin elä­män­ti­lan­tei­siin liittyen.

Hankkeen tut­ki­mus­tu­lok­sia saa­daan vuo­den 2022 aikana.

Yhteiskuntatieteiden lisen­si­aatti Eeva Rossin väi­tös­kirja Osista muo­dos­tuva koko­nai­suus – Kuvaus geron­to­lo­gi­sesta sosi­aa­li­työstä, sen käy­tän­nöistä ja nii­den tut­ki­mi­sesta tar­kas­tet­tiin Lapin yli­pis­tossa 13.8.2021.

Ella Rantanen